Vain annetut äänet lasketaan. Vaalipäivän ilta on kaikille politiikasta kiinnostuneille jännittävä, mutta erityisen jännittävä niille ehdokkaille, jotka laskennan edetessä ovat viimeisenä valittujen tai ensimmäisenä eduskunnan ulkopuolelle jäävien joukossa.
Kansanedustajan paikan voittaa tai menettää usein täpärästi. Vasemmistoliitto menetti vuoden 2015 eduskuntavaaleissa ainoan paikkansa Keski-Suomen vaalipiirissä. Paikasta puuttui 38 ääntä – 0,025 prosenttia vaalipiirin hyväksytyistä äänistä.
Vasemmistoliitto sai viime eduskuntavaaleissa takaisin kolmannen paikkansa Oulun vaalipiirissä. Jos puolue olisi saanut 184 ääntä vähemmän, olisi kolmas paikka jäänyt saamatta. Tuo 184 ääntä oli 0,07 prosenttia vaalipiirin hyväksytyistä äänistä.
Kirjoitussarja Vasemmistoliitto vaalipiireissä tutkailee vaalipiiri kerrallaan poliittisia voimasuhteita ja vasemmiston vaalityön asetelmia ensi huhtikuun eduskuntavaaleihin Manner-Suomen 12 vaalipiirissä. Tänään on vuorossa vaalipiiri numero 13, Lapin vaalipiiri.
Poliittiset voimasuhteet Lapin vaalipiirissä
Lapin vaalipiiri on hyvin erilainen ympäristö tehdä vaalityötä kuin Etelä-Suomen taajamat. Lapin vaalipiiri on pinta-alaltaan reilusti suurempi kuin Portugali tai Unkari, se on samaa kokoluokkaa kuin Helsingin, Uudenmaan, Varsinais-Suomen, Satakunnan, Pirkanmaan ja Kaakkois-Suomen vaalipiirit yhteensä. Tällä valtavalla alueella on paljon vähemmän asukkaita kuin Turun kaupungissa. Maakuntakeskus Rovaniemi on pinta-alaltaan Euroopan suurin kaupunki. Ajomatkaa kokousmatkalla Utsjoelta Rovaniemelle on 450 kilometriä. Ajomatka Helsingistä Joensuuhun on lyhyempi.
Maalaisliitto, vuodesta 1965 keskustapuolue ja vuodesta 1988 Suomen keskusta on ollut Lapin vaalipiirin ylivoimaisesti suurin puolue. Vuoden 1991 eduskuntavaaleissa keskusta sai 49,8 prosenttia vaalipiirin äänistä. Viime eduskuntavaaleissa keskusta sai huonoimman vaalituloksensa, mutta silti 29,2 prosenttia äänistä. Keskusta on saanut Lapista aina 3–5 kansanedustajaa.
Vasemmistoliitto oli vuodesta 1991 lähtien aina vuoden 2011 vaaleihin vaalipiirin toiseksi suosituin puolue, ja sai aina kaksi kansanedustajaa. Vasemmistoliiton edeltäjä, SKDL sai Lapista parhaimmillaan neljä kansanedustajaa. Mitkään muut puolueet kuin maalaisliitto/keskusta ja SKDL/vasemmistoliitto eivät ole saaneet Lapista yhtä paikkaa enempää vuoden 1939 vaalien jälkeen.
Yhden kansanedustajan puolueista SDP piti äänimäärällä mitaten kolmossijaa ja kokoomus neljättä sijaa. Perussuomalaisten otettua kakkospuolueen paikan vuonna 2011 on vasemmisto ollut sijalla kolme, demarit neljäntenä ja kokoomus viidentenä. Muilla puolueilla ei ole ollut kansanedustajia Lapista.
Vuoden 2011 eduskuntavaaleissa perussuomalaiset kasvatti valtakunnallista ääniosuuttaan 15 prosenttiyksiköllä ja muiden puolueiden paitsi RKP:n ääniosuus laski noin yhdellä tai kahdella prosenttiyksiköllä, keskustan peräti 7,6 prosenttiyksiköllä.
Lapissa perussuomalaisten voitto oli valtakunnallista suurempi, puolueen ääniosuus kasvoi 18,7 prosenttiyksikköä. Keskustan ääniosuus pieneni 11 prosenttiyksikköä ja vasemmistoliiton 6,4 prosenttiyksikköä. Vasemmistoliitto hävisi toisen kansanedustajan paikkansa, perussuomalaiset saivat ensimmäisensä.
Vasemmistoliitto menetti 5 700 ääntä. Tämä ei johtunut niinkään perussuomalaisten suosiosta kuin siitä, että Esko-Juhani Tennilä ei enää asettunut ehdokkaaksi. Tennilä oli nelinkertainen koko Lapin vaalipiirin ääniharava, ja sai eduskuntavaaleissa jopa 48,8 prosenttia kaikista vasemmiston äänistä.
Vihreä liitto oli saada ensimmäisen kansanedustajansa Lapista viime eduskuntavaaleissa. Vihreiden ääniosuus oli aikaisemmissa vaaleissa keskimäärin 2,7 prosenttia annetuista äänistä, mutta viime vaaleissa kannatus nousi 5,1 prosenttiyksikköä ja äänimäärä kasvoi yli 7 000 äänellä. Kyse oli kuitenkin enemmän Riikka Karppisen henkilökohtaisesta suosiosta kuin vihreiden menestyksestä, Karppinen sai yli 80 prosenttia vihreiden äänistä.
Kristillisillä ei ole ollut kansanedustajaa Lapin vaalipiirissä, mutta sen vaaliliitto kokoomuksen kanssa oli varmistamassa kokoomuksen kansanedustajan paikkaa viime huhtikuun vaaleissa.
Lapin asukasluku laskee, viiden viime vuoden aikana väestömäärä on vähentynyt 2,1 prosenttia. Vain neljällä paikkakunnalla asukasluku on viidessä vuodessa kasvanut, Kolarissa 4,2 prosenttiyksikköä, Rovaniemellä 3,1 sekä Inarissa 3,7 ja Kittilässä 2,2 prosenttiyksikköä.
Yksi paikka on varma, toinen liian kaukana
Kansanedustajiksi valitaan ne ehdokkaat, joilla on korkeimmat vertausluvut. Jokaisen ehdokkaan henkilökohtainen vertausluku syntyy siten, että kunkin ehdokaslistan eniten ääniä saanut ehdokas saa vertausluvukseen listan koko äänimäärän, toiseksi eniten saanut puolet listan äänimäärästä, kolmanneksi sijoittunut kolmasosan listan äänimäärästä ja niin edelleen. Lopulta kaikki vaalipiirin ehdokkaat asetetaan vertauslukunsa mukaiseen järjestykseen, jonka mukaisesti kansanedustajat poimitaan joukosta.
Äänikynnys on vertausluvun antama ääniosuus, jolla vaalipiiristä viimeisenä valittu kansanedustaja ylittää riman. Vuoden 2019 eduskuntavaaleissa viimeisen paikan sai keskustan Markus Lohi. Hän olisi jäänyt valitsematta, jos vaalipiiristä olisi valittu vain kuusi kansanedustajaa seitsemän sijaan. Lohen vertausluku 9715,0 vastasi 9,67 prosenttia vaalipiirissä annetuista äänistä. Kahdeksanneksi sijoittuneen vihreiden Riikka Karppisen vertausluku 9706,0 vastasi 9,66 prosenttia vaalipiirissä annetuista äänistä.
Vasemmistoliiton kansanedustajaksi valitun Markus Mustajärven vertausluku 14128,0 oli neljänneksi korkein. Häntä paremman vertausluvun sai vain kaksi keskustan ehdokasta, Katri Kulmuni ja Mikko Kärnä sekä perussuomalaisten Kaisa Juuso. SDP:n Johanna Ojala-Niemelä ja kokoomuksen Heikki Autto jäivät Mustajärven taakse turvallisella erolla.
Vasemmistoliiton varakansanedustaja Sari Moisasen sijoitus oli kymmenes vertausluvulla 7064,0.
Lapin vaalipiirissä vaaliasetelmien keskeinen kysymys on, mikä puolue menettää paikan, sillä lisäpaikka näyttää olevan liian kaukana jokaiselle puolueelle. Keskusta on kaikkein todennäköisin paikan menettäjä. Puolue sai viimeksi viimeisen paikan, eikä puolueen kannatus näytä olevan lisääntymässä. Yksi puolueen kansanedustajista, Mikko Kärnä, on ehdolla Helsingissä. Sen sijaan moninkertainen Lapin ääniharava Paavo Väyrynen on jälleen ehdokkaana, mutta hänen ehdokkuutensa saattaa olla keskustalle yhtä hyvin rasitukseksi kuin siunaukseksi.
Jos keskusta ei menetä kolmatta paikkaansa, on kokoomus seuraava tarjokas. Puolueen nykyinen varakansanedustaja, yli 2 200 ääntä viime eduskuntavaaleissa saanut Sara Seppänen (ent. Tuisku) on vaaleissa mukana perussuomalaisten listalla. Vuoden 2021 kuntavaaleissa Seppänen jo veti perussuomalaiset Rovaniemen valtuustossa viiden lisäpaikan voittoon. Lisäpaikasta eduskuntavaaleissa perussuomalaiset kuitenkin haaveilevat turhaan.
Kansanedustajan paikan menettäjäksi povaillaan myös vasemmistoliittoa. Istuvalla kansanedustajalla on aina suuri joukko sellaisia äänestäjiä, jotka ovat äänestäneet nimenomaan henkilöä, eivät hänen puoluettaan. Markus Mustajärvi sai viime vaaleissa 39,1 prosenttia vasemmiston äänistä, eikä hän pysty kaikkia ääniään vasemmistoliitolle testamenttaamaan. Vasemmistoliiton asemaa nakertaa myös se, että viime vaaleissa toiseksi sijoittunut Sari Moisanen ja kolmanneksi sijoittunut Kati Tervo eivät ole ehdokkaana näissä vaaleissa.
On kuitenkin kolme syytä, miksi vasemmistoliitto ei voi menettää paikkaansa. Ensinnäkin puolue, jolla on yli 13 prosentin kannatus saa paikan varmasti. Kuntavaaleissa 2021 ja aluevaaleissa 2022 eivät Mustajärvi, Moisanen eikä Tervo olleet ehdokkaana. Vasemmistoliitto sai silti lähes yhtä suuren ääniosuuden kuntavaaleissa (13,3 prosenttia äänistä) ja aluevaaleissa (13,5) kuin eduskuntavaaleissa (14,2).
Toisekseen nyt jokaisella vasemmiston kansanedustajaehdokkaalla Lapin vaalipiirissä on hyvät mahdollisuudet päästä kansanedustajaksi. Nyt ehdokkaat eivät kilvoittele kansanedustajan tai edellisten vaalien kärkiehdokkaiden kanssa. Ei ole ennakkosuosikkia. Siksi jokainen ehdokas tukiryhmineen kääntää viimeisenkin kiven lisä-äänien löytämiseksi.
Kolmanneksi viime vaaleissa vaalipiirissä 7 818 ääntä, toiseksi eniten vaalipiirissä ääniä saanut, 10 äänen päähän kansanedustajan paikasta jäänyt Riikka Karppinen ei ole ehdolla. Suurin osa hänen äänistään ei periydy vihreille. Karppista viime vaaleissa äänestäneet tulevat varmasti tutkimaan tarkkaan vasemmistonkin ehdokaslistaa.
Vasemmistoliiton kannatuksen kehitys Lapin vaalipiirissä
Lapin vaalipiiri on aina ollut vasemmistoliiton suurin vaalipiiri ääniosuudella mitattuna. Vasemmistoliiton käymissä eduskuntavaaleissa vasemmistoliiton ääniosuus on ollut Lapissa joka vaaleissa korkeampi kuin missään muussa vaalipiirissä.
Jos vasemmistopiirien menestystä mitataan äänimäärillä, sijoittuu Lapin vasemmisto heikommin, sillä vaalipiiri oli asukasmäärältään maan kolmanneksi pienin siihen asti kun sitä pienemmät vaalipiirit Etelä-Savo ja Pohjois-Karjala yhdistettiin Kaakkois-Suomen ja Savo-Karjalan vaalipiireihin vuonna 2015. Siitä lähtien Lapin vaalipiiri on ollut pienin. Lapin vaalipiiri on silti äänimäärällä mitaten vasemmistoliiton kahdeksanneksi suurin vaalipiiri.
Lapin vasemmiston ehdokkaat
Lapin vasemmiston 14 ehdokasta vuoden 2023 eduskuntavaaleissa ovat:
Juhani Hiltunen, Keminmaa (uusi ehdokas); Pekka Honkanen, Simo (uusi); Mari Ikonen, Rovaniemi (256 ääntä vuoden 2019 eduskuntavaaleissa); Toni Keränen, Tornio; Piia Kilpeläinen-Tuoma, Pello (uusi); Mikko Koivulehto, Kemi (uusi); Jarkko Kotilaine, Kemijärvi (uusi); Albana Mustafi, Kemi (705); Lalli Mustakallio, Inari (483); Aki Nevalainen, Kittilä (464); Tiina Outila, Rovaniemi (550); Jonna Parviainen, Rovaniemi (uusi); Vesa Puuronen, Rovaniemi (238) ja Henri Ramberg, Rovaniemi (281).
Moni kevään eduskuntavaalien ehdokkaista oli ehdokkaana vajaan vuoden takaisissa aluevaaleissa ja sai niistä hyvät lähtökuopat eduskuntavaalityöhön. Lapin hyvinvointialueen valtuustoon eduskuntavaaliehdokkaista valittiin Piia Kilpeläinen-Tuoma, Jonna Parviainen, Vesa Puuronen ja Pekka Honkanen, vara-aluevaltuutetuiksi Tiina Outila, Henri Ramberg, Albana Mustafi ja Jarkko Kotilaine.
Tämä kirjoitus ilmestyi osana Kansan Uutisten ja Vasen Kaista -verkkolehden yhteistyötä samanaikaisesti kummassakin julkaisussa.
Vasemmistoliitto vaalipiireissä on kirjoitussarja, joka kuvaa vasemmiston lähtöasetelmia eduskuntavaalityöhön Manner-Suomen 12 vaalipiirissä.
Lue muut vaalipiirianalyysit:
Helsinki | Uusimaa | Varsinais-Suomi | Satakunta | Häme | Pirkanmaa | Kaakkois-Suomi | Savo-Karjala | Vaasa | Keski-Suomi | Oulu | Lappi