Artikkeli: Suomi, Vasemmisto

15.1.2023 klo 07:00

Uudenmaan vasemmisto pitää kaksi kansanedustajan paikkaa, mutta kolmaskin houkuttaa

Uudenmaan vaalipiirissä on liki 960 000 asukasta, 18,3 prosenttia Suomen väestöstä. Vaalipiiri on Suomen suurin. Uudenmaan vaalipiiristä valittavien kansanedustajien määrä nousee ensi huhtikuun vaaleissa yhdellä, sieltä valitaan peräti 37 kansanedustajaa. Lähes joka viides (18,7 prosenttia) kansanedustajista valitaan Uudenmaan vaalipiiristä. (Kuva: Cai Melakoski, kartta-aineisto oikeusministeriön vaalit.fi -sivustolta.)

Vain annetut äänet lasketaan. Vaalipäivän ilta on kaikille politiikasta kiinnostuneille jännittävä, mutta erityisen jännittävä niille ehdokkaille, jotka laskennan edetessä ovat viimeisenä valittujen tai ensimmäisenä eduskunnan ulkopuolelle jäävien joukossa.

Kansanedustajan paikan voittaa tai menettää usein täpärästi. Vasemmistoliitto menetti vuoden 2015 eduskuntavaaleissa ainoan paikkansa Keski-Suomen vaalipiirissä. Paikasta puuttui 38 ääntä –  0,025 prosenttia vaalipiirin hyväksytyistä äänistä.

Vasemmistoliitto sai viime eduskuntavaaleissa takaisin kolmannen paikkansa Oulun vaalipiirissä. Jos puolue olisi saanut 184 ääntä vähemmän, olisi kolmas paikka jäänyt saamatta. Tuo 184 ääntä oli 0,07 prosenttia vaalipiirin hyväksytyistä äänistä. 

Kirjoitussarja Vasemmistoliitto vaalipiireissä tutkailee vaalipiiri kerrallaan poliittisia voimasuhteita ja vasemmiston vaalityön asetelmia ensi huhtikuun eduskuntavaaleihin Manner-Suomen 12 vaalipiirissä. Tänään on vuorossa vaalipiiri numero 02, Uudenmaan vaalipiiri.

Poliittiset voimasuhteet Uudenmaan vaalipiirissä

SDP oli Uudenmaan vaalipiirin suurin puolue vuoden 1987 vaaleihin asti. Tuolloin sekä SDP että kokoomus saivat ensimmäistä kertaa yhtä monta kansanedustajaa, yhdeksän paikkaa. Sen jälkeen kokoomus on ollut Uudenmaan ykköspuolue kuusissa eduskuntavaaleissa, SDP on yltänyt maakunnan suurimmaksi puolueeksi vain vuosien 1995 ja 2003 vaaleissa.

Taulukko 1. Vasemmistoliiton ja keskustan kannatus on Uudenmaan vaalipiirissä huomattavasti valtakunnallista kannatusta pienempi, vihreiden, RKP:n ja kokoomuksen kannatus valtakunnallista suurempi.

Uudenmaan vaalipiiristä valittiin 30 kansanedustajaa vuonna 1991 ja 36 kansanedustajaa vuonna 2019. Vasemmistoliitto, SDP ja KD saivat yhtä monta kansanedustajaa vuosien 1991 ja 2019 vaaleissa, joten niiden suhteellinen osuus paikoista on vähentynyt. Keskusta on hävinnyt kaksi paikkaa ja RKP yhden. Vihreä liitto on lisännyt paikkojaan kahdella ja perussuomalaiset viidellä kansanedustajalla.

Kolmanneksi suurimman puolueen asemasta kamppailivat vuosien 1991–2007 eduskuntavaaleissa vasemmistoliitto, vihreät, keskusta ja RKP. Vuoden 2011 vaaleista lähtien asetelmat ovat muuttuneet. Kokoomuksen ja SDP:n kärkikaksikko on vaihtunut kärkikolmikkoon, jossa PS piti kakkossijaa vuonna 2015 alkaneella vaalikaudella. 

