Vain annetut äänet lasketaan. Vaalipäivän ilta on kaikille politiikasta kiinnostuneille jännittävä, mutta erityisen jännittävä niille ehdokkaille, jotka laskennan edetessä ovat viimeisenä valittujen tai ensimmäisenä eduskunnan ulkopuolelle jäävien joukossa.
Kansanedustajan paikan voittaa tai menettää usein täpärästi. Vasemmistoliitto menetti vuoden 2015 eduskuntavaaleissa ainoan paikkansa Keski-Suomen vaalipiirissä. Paikasta puuttui 38 ääntä – 0,025 prosenttia vaalipiirin hyväksytyistä äänistä.
Vasemmistoliitto sai viime eduskuntavaaleissa takaisin kolmannen paikkansa Oulun vaalipiirissä. Jos puolue olisi saanut 184 ääntä vähemmän, olisi kolmas paikka jäänyt saamatta. Tuo 184 ääntä oli 0,07 prosenttia vaalipiirin hyväksytyistä äänistä.
Kirjoitussarja Vasemmistoliitto vaalipiireissä tutkailee vaalipiiri kerrallaan poliittisia voimasuhteita ja vasemmiston vaalityön asetelmia ensi huhtikuun eduskuntavaaleihin Manner-Suomen 12 vaalipiirissä. Tänään on vuorossa vaalipiiri numero 10, Vaasan vaalipiiri.
Poliittiset voimasuhteet Vaasan vaalipiirissä
Vaasan vaalipiiri on Suomen ruotsalaisen kansanpuolueen (RKP) tärkein vaalipiiri. RKP sai vuoden 2019 eduskuntavaaleissa 21,1 prosenttia Vaasan vaalipiirin äänistä ja 38 prosenttia Manner-Suomesta saamistaan äänistä Vaasan vaalipiiristä. Vuoden 2019 eduskuntavaaleissa RKP nousi koko vaalipiirin suosituimmaksi puolueeksi.
Keskusta putosi ensimmäistä kertaa vaalipiirin toiseksi suosituimmaksi puolueeksi viime vaaleissa. SDP oli vaalipiirin kolmanneksi suosituin vuoden 2007 eduskuntavaaleihin asti, jolloin kokoomus nousi kolmanneksi ja pysyi demarien edellä kolme vaalikautta, kunnes SDP taas ohitti kokoomuksen viime vaaleissa.
Perussuomalaiset nousi kolmannelle tilalle vuonna 2011 ja on sen jälkeen pitänyt asemansa. Kristillisdemokraateilla on ollut yksi kansanedustajan paikka Vaasan vaalipiirissä vuoden 1987 vaaleista lähtien, vasemmistoliitolla yksi paikka vuoden 1999 vaaleihin asti. Vihreät ei ole koskaan yltänyt vaalipiirissä kansanedustajan paikkaan.
Vaasan vaalipiiri jakautuu kolmeen poliittiseen vyöhykkeeseen. Rannikkoseutua hallitsee RKP, joka aluevaaleissa sai 50,1 prosenttia Pohjanmaan hyvinvointialueen äänistä. SDP on rannikon toiseksi suosituin puolue. Keskusta ja perussuomalaiset hallitsevat Kokkolaa ja suomenkielistä sisämaata, vaalipiirin eteläiset suomenkieliset alueet Seinäjoen ympäristössä ovat kokoomuksen vahvaa kannatusaluetta.
Vuoden 2011 eduskuntavaaleissa perussuomalaiset kasvatti valtakunnallista ääniosuuttaan 15 prosenttiyksiköllä ja muiden puolueiden paitsi RKP:n ääniosuus laski noin yhdellä tai kahdella prosenttiyksiköllä, keskustan peräti 7,6 prosenttiyksiköllä.
Vaasan vaalipiirissä perussuomalaisten jytky ei ollut samaa luokkaa kuin koko maassa, mutta ääniosuuden lisäys oli kuitenkin hurja, 11,2 prosenttiyksikköä. Perussuomalaiset ottivat keskustalta kaksi paikkaa ja nostivat kansanedustajiensa luvun yhdestä kolmeen. Keskusta menetti ääniosuudestaan peräti kymmenen prosenttiyksikköä.
SDP nousi Vaasan vaalipiirissä toiseksi vaalivoittajaksi 1,3 prosenttiyksikön ääniosuuden lisäyksellä. Kokoomus piti ääniosuutensa ennallaan.
Viime eduskuntavaalien jälkeen järjestetyissä kunta- ja aluevaaleissa lähes kaikkien muiden puolueiden paitsi kokoomuksen ja perussuomalaisten kannatus pysyi parin prosenttiyksikön sisällä eduskuntavaalien tuloksesta. Kokoomuksen ääniosuus kasvoi roimasti, perussuomalaisten laski.
