Akaassa palvelut saman katon alla – matkat puhuttavat

Akaan uusi hyvinvointikeskus on esimerkki sosiaali- ja terveyspalvelujen kokoamisesta yhden katon alle. Keskuksessa toimivat palvelut aina Kelan luukulta kotihoitoon. Asukkaissa hyvinvointikeskus on herättänyt ihastusta, mutta myös harmin aihetta: kun palvelut siirtyivät hyvinvointikeskukseen, ne siirtyivät monen paikallisen näkökulmasta kauemmas.

Vuonna 2021 käyttöön otettu hyvinvointikeskus sijaitsee Akaan Toijalassa, lähellä juna-asemaa. Toijalan, Viialan ja Kylmäkosken vanhat terveyskeskukset lakkautettiin, kun siirryttiin uusiin tiloihin. Neljä sosiaalitoimen pistettä siirtyi samalla sekä kotihoito. Samoissa tiloissa toimii myös hallinto. Akaan kunta tuottaa lisäksi Urjalan palvelut, mutta Urjalassa on oma terveyskeskus.

Hyvinvointikeskus on pyritty laatimaan mahdollisimman hyvin sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistuksen tavoitteisiin sopivaksi, mikä tekee siitä kiinnostavan vierailukohteen aluevaltuustoryhmälle, joka pääsi tutustumaan keskuksen toimintaan Akaan vierailullaan. Vierailulle pääsivät valtuutetut Anne Nyman ja Jouni Sirén sekä varavaltuutettu Eleanora Mäkinen ja Akaan vasemmistolta Mira Kivi, joka on Akaan kaupunginvaltuutettu. 

– Olemme saaneet erittäin hyvää palautetta. Alussa pandemiasta johtuva eristys haittasi integraatiota, mutta tilanne on helpottanut ja nyt olemme tottuneet siihen, että olemme saman katon alla, johtava ylilääkäri Kaisa Kivinen kertoo.

Johtava hoitaja Marja Lehtonen yhtyy Kivisen kommenttiin ja lisää, että monen toimipisteen yhdistyminen ja integraatio on pitkä prosessi. Vuosi on tuntunut riittävältä ajalta saada toiminta sujuvaksi. Tilat tuntuvat toisinaan hieman ahtailta, tai ”kompakteilta”, kuten Kivinen ilmaisee.

Työyhteisöllä on yhteisiä työtiloja, mikä on herättänyt niin positiivisia kuin negatiivisiakin tunteita. Esimerkiksi hallintohenkilökunnan työskentely samassa tilassa on helpottanut tiedon kulkemista. Vastaanottotyötä tekevällä henkilökunnalla ei ole omia vastaanottohuoneitakaan, mikä on vaatinut totuttelua. Yhdistyminen on kuitenkin kaiken kaikkiaan tuonut henkilökunnalle helpotusta.

– Puitteet ovat hyvät, mutta ihmiset väsyvät. Perusterveydenhuoltoon tarvittaisiin lisää resursseja, Lehtonen toteaa.

Hyvänä esimerkkinä resursoinnista onkin Urjalan terveyskeskus, josta on Kivisen ja Lehtosen mukaan saatu hyvin houkutteleva työnantaja. Kunnassa on enemmän lääkäreitä väestöä kohden kuin monella muulla kunnalla, mikä on selvästi vaikuttanut positiivisesti terveyskeskuksen työntekijöiden jaksamiseen. Myös rekrytointilisällä ja toiminnan kehittämisellä on saatu houkuteltua henkilökuntaa ja pidettyä tekijöistä kiinni.

Modernit palvelut saavat kiitosta

Yhteydenottoon käytetty sähköinen Klinik-palvelu on saanut Kivisen ja Lehtosen mukaan paljon hyvää palautetta. Sähköinen Omaolo-ajanvaraus on Akaan hyvinvointikeskuksella käytössä, ja sähköisiä palveluja on tarkoitus laajentaa. 

