Vain annetut äänet lasketaan. Vaalipäivän ilta on kaikille politiikasta kiinnostuneille jännittävä, mutta erityisen jännittävä niille ehdokkaille, jotka laskennan edetessä ovat viimeisenä valittujen tai ensimmäisenä eduskunnan ulkopuolelle jäävien joukossa.
Kansanedustajan paikan voittaa tai menettää usein täpärästi. Vasemmistoliitto menetti vuoden 2015 eduskuntavaaleissa ainoan paikkansa Keski-Suomen vaalipiirissä. Paikasta puuttui 38 ääntä – 0,025 prosenttia vaalipiirin hyväksytyistä äänistä.
Vasemmistoliitto sai viime eduskuntavaaleissa takaisin kolmannen paikkansa Oulun vaalipiirissä. Jos puolue olisi saanut 184 ääntä vähemmän, olisi kolmas paikka jäänyt saamatta. Tuo 184 ääntä oli 0,07 prosenttia vaalipiirin hyväksytyistä äänistä.
Kirjoitussarja Vasemmistoliitto vaalipiireissä tutkailee vaalipiiri kerrallaan poliittisia voimasuhteita ja vasemmiston vaalityön asetelmia ensi huhtikuun eduskuntavaaleihin Manner-Suomen 12 vaalipiirissä. Tänään on vuorossa vaalipiiri numero 11, Keski-Suomen vaalipiiri.
Poliittiset voimasuhteet Keski-Suomen vaalipiirissä
Keski-Suomen vaalipiiristä on valittu 10 kansanedustajaa vuoden 1972 vaaleista lähtien. Vuoden 1991 eduskuntavaaleista lähtien on keskusta saanut eniten ääniä lukuunottamatta vuoden 1995 vaaleja, jolloin SDP oli Keski-Suomen vaalipiirin suosituin puolue. Muissa eduskuntavaaleissa SDP on ollut toiseksi eniten ääniä saanut puolue, lukuun ottamatta vuoden 2015 vaaleja, joissa perussuomalaiset sai hieman enemmän ääniä kuin demarit.
Kokoomus oli Keski-Suomen kolmanneksi suurin puolue, kunnes perussuomalaiset ohitti sen vuoden 2011 eduskuntavaaleissa. Kokoomus on saanut vaalipiirissä yhden kansanedustajan lukuun ottamatta vuoden 2011, jolloin se sai kaksi paikkaa. Perussuomalaiset on saanut kaksi paikkaa vuoden 2011 vaaleista lähtien.
Vasemmistoliitto on saanut kaikissa vaaleissa yhden kansanedustajan lukuun ottamatta vuoden 2015 vaaleja. Vihreät sai ensimmäisen kansanedustajansa vaalipiirissä vuoden 2015 vaaleissa ja piti paikkansa viime vaaleissa. Kristillisdemokraatit sai yhden kansanedustajan viiimeksi vuoden 2007 vaaleissa, sen jälkeen ei yhtään.
Vuoden 2011 eduskuntavaaleissa perussuomalaiset kasvatti valtakunnallista ääniosuuttaan 15 prosenttiyksiköllä ja muiden puolueiden paitsi RKP:n ääniosuus laski noin yhdellä tai kahdella prosenttiyksiköllä, keskustan peräti 7,3 prosenttiyksiköllä.
Keski-Suomen vaalitulokset poikkesivat valtakunnallisista siten, että perussuomalaisten lisäksi vasemmistoliitto paransi tulostaan 1,6 prosenttiyksikköä ja kokoomuskin 0,2 prosenttiyksikköä. Keskusta hävisi Keski-Suomessa huomattavasti enemmän kuin valtakunnallisesti.
Viime kuntavaalien voittajia Keski-Suomessa olivat kokoomus (0,6 prosenttiyksikön lisäys ääniosuuteen vuoden 2017 kuntavaaleista) ja perussuomalaiset (+5,8), häviäjiä vasemmistoliitto (-0,8), SDP (-1,1), keskusta (-3,2), vihreät (-1,4) ja KD (-0,5).
Aluevaaleissa vasemmisto, SDP, keskusta ja kokoomus saivat eduskuntavaaleja suuremman ääniosuuden, vihreät ja KD pienemmän, perussuomalaiset suorastaan romahti.
Keskisuomalainen-lehden tammikuun lopulla julkaisema alueellinen vaaligallup povaa muutoksia puolueiden voimasuhteisiin Keski-Suomen vaalipiirissä. PS olisi kannatuskyselyn mukaan suosituin puolue, SDP toiseksi suosituin, kokoomus nousisi sijalle kolme ja keskusta putoaisi neljänneksi. Neljä suurinta puoluetta saisivat kaksi paikkaa kukin. Tämä tarkoittaisi sitä, että keskusta menettäisi yhden kolmesta paikastaan kokoomukselle.