Vihreät ja RKP kamppailevat sijoista neljä ja viisi, keskusta yrittää pitää takanaan vasemmistoliittoa ja viime vaalien uutta yrittäjää, Liike Nyt -puoluetta. Kristillisdemokraatit pitää vaalipiirissä viimeistä paikkaa, koska äänikynnys Uudellamaalla on hyvin alhainen. Alle kolmen prosentin ääniosuudella ei missään muussa vaalipiirissä voisi edes unelmoida kansanedustajan paikasta.

Perussuomalaisten nousu kolmen suuren puolueen joukkoon vuoden 2011 vaaleissa vaikutti puolueiden voimasuhteisiin hieman eri tavalla Uudellamaalla kuin koko maassa. Koko maan tasolla perussuomalaiset voitti, kaikki muut paitsi RKP hävisivät, mutta vasemmistoliitto ja vihreät hävisivät vähemmän kuin muut.

Uudellamaalla keskusta hävisi rutkasti kuten valtakunnassakin, mutta maassa keskimäärin muita lievemmin tappioin selvinneet vasemmistoliitto ja vihreät kärsivät tuntuvat tappiot. Kokoomus selvisi vaalipiirissä perussuomalaisten jytkystä kuivin jaloin.

Vaalitappio jätti vasemmistoliitolle vain yhden kansanedustajan paikan. Äänimäärän jyrkkä lasku tuskin johtui siitä, että vasemmiston äänestäjät olisivat Uudellamaalla poikkeuksellisesti siirtyneet perussuomalaisten äänestäjiksi. Suurin syy huomattavaan äänikatoon lienee ollut se, että vasemmiston edellisten vaalien ääniharava Claes Andersson ei enää ollut ehdokkaana.

Taulukko 2. Nykyiset hallituspuolueet ovat viime vaaleissa saaneet tuntuvasti paremman kannatuksen kuin oppositiopuolueet.

Uusimaa kasvaa voimakkaasti, ja se näkyy myös kansanedustajien määrässä. Kasvu ei itse asiassa kuitenkaan koske koko vaalipiiriä. Sen kunnista 13 on kasvanut asukasmäärältään viimeisten viiden vuoden aikana, mutta 12 kunnassa väkiluku on laskenut. Suurinta väkiluvun kasvu on Sipoossa (11,4 prosenttia viiden vuoden kuluessa), Kauniaisissa (10,6), Vantaalla (9,1), Järvenpäässä (8,9) ja Espoossa (8,2)

Asukasluku on vähentynyt eniten seuraavissa Uudenmaan kunnissa viiden viime vuoden aikana: Myrskylä (-8,6 prosenttia), Hanko (-7,9), Pukkila (-7,0). Suuremmista kunnista väkimäärä on myös laskussa Lohjalla (-2,5 prosenttia) ja Raaseporissa (-2,1)

Taulukko 3. Uudenmaan maakunnan suurin kaupunki on Helsinki. Tämä kirjoitus käsittelee Uudenmaan vaalipiiriä. Helsingin kaupunki muodostaa oman, erillisen vaalipiirinsä.

Espoossa ja Vantaalla asuu 56 prosenttia vaalipiirin asukkaista. Siihen nähden vasemmistoliiton kannatus on näissä kaupungeissa vaatimatonta.

Uudenmaan vaalipiirissä ei ole yhtä keskusta, vaan keskukset löytyvät neljältä hyvinvointialueelta. Itä-Uudenmaan hyvinvointialue löytyy Porvoon ympäriltä, Keski-Uudenmaan hyvinvointialueen keskus on Hyvinkää, Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen keskuspaikka on Espoo ja Vantaa on ainoan kahdesta kunnasta muodostuvan Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen keskuspaikkakunta.

Vasemmistoliiton vaaliasetelmat Uudellamaalla

Kansanedustajiksi valitaan ne ehdokkaat, joilla on korkeimmat vertausluvut. Jokaisen ehdokkaan henkilökohtainen vertausluku syntyy siten, että kunkin ehdokaslistan eniten ääniä saanut ehdokas saa vertausluvukseen listan koko äänimäärän, toiseksi eniten saanut puolet listan äänimäärästä, kolmanneksi sijoittunut kolmasosan listan äänimäärästä ja niin edelleen. Lopulta kaikki vaalipiirin ehdokkaat asetetaan vertauslukunsa mukaiseen järjestykseen, jonka mukaisesti kansanedustajat poimitaan joukosta.