Sähköiset palvelut toisaalta helpottavat palvelujen toimivuutta, toisaalta nekin vievät resursseja: esimerkiksi Omaolo-palvelu vaatii kahden hoitajan työpanoksen. Palveluissa nähdään kuitenkin potentiaalia ja myös etävastaanottoa halutaan kehittää tila- ja resurssihaasteita helpottamaan.

Sähköisten ajanvarauspalveluiden sujuvuudesta huolimatta yli puolet ajanvarauksista tulee edelleen puhelimitse, mihin Kivinen ja Lehtonen toivoisivat muutosta. Heidän mukaansa puhelin olisi hyvä ajanvarausväline niille, jotka eivät kykene käyttämään sähköisiä palveluja. 

Vaikka usein puhutaan, että sähköiset palvelut eivät ole saavutettavia ikäihmisille, on Kivisen ja Lehtosen mukaan väärin puhua palveluista vain ikäryhmän näkökulmasta.

– Monet ikäihmiset käyttävät digitaalisia palveluita sujuvasti. Jopa 100-vuotias on pärjännyt niiden kanssa, joten ei voida puhua yhdestä ryhmästä. Nuorissakin on sellaisia, jotka eivät käytä ollenkaan digitaalisia palveluita esimerkiksi puuttuvien laitteiden tai muiden mahdollisten haasteiden takia, Lehtonen huomauttaa.

Hyvinvointikeskuksen asiakkaita on helpottanut myös keskuksen aulassa sijaitseva omahoitopiste, jossa on asiakkaiden käyttöön digineuvoja. Lisäksi Kelan lomakkeet ovat saatavilla samassa pisteessä, ja tarvittaessa apua niiden tulkintaan ja täyttöön saa infopisteeltä, jossa päivystää osan ajasta sosiaalitoimen työntekijä.

Kulkeminen huolettaa akaalaisia

– Hyvinvointikeskus toimii joissain asioissa ja joissain ei. Matkakysymys on ongelmallinen, Marjatta Kivi Akaan vasemmistosta tuumaa tutustumiskäynnin jälkeisessä keskustelutilaisuudessa Viialan Sampolassa.

Hyvinvointikeskukselle matkaa on Viialasta kahdeksan kilometriä, Kylmäkoskelta puolestaan 15 kilometriä. Vaikka juna kuljettaa hyvinvointikeskuksen viereen, ei joka paikasta silti pääse kätevästi junan kyytiin. Bussiliikenne saa kovaa kritiikkiä paikallisilta, sillä se toimii kutsuliikenteen varassa ja rajoitetun ajan päivässä. Akaan ja Urjalan sairaalapalvelut ovat Valkeakoskella, minne juna ei edes kulje.

– Logistiikan kehittäminen voisi olla osa ratkaisua. Ei kehitetä pelkkää kivijalkaa, vaan turvataan palveluiden tasapuolinen saanti. Palvelut voivat myös kulkea ihmisen luo eikä vain toisin päin, kommentoi Timo Villberg yleisöstä.

Valtuutettujen mukaan ideassa on järkeä. Jouni Sirén toteaa, että asiasta on ollut puhetta, mutta paikka tekniikalla täytyy kuitenkin olla olemassa. 

– Joissakin paikoissa on pidetty jonkinlaista terveyskioskia esimerkiksi kirjaston yhteydessä. Tätä toimintamallia voisi hyödyntää enemmänkin, Anne Nyman yhtyi pohdintaan.

Ulkoistaminen ja palvelujen keskittäminen olivat myös olleet akaalaisten mielessä. Huolelta säästöistä ja palveluiden karsimisesta ei Akaassakaan ole säästytty.

– Suomen väestörakenteen vuoksi on epärealistista puhua säästöistä. Tällä uudistuksella ei ole edes haettu säästöjä, vaan on haluttu, että ihmiset saavat tarvitsemansa palvelut, keskustelutilaisuuteen mukaan päässyt varavaltuutettu Satu Kosola toteaa huoliin säästöistä. 

– Puhutaan kuin Suomesta olisivat rahat loppuneet. Suomi on silti rikkaampi kuin koskaan. Sote maksaa, koska pidämme ihmisistä huolta, Sirén toteaa keskustelun päätteeksi.