Viime vuotta lukuun ottamatta lasten, erityisesti nuorten, määrä sijaishuollossa on kasvanut. Samaan aikaan yksityisten lastensuojelulaitosten tekemät voitot ovat kasvaneet. Kun tarve lastensuojelun sijaishuollolle kasvaa koko ajan, se on erittäin tuottoisa bisnes toimijoille.
Lastensuojelun sijaishuollon laitospalveluiden markkinoistumisen seurauksena yleishyödylliset toimijat ovat väistyneet markkinoita valtaavien suuryritysten tieltä. Yksityiset lastensuojelutoimijat ovat yhä useammin pörssiyhtiöitä, joissa verorahat lihottavat osakkaiden osinkotuloja. On eettisesti kestämätöntä tuottaa haavoittuvimmassa asemassa olevien ihmisten palvelut markkinoiden ehdoilla. Tämä on rakenteellinen ongelma eikä yksittäisten lastensuojeluyksiköiden osoittelua.
Suomessa lastensuojeluun käytetään lähes miljardi euroa. Tämä raha tulisi käyttää omana palveluna tuotettuun sijaishuoltoon, sillä se on eettisesti kestävää, halvempaa ja helpommin valvottavaa. Tuottamalla palvelut itse, säästämme rahaa ja säästynyt raha voidaan käyttää ennaltaehkäiseviin palveluihin, kuten perhetyöhön ja nuorisotyöhön.
Lastensuojelun sosiaalityöntekijöistä joka seitsemännellä ylittyy lakisääteinen asiakasmäärä. Lasten ja nuorten kokemukset lastensuojelusta osoittavat sosiaalityöntekijöiden vaihtuvan tiuhaan. Työntekijöillä on myös liian vähän aikaa, eivätkä kaikki lapset ja nuoret tapaa vastuusosiaalityöntekijäänsä riittävän usein.
Lasten edun ja lasten oikeuksien toteutumiseksi on sosiaalityöntekijöiden työoloja kehitettävä niin, että työntekijät jaksavat tehdä työtään. Työsuhteiden on oltava myös nykyistä vakaampia, jotta työntekijät voivat sitoutua työhönsä. Lasten oikeudet eivät voi toteutua bisneksen ehdoilla.
Kirjoittaja on sosionomi, sosiaalityön opiskelija, vasemmistoliiton varapuheenjohtaja sekä Pirkanmaan vasemmiston kansanedustajaehdokas.