Vaasan vaalipiiri oli ainoa vaalipiiri, jossa Liike Nyt ei onnistunut asettamaan ehdokkaita viime eduskuntavaaleissa. Kuntavaaleissa ja aluevaaleissa puolue oli mukana, mutta laihoin tuloksin.
Väkiluku on viiden viime vuoden aikana laskenut jokaisessa Vaasan vaalipiirin maakunnassa: Pohjanmaan maakunnassa -0,4 prosenttia, Keski-Pohjanmaan maakunnassa -1,6 ja Etelä-Pohjanmaan maakunnassa -2,4 prosenttia.
Vaalipiirin 40 kunnasta vain seitsemän on kasvanut viiden viime vuoden aikana, Vaasassa väkimäärä on pysynyt ennallaan. Eniten, 8,6 prosenttia, väestömäärä on kasvanut Luodossa. Luodossa kristillisdemokraatit saivat viime eduskuntavaaleissa 48 prosenttia ja maakuntavaaleissa yli puolet äänistä. Suomessa on Luodon lisäksi vain yksi kunta, jossa KD on suurin puolue. Pirkanmaan Parkanossa 46,5 prosenttia äänestäjistä äänesti viime eduskuntavaaleissa kristillisdemokraatteja.
Vasemmistoliitto 26 äänen päähän kansanedustajan paikasta Vaasan vaalipiirissä vuonna 2007
Kansanedustajiksi valitaan ne ehdokkaat, joilla on korkeimmat vertausluvut. Jokaisen ehdokkaan henkilökohtainen vertausluku syntyy siten, että kunkin ehdokaslistan eniten ääniä saanut ehdokas saa vertausluvukseen listan koko äänimäärän, toiseksi eniten saanut puolet listan äänimäärästä, kolmanneksi sijoittunut kolmasosan listan äänimäärästä ja niin edelleen. Lopulta kaikki vaalipiirin ehdokkaat asetetaan vertauslukunsa mukaiseen järjestykseen, jonka mukaisesti kansanedustajat poimitaan joukosta.
Äänikynnys on vertausluvun antama ääniosuus, jolla vaalipiiristä viimeisenä valittu kansanedustaja ylittää riman. Vuoden 2019 eduskuntavaaleissa viimeisen paikan sai keskustan Antti Kurvinen. Hänen vertauslukunsa 12513,250 vastasi 4,96 prosenttia vaalipiirissä annetuista äänistä. Vasemmistoliitto olisi tarvinnut viisi prosenttia äänistä saadakseen kansanedustajan paikan.
Vasemmiston Anneli Lehdon sijoitus oli 28. Hänen vertauslukunsa 8315,0 vastasi 3,3 prosenttia vaalipiirin äänistä.
Vaasan vaalipiirin kansanedustajien määrä laski yhdellä vuoden 1999 eduskuntavaaleissa. Vaalipiiristä valittiin enää 17 kansanedustajaa. Vasemmistoliiton kansanedustaja Jarmo Wahlströmin sijaluku oli 18. Valinnasta jäi uupumaan 188 ääntä.
Vuoden 2003 vaaleissa Wahlström ei enää asettunut ehdokkaaksi. Vasemmistoliiton Taina Lehto jäi 860 äänen päähän valinnasta. Vuoden 2007 vaaleissa vasemmiston Harri Moisio jäi 26 äänen päähän valinnasta. Harri Moisio lisäsi roimasti henkilökohtaista äänimääräänsä vuoden 2011 vaaleissa, mutta kansanedustajan paikka jäi kauaksi koska vasemmistoliiton kannatus laski. Vuonna 2015 kansanedustajan paikka jäi entistäkin kauemmaksi, kun vaalipiiristä valittiin enää 16 kansanedustajaa.
Vasemmistoliiton kansanedustajan paikka Vaasan vaalipiirissä on viime vaaleissa lipunut kauas. Kannatus nousi viime eduskuntavaaleissa, mutta ei yhtä paljon kuin vasemmistoliiton valtakunnallinen kannatus. Vasemmistolla on potentiaali kansanedustajan paikan saamiseen, mutta potentiaalin toteutumista haittaa uskottavuusongelma, kun vasemmistolla ei ole kansanedustajaa. Moni äänestäjä valitsee mieluummin ehdokkaan, jolla on mahdollisuus tulla valituksi. Ilman istuvaa kansanedustajaa olevan puolueen ehdokkaat eivät helposti onnistu sellaista mielikuvaa antamaan.
Mutta vaaleissa tapahtuu aina jossain nopeita käänteitä. Vasemmistoliitollakin on joka vaaleissa vaalipiirejä, jotka menestyvät huomattavasti paremmin tai heikommin kuin puolue valtakunnallisesti. Vaasan vaalipiirin kansanedustajan paikasta puuttuu noin neljä tuhatta ääntä. Ne voivat tulla kertarysäyksellä, tai vaatia useammat vaalit.