Äänikynnys on vertausluvun antama ääniosuus, jolla vaalipiiristä viimeisenä valittu kansanedustaja ylittää riman. Vuoden 2019 eduskuntavaaleissa Uudeltamaalta valittiin 36  kansanedustajaa. Viimeisen paikan sai kokoomuksen ehdokas Pihla Keto-Huovinen. Hänen vertauslukunsa oli 12693,7. Tuo vertausluku vastaa 2,31 prosenttia vaalipiirin äänistä. 

Ensimmäinen valitsematta jäänyt oli RKP:n Mikaela Nylander. Hänen vertauslukuaan 12406,3 vastaava ääniosuus oli 2,26 prosenttia. Jos jo tuolloin olisi valittu 37 kansanedustajaa, Nylander olisi kansanedustaja.

Vasemmistoliiton ehdokaslistalta valittiin kaksi kansanedustajaa, Jussi Saramo sijalta 15 ja Pia Lohikoski sijalta 35. Lohikosken vertausluku oli 13128,1.

Sijalle 44 tuli vasemmiston Miila Halonsaari, vaalien aikaan Halonen. Hänen vertauslukunsa 8752,3 antoi ääniosuuden 1,59 prosenttia. Vasemmiston kolmanteen paikkaan jäi pitkä matka.

Taulukko 4. Vuonna 2015 Uudenmaan vasemmisto olisi tarvinnut 0,8 prosenttiyksikköä korkeamman kannatuksen saadakseen toisen kansanedustajan paikan. Vuonna 2019 lisäpaikka tuli 0,4 prosenttiyksikön ääniosuuden lisäyksellä. Jaossa oli yksi paikka enemmän. Putoamisraja eli viimeisenä valitun kansanedustajan vertausluku laski.

Vasemmistoliitto sai Uudenmaan vaalipiirissä kolme kansanedustajaa reilun yhdeksän prosentin ääniosuudella vuosien 1995–2003 vaaleissa. Sen jälkeen kannatus on pudonnut reilusti ja vuonna 2011 vaaleissa vasemmisto sai enää yhden paikan.

Viime vaaleissa vasemmiston paikkaluku nousi kahteen paikkaan. Toinen paikka oli toiseksi viimeinen vaalipiirissä saatu paikka. Kolmas kansanedustajan paikka jäi yli 10 000 äänen ja yli kahden prosenttiyksikön päähän.

Kolmannen paikan voittaminen kevään vaaleissa näyttää epätodennäköiseltä. Kolmeen paikkaan tarvitaan Uudenmaan vaalipiirissä noin 6,8 prosenttia äänistä. 

Toisaalta – vasemmistoliiton äänimäärä kasvoi 8 000 äänellä ja ääniosuus 1,3 prosenttiyksiköllä Uudenmaan vaalipiirissä vuoden 1995 eduskuntavaaleissa, joten suurtenkin muutosten mahdollisuuksista on näyttöä. Helsingin vasemmisto antoi tätäkin suuremman esimerkin ennakkoon epäuskottavan vaalituloksen toteuttamisesta vuoden 2011 eduskuntavaaleissa lisäämällä äänimääräänsä 15 000:lla ja ääniosuuttaan 3,6 prosenttiyksiköllä.  

Aluevaalien tulos antaa aihetta uskoa, että voitto  eduskuntavaaleissa ei ollut tilapäinen ilmiö. Aluevaaleissa vasemmisto sai jo 5,6 prosenttia äänistä, lähes prosenttiyksikön eduskuntavaaleja enemmän. 

Viime vaaleihin verrattuna Uudenmaan vaalipiirin vasemmistolla on lisäksi käsissään kaksi erinomaista valttikorttia, kansanedustajat. Vuoden 2019 vaaleissa ehdokkaana ei ollut yhtään istuvaa kansanedustajaa. Kolme neljästä vasemmistoliiton uusista kansanedustajista kautta aikojen on lisännyt äänimääräänsä hakiessaan toista kautta, useimmat merkittävästi. Kansanedustajat saavat paljon ääniä puolueensa vakiintuneen kannattajakunnan ulkopuolelta. 