Vihreät menettäisivät Keskisuomalaisen gallupin mukaan ääniosuudestaan yhden prosenttiyksikön ja vasemmiston ääniosuus kasvaisi 0,2 prosenttiyksikköä. Sekä vihreät että vasemmisto saisivat yhden paikan.
Jyväskylässä asuu 53 prosenttia Keski-Suomen asukkaista. Vasemmistoliitto sai viime eduskuntavaaleissa 54,4 prosenttia Keski-Suomen äänistään Jyväskylästä. Äänekoskella asuu 6,7 prosenttia Keski-Suomen asukkaista. Vasemmistoliitto sai 17,4 prosenttia Keski-Suomen äänistään Äänekoskelta.
Keski-Suomen asukasluku oli lievässä nousussa viime vuosikymmenen puoliväliin, ja on sen jälkeen laskenut hieman. Viiden viime vuoden aikana asukasluku on vähentynyt 0,4 prosenttia. Jyväskylä ja Muurame kasvavat reilusti, muiden kuntien asukasluku pienenee.
Vaalijännitystä riittää, mutta Keski-Suomen vasemmisto pitänee kansanedustajan paikkansa
Kansanedustajiksi valitaan ne ehdokkaat, joilla on korkeimmat vertausluvut. Jokaisen ehdokkaan henkilökohtainen vertausluku syntyy siten, että kunkin ehdokaslistan eniten ääniä saanut ehdokas saa vertausluvukseen listan koko äänimäärän, toiseksi eniten saanut puolet listan äänimäärästä, kolmanneksi sijoittunut kolmasosan listan äänimäärästä ja niin edelleen. Lopulta kaikki vaalipiirin ehdokkaat asetetaan vertauslukunsa mukaiseen järjestykseen, jonka mukaisesti kansanedustajat poimitaan joukosta.
Äänikynnys on vertausluvun antama ääniosuus, jolla vaalipiiristä viimeisenä valittu kansanedustaja ylittää riman. Vuoden 2019 eduskuntavaaleissa viimeisen paikan sai keskustan Joonas Könttä. Hänen vertauslukunsa oli 10199,0, se vastasi 6,57 prosenttia vaalipiirissä annetuista äänistä. Ensimmäinen eduskunnan ulkopuolelle jäänyt ehdokas oli kokoomuksen Ville Väyrynen, jonka vertausluku 9853,5 antoi 6,35 prosenttia äänistä.
Vasemmistoliiton Juho Kauton sijoitus oli yhdeksäs, hän oli toiseksi viimeinen läpimenijä. Valinta ei kuitenkaan ollut täpärä, Kauton vertausluku oli 12681,0 joka vastasi 8,17 prosenttia äänistä. Viimeiseen paikkaan jäi turvallinen 1,6 prosenttiyksikön ero. Vasemmistoliiton varakansanedustaja Eila Tiaisen sijoitus oli kuudestoista vertausluvulla 6340,5.
Keski-Suomen vasemmistolla on jälleen edessään tosi jännittävät vaalit. Vasemmistoliiton kansanedustaja Juho Kautto ei enää asetu ehdokkaaksi. Hän sai edellisissä vaaleissa 3 866 ääntä, 30,5 prosenttia vasemmiston äänistä. Kansanedustajaksi valituilla on aina merkittävä joukko äänestäjiä, jotka ovat antaneet äänensä henkilölle, eivät puolueelle. Kansanedustaja ei pysty testamenttaamaan ääniään.
Katseet kääntyvät erityisesti Äänekosken kuntaan. Tavallisesti kunta, jossa asuu 6,7 prosenttia vaalipiirin asukkaista, ei ratkaise vaaleja. Mutta vasemmistolle Äänekoski on tärkeä. Juha Kautto sai viime vaaleissa 1 948 ääntä, puolet äänistään Äänekoskelta. Ilman äänekosken ääniä ei vasemmistolla olisi kansanedustajaa Keski-Suomessa.
Toisaalta vasemmistoliitolla on nyt Äänekoskella toinen ehdokas, Sirpa Martins, joka on aikaisemmin menestynyt hyvin eduskuntavaaleissa ja viimeksi aluevaaleissa. Ja vaikka Äänekosken äänet olivat Juho Kautolle ratkaisevan tärkeät viime vaaleissa, vasemmistoliitto osoitti pärjäävänsä ilman viime eduskuntavaalien ääniharavaansa jo aluevaaleissa. Eduskuntavaaleissa vasemmisto sai 8,2 prosenttia Keski-Suomen äänistä, mutta vuosi sitten järjestetyissä aluevaaleissa vasemmisto sai 8,7 prosenttia äänistä, vaikka Juho Kautto ei ollut ehdokkaana.