Nyt Vaasan vaalipiirin vasemmisto hakee kansanedustajan paikkaa monipuolisella listalla, jossa kannatuksen lisäystä haetaan myös uusilla ehdokkailla. Tasan puolet ehdokkaista on uusia. Mukana on myös uusvanha ehdokas, Harri Moisio, joka vuoden 2011 vaaleissa sai 4 601 henkilökohtaista ääntä
Vasemmistoliiton Pohjanmaan vaalityöntekijä Pia Leinonen kommentoi Vaasan vaalipiirin vasemmiston paluuta eduskuntaan Ylen alueellisessa vaalitilanneraportissa tammikuun puolivälissä:
– Minulla on vahva usko, että jonain päivänä se on mahdollista. Sehän riippuu myös valtakunnallisella tasolla vasemmistoliiton kannatuksesta. Sen jälkeenkin, kun edustaja viimeksi on ollut, on jäänyt vain parin äänen päähän oma kansanedustaja.
Vasemmistoliiton kannatuksen kehitys Vaasan vaalipiirissä
Kaakkois-Suomen ja Vaasa vaalipiirit ovat ainoat nykyisistä vaalipiireistä, joissa vasemmistoliitolla ei ole kansanedustajaa.
Vasemmistoliiton ensimmäisissä eduskuntavaaleissa vuonna 1991 vaalipiirejä oli 14, ja Vaasan vaalipiiri oli sijalla 11 asetettaessa vasemmiston vaalipiirejä järjestykseen ääniosuuden ja äänimäärän suuruuden mukaan. Vasemmisto sai tuolloin 5,5 prosenttia kaikista äänistään Vaasan vaalipiiristä.
Viime eduskuntavaaleissa oli 12 vaalipiiriä. Vaasan vaalipiirin vasemmisto sijoittui sijalle 12 vaalipiirien vasemmistojärjestöjen tulosten vertailussa. Vuoden 1991 vaaleissa vasemmistoliitto sai 5,5 prosenttia kaikista äänistään Vaasan vaalipiiristä ja vuonna 2019 3,3 prosenttia.
Kansanedustajan paikan puuttuminen ei tee Vaasan vaalipiirin vasemmistosta mitenkään turhaa puoluetta. Vasemmistoliitolla on edustajansa vaalipiirin kaikkien kolmen hyvinvointialueen valtuustossa, ja 21 kunnanvaltuutettua vaalipiirin kunnissa.
Vasemmistoliiton ehdokkaat Vaasan vaalipiirissä
Vasemmistoliitto asettaa Vaasan vaalipiirissä täydet 16 ehdokasta:
Hannu Aho, Teuva (uusi ehdokas); Dan Bäckman, Vaasa (uusi); Ari Elomaa, Kurikka (uusi); Teuvo Herranen, Kruunupyy (uusi); Jussi-Matti Hilli, Vimpeli (uusi); Noora Jussila, Seinäjoki (506); Virpi Karhu, Kokkola (555 ääntä vuoden 2019 eduskuntavaaleissa); Raimo O. Kinnari, Laihia (183 ääntä v. 2011); Antti Knuuttila, Seinäjoki (563 v. 2015); Kalle Kurkinen, Ähtäri (uusi); Petteri Lehtola, Seinäjoki (uusi); Saana Lind, Vaasa (158); Teija Löfholm, Pietarsaari (uusi); Harri Moisio, Vaasa (4 601 v. 2011); Roy Pietilä, Kokkola (236); Siv Ågren, Pietarsaari (uusi).
Moni kevään eduskuntavaalien ehdokkaista oli ehdokkaana vajaan vuoden takaisissa aluevaaleissa ja sai niistä hyvät lähtökuopat eduskuntavaalityöhön. Eduskuntavaaliehdokkaista Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialueen valtuutetuksi valittiin Antti Knuuttila, Keski-Pohjanmaan hyvinvointialueen valtuutetuksi Virpi Karhu ja Pohjanmaan hyvinvointialueen valtuutetuksi Harri Moisio ja varavaltuutetuksi Raimo Kinnari.
Listat kansanedustajaehdokkaista ja aluevaltuustoon valituista kansanedustajaehdokkaista päivitetty 20.2. lopullisen ehdokasasettelun valmistuttua.
Tämä kirjoitus ilmestyi osana Kansan Uutisten ja Vasen Kaista -verkkolehden yhteistyötä samanaikaisesti kummassakin julkaisussa.
Vasemmistoliitto vaalipiireissä on kirjoitussarja, joka kuvaa vasemmiston lähtöasetelmia eduskuntavaalityöhön Manner-Suomen 12 vaalipiirissä.
Lue muut vaalipiirianalyysit:
Helsinki | Uusimaa | Varsinais-Suomi | Satakunta | Häme | Pirkanmaa | Kaakkois-Suomi | Savo-Karjala | Vaasa | Keski-Suomi | Oulu | Lappi