Uusien yrittäjien on vaikea päästä eduskuntaan ja pysyä siellä seuraavissa vaaleissa. Viimeisten neljän vuosikymmenen aikana on Manner-Suomesta yhteislistoilta valittu neljä kansanedustajaa ja kuuden uuden pienpuolueen listoilta 12 kansanedustajaa. Vain vihreät, perussuomalaiset ja Liike Nyt ovat onnistuneet pysymään eduskunnassa seuraavissakin vaaleissa.
Tämän vuoden eduskuntavaaleissa 13 rekisteröityä puoluetta, 30 valitsijayhdistystä ja neljä valitsijayhdistysten muodostamaa yhteislistaa jäi eduskunnan ulkopuolelle. Paikat jaettiin eduskunnassa jo istuneiden yhdeksän puolueen ja ahvenanmaalaisen yhteislistan kesken. Vaikka muut puolueet ja valitsijayhdistykset eivät saaneet kansanedustajia, ne vastasivat omalta osaltaan vaaliin osallistuneiden kansalaisten toiveisiin. Ne myös saattoivat vähentää muiden puolueiden äänimäärää tarpeeksi vaikuttaakseen vaalitulokseen. Tässä artikkelissa käydään läpi pienpuolueiden ja valitsijayhdistysten vaalitulokset ja niiden historiaa, ja arvuutellaan, olisiko niillä ollut vaikutusta eduskunnan kokoonpanoon, esimerkiksi vasemmistoliiton odotuksia heikompaan vaalitulokseen.
Eduskuntaan on 2000-luvulla noussut vain yksi uusi puolue
Rekisteröidyillä puolueilla on eduskuntavaalien ehdokasasettelussa samat oikeudet riippumatta siitä, onko niillä kansanedustajia vai ei. Puolueet voivat asettaa vaalipiireittäin vähintään 14 ja enintään niin monta ehdokasta kuin vaalipiiristä valitaan kansanedustajia. Puolueet voivat perustaa vaaliliittoja vaalipiireittäin. Vaaliliitossa puolueiden ehdokasmäärä kuitenkin laskee, sillä vaaliliitto voi asettaa saman ehdokasmäärän kuin yksittäinen puolue.
Niin sanotut muut ryhmät voivat myös asettaa ehdokkaita. Sata kansalaista voi liittyä valitsijayhdistykseksi viedäkseen ehdokkaansa eduskuntaan. Valitsijayhdistykset voivat muodostaa yhteislistoja samanlaisin ehdoin kuin puolueet voivat perustaa vaaliliittoja.
Pienten puolueiden ja yhteislistojen on hyvin vaikea saada ehdokkaita eduskuntaan, mutta ei se mahdotonta ole ollut. Nykyisistä pitkään keskeytyksettä toimineista eduskuntaryhmistä vihreä eduskuntaryhmä syntyi valitsijayhdistysten ehdokkaista neljä vuotta ennen vihreän liiton perustamista. Vuoden 1983 eduskuntavaaleissa yhteislistoilta valittiin kansanedustajiksi Kalle Könkkölä Helsingistä, Ville Komsi Uudeltamaalta sekä Esko-Juhani Tennilä Lapista. Könkkölä ja Komsi perustivat vihreän eduskuntaryhmän ja Tennilä liittyi Suomen Kansan Demokraattisen Liiton (SKDL) eduskuntaryhmään.
Vuoden 1987 vaaleissa uusi Vihreä Liitto r.p. nousi eduskuntaan neljän kansanedustajan voimin. SKDL:n lopullisen hajoamisen seurauksena perustettu Demokraattinen Vaihtoehto r.p. sai myös neljä kansanedustajaa.
Vasemmistoliiton eduskuntaryhmä syntyi vuonna 1990, mutta kyseessä ei ollut uusi ryhmä, vaan vuodesta 1945 eduskunnassa istuneen SKDL:n eduskuntaryhmän nimenmuutos.
Vuoden 1995 eduskuntavaaleissa Ekologinen puolue vihreät r.p. sai kansanedustajan 7 865 äänellä ja 0,28 prosentin ääniosuudella vaaliliitossa kristillisten, maaseudun puolueen ja senioripuolueen kanssa.
Seuraavissa vaaleissa vuonna 1999 uusi Remonttiryhmä r.p. sai kansanedustajan 28 549 äänellä ja 1,06 prosentin ääniosuudella. Remonttiryhmän kansanedustaja Risto Kuisma palasi vuonna 2001 sosiaalidemokraattiseen puolueeseen ja remonttiryhmä purettiin.
Suomen Maaseudun Puolue rp:n (SMP) konkurssipesän raunioille perustettu uusi Perussuomalaiset r.p. (PS) sai vuoden 1999 vaaleissa yhden kansanedustajan 26 440 äänen ja 0,99 prosentin ääniosuuden valtuuttamana. PS sai ainoan paikkansa Vaasan vaalipiiristä. SMP sai 399 ääntä vähemmän kuin vasemmistoliitto, mutta viiden pienpuolueen kanssa solmittu vaaliliitto antoi riittävästi ääniä. PS nousi eduskuntaan, vasemmistoliitto menetti kansanedustajan paikkansa Vaasan vaalipiirissä.
Tässä tapauksessa perussuomalaisten kanssa vaaliliitossa olleet pienpuolueet Eläkeläiset Kansan Asialla (EKA), Vapaan Suomen Liitto (VSL, entinen Itsenäisyyspuolue, entinen IPU, nykyinen Kansalaisliitto), Kirjava Puolue (KIPU, entinen Ekologinen puolue Vihreät), Remonttiryhmä ja Liberaalinen Kansanpuolue (LKP) taisivat todella vaikuttaa Suomen poliittisen elämän tulevaan kehitykseen. Olisiko perussuomalaisilla ollut voimia enää jatkaa, ellei puolue olisi saanut yhtään kansanedustajaa ensi yrityksellään vuonna 1999?
Sitten käytiin viidet vaalit ja 20 vuotta siten, että eduskunnassa oli vain samojen kahdeksan rekisteröidyn puolueen edustajia ja yksi ahvenanmaalaisen yhteislistan valittu.
Vuoden 2019 eduskuntavaaleihin osallistui Liike Nyt r.y. kokoamalla yhteislistat kymmenessä vaalipiirissä. Satakunnan vaalipiirissä yhdistyksellä oli yksi valitsijayhdistys ja vain Vaasan vaalipiirissä