Vaikka istuvan kansanedustajan puuttuminen ehdokasjoukosta aina on rasite, on asialla toinenkin puoli. Nyt Keski-Suomen vasemmisto käy vaaleihin ilman itsestään selvää kärkiehdokasta. Tämä tarkoittaa sitä, että kuka tahansa 14 ehdokkaasta voi tulla valituksi. Tämä mahdollisuus antaa jokaiselle ehdokkaalle ja ehdokkaan tukiryhmälle ylimääräistä tarmoa löytää äänestäjiä sieltäkin, missä niitä ei tavallisesti uskottaisi saatavan. On sangen todennäköistä, että näin löytyvät ne äänet, jotka takaavat vasemmiston kansanedustajan paikan jatkon Keski-Suomessa
Vasemmistoliiton kannatuksen kehitys Keski-Suomessa
Keski-Suomen vasemmisto on aina kuulunut vasemmistoliiton piirien vertailussa keskikastiin ääniosuuksien vertailuissa. Vuoden 1991 vaaleissa oli 14 vaalipiiriä, ja Keski-Suomen vasemmisto oli vasemmistoliiton kuudenneksi suurin vaalipiiri ääniosuuksien vertailuissa. Viime vaaleissa oli 12 vaalipiiriä, ja Keski-Suomen vasemmisto oli jälleen kuudenneksi suurin vasemmistoliiton vaalipiiri ääniosuuksia vertailtaessa.
Vaikka Keski-Suomen vasemmiston kannatus on koko ajan ollut lähellä vasemmistoliiton valtakunnallista kannatusta, on se poukkoillut valtakunnallisen kannatuksen ylä- ja alapuolella.
Vuosien 1991–1999 vaaleissa vasemmiston kannatus oli Keski-Suomessa suurempaa kuin valtakunnallisesti, mutta kaksissa seuraavissa vaaleissa pienempää. Vuoden 2011 vaaleissa Keski-Suomen vasemmiston kannatus nousi taas reilusti yli vasemmistoliiton tuloksen, pudotakseen taas valtakunnallisen tason alapuolelle 2015 vaaleissa. Viime vaaleissa vasemmiston kannatusosuus oli sama Keski-Suomessa ja koko maassa.
Keski-Suomen vasemmiston ehdokkaat
Keski-Suomen vasemmisto asettaa eduskuntavaaleihin täyden 14 ehdokkaan listan. Ehdokkaat ovat:
Paul Abbey, Jyväskylä (415 ääntä vuoden 2019 eduskuntavaaleissa); Akseli Ekola, Jyväskylä (uusi ehdokas); Hannu Glad, Viitasaari (1 780 ääntä v. 2011 eduskuntavaaleissa); Irma Hirsjärvi, Jyväskylä (735); Sirkku Ingervo, Jyväskylä (uusi); Ahti Järvinen, Laukaa (189 v. 2015); Tiina Kontio, Jyväskylä (uusi); Matleena Käppi, Jyväskylä (1 295); Sirpa Martins, Äänekoski (863 v. 2011); Oskari Rantala, Jyväskylä (uusi); Iida Rantanen, Jämsä (139); Simo Rantanen, Jyväskylä (uusi); Ira Vainikainen, Jyväskylä (uusi) ja Hanna Ylläsjärvi-Kuitunen, Jyväskylä (uusi).
Moni kevään eduskuntavaalien ehdokkaista oli ehdokkaana vajaan vuoden takaisissa aluevaaleissa ja sai niistä hyvät lähtökuopat eduskuntavaalityöhön. Keski-Suomen hyvinvointialueen valtuustoon valittiin kansanedustajaehdokkaista Matleena Käppi, Irma Hirsjärvi ja Sirpa Martins, varavaltuutetuiksi Sirkku Ingervo ja Ira Vainikainen.
Tämä kirjoitus ilmestyi osana Kansan Uutisten ja Vasen Kaista -verkkolehden yhteistyötä samanaikaisesti kummassakin julkaisussa.
Vasemmistoliitto vaalipiireissä on kirjoitussarja, joka kuvaa vasemmiston lähtöasetelmia eduskuntavaalityöhön Manner-Suomen 12 vaalipiirissä.
Lue muut vaalipiirianalyysit:
Helsinki | Uusimaa | Varsinais-Suomi | Satakunta | Häme | Pirkanmaa | Kaakkois-Suomi | Savo-Karjala | Vaasa | Keski-Suomi | Oulu | Lappi