Vasemmistoliitolla on nyt kaksi ensimmäisen kauden kansanedustajaa, jotka ovat esiintyneet edukseen. Jussi Saramo on saanut paljon näkyvyyttä eduskuntaryhmän puheenjohtajana ja opetusministerinä, eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja Pia Lohikoski on myös osoittanut olevansa vaaleissa saamansa luottamuksen arvoinen.

Vasemmistoliiton kannatuksen kehitys Uudellamaalla

Vasemmistoliiton koko maasta saamista äänistä vuoden 2019 eduskuntavaaleissa tuli 10,4 prosenttia Uudenmaan vaalipiiristä. Äänimäärällä mitaten Uudenmaan vaalipiiri on vasemmistoliiton neljänneksi suurin vaalipiiri. Vaalipiirien ääniosuuksien vertailuissa Uudenmaan vasemmistolla on vasemmistoliiton kymmenenneksi suurin vaalipiiri.

Kaavio 1. Uudenmaan vaalipiirissä vasemmistoliiton kannatus nousi lähelle puolueen valtakunnallista kannatusta vuoden 2003 vaaleissa, mutta laski sen jälkeen jyrkemmin kuin puolueen kannatus. Vasemmiston tappiokierre katkaistiin viime vaaleissa.

Uudenmaan vaalipiirille on ominaista julkisuuden henkilöiden suuri määrä puolueiden ehdokaslistoilla ja heidän saamansa muhkeat äänipotit. Myös vasemmistoliitto on hyötynyt tästä ilmiöstä. Asian kääntöpuoli näkyy hyvin kaaviossa: vasemmiston ääniosuus putosi rajusti, kun 43 prosenttia vasemmiston äänistä vuonna 2003 saanut Suvi-Anne Siimes ei ollut ehdokkaana vuonna 2007 ja kun 30 prosenttia vasemmiston äänistä vuonna 2007 saanut Claes Andersson ei ollut ehdokkaana vuonna 2007.

Taulukko 5. Vasemmiston kannatus Vantaan ja Keravan hyvinvointialueella on aivan omaa luokkaansa verrattuna muihin hyvinvointialueisiin.

Eduskunta- ja kuntavaalien tulokset eivät ole keskenään verrannollisia, kyseessä on monella tavalla aivan eri vaalit. Aluevaalien tuloksia ei voi verrata edes aluevaaleihin, kun aluevaalit olivat ensimmäiset.

Taulukossa viisi on kuitenkin asetettu rinnakkain tuoreimmat vaalitulokset eri vaaleista. Niiden vertailu valtakunnallisiin tuloksiin osoittaa Uudenmaan kannalta mielenkiintoisen seikan. Vasemmistoliiton ääniosuus oli eduskuntavaaleissa 8,2 prosenttia, kuntavaaleissa 7,9 prosenttia ja aluevaaleissa 8,0 prosenttia. Uudenmaan vaalipiirissä kuntavaalien tulos oli yhtä hyvä kuin eduskuntavaaleissa, mutta aluevaaleissa jo paljon parempi.

Pienimmällä Itä-Uudenmaan hyvinvointialueella vasemmiston kuntavaalien ja aluevaalien tulos oli merkittävästi heikompi kuin eduskuntavaalien tulos. Keski-Uusimaalla ja Länsi-Uusimaalla vasemmiston ääniosuuden vähennys kuntavaaleissa oli valtakunnallista luokkaa, mutta aluevaalien tulos oli tuntuvasti parempi kuin muiden vaalien tulos. 

Kahden kansanedustajan Vantaan ja Keravan hyvinvointialueella sen sijaan ääniosuus nousi eduskuntavaaleihin verrattuna roimasti sekä kunta (+0,8 prosenttiyksikköä) että aluevaaleissa (+2,2). Aluevaaleissa vasemmiston kansanedustajia pystyi äänestämään vain Vantaan ja Keravan hyvinvointialueella, mutta eduskuntavaaleissa koko vaalipiirissä. 

Taulukko 6. Vuonna 1990 ei järjestetty eduskuntavaaleja, mutta silloin perustettiin Vasemmistoliitto ja vasemmistoliiton eduskuntaryhmä. Suomen Kansan Demokraattisen Liiton (SKDL) eduskuntaryhmä muutti nimensä 2.5.1990 Vasemmistoliiton eduskuntaryhmäksi. Ryhmään kuuluivat Uudenmaan vaalipiiristä Pauli Uitto ja Claes Andersson. Demokraattisen Vaihtoehdon kansanedustaja Marja-Liisa Löyttyjärvi liittyi Vasemmistoliiton eduskuntaryhmään 11.9.1990.

Uudenmaan vasemmiston ehdokkaat eduskuntavaaleissa 

Uudenmaan vasemmisto asettaa eduskuntavaaleihin täydet 37 ehdokasta. Tähän mennessä asetetut 36 ehdokkasta ovat: 

Moussa Ahmad, Vantaa (uusi ehdokas); Valtteri Ahokas, Vantaa (uusi); Birgit Aittakumpu, Lohja (796 ääntä vuoden 2015 vaaleissa); Shamsul Alam, Kerava (uusi); Gashaw Bibani, Vantaa (uusi); Ralf Björklund, Kirkkonummi (uusi); Ava Dahlvik, Helsinki  (uusi); Funda Demiri, Vantaa (uusi); Birgitta Gran, Hanko (576 ääntä vuonna 2019); Petra Haapa-Aro, Tuusula (uusi); Jari Jääskeläinen, Vantaa (563); Anu Karvinen, Hyvinkää (uusi); Olli Kouvalainen, Helsinki (uusi); Leo Kylätasku, Porvoo (uusi); Pia Lohikoski, Kerava (2 544); Said Moradi, Espoo (519); Hanna Nevantausta, Vihti (uusi); Chau Nguyen, Vantaa (537); Neea Nukarinen, Espoo (uusi); Elina Nykyri, Vantaa (373); Petteri Pavas, Nurmijärvi (uusi); Sara Pekonen, Vantaa (497); Nelli Piikkilä, Nurmijärvi (uusi); Tyrni Rankka, Helsinki (uusi); Elina Rodriguez, Espoo (uusi); Mari Rummukainen, Espoo (uusi); Jan Rundt, Raasepori (uusi); Juho Salmi, Helsinki (uusi); Jussi Saramo, Vantaa (3 502) Mikael Söderström, Porvoo (uusi); Liisa Tamminen, Mäntsälä (uusi); Lotta Vainiola, Järvenpää (uusi); Matti Vesa Volanen, Vanta, (uusi); Vertti Värekoski, Vantaa (uusi); Jonna Weckström, Kerava (uusi) ja Katja Ylisiurua, Kirkkonummi (uusi).

Moni viime kevään eduskuntavaalien ehdokkaista oli ehdokkaana aluevaaleissa ja sai hyvät lähtökuopat eduskuntavaalityöhön. 

Itä-Uudenmaan hyvinvointialueella Uudenmaan kansanedustajaehdokkaista aluevaltuustoon valittiin Leo Kylätasku.  Keski-Uudenmaan hyvinvointialueella kansanedustajaehdokkaista valittiin Lotta Vainiola varavaltuutetutuksi.
Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueella kansanedustajaehdokkaista valittiin aluevaltuutetuksi Birgit Aittakumpu ja varavaltuutetuiksi Birgitta Gran.
Vantaan ja Keravan hyvinvointialueella kansanedustajaehdokkaista valittiin aluevaltuutetuksi Jussi Saramo, Funda Demiri, Gashaw Bibani ja Pia Lohikoski, varavaltuutetuiksi Jonna Weckström, Elina Nykyri ja Jari Jääskeläinen.

Tämä kirjoitus ilmestyi osana Kansan Uutisten ja Vasen Kaista -verkkolehden yhteistyötä samanaikaisesti kummassakin julkaisussa.

Vasemmistoliitto vaalipiireissä on kirjoitussarja, joka kuvaa vasemmiston lähtöasetelmia eduskuntavaalityöhön Manner-Suomen 12 vaalipiirissä.

Listaan vaalipiireistä ilmestyy linkki vaalipiirin nimeen aina kun vaalipiiriä koskeva artikkeli on ilmestynyt:

Helsinki | Uusimaa | Varsinais-Suomi | Satakunta | Häme | Pirkanmaa | Kaakkois-SuomiSavo-Karjala | Vaasa | Keski-Suomi | Oulu | Lappi

Vasemmistoliiton ehdokkaat kaikissa vaalipiireissä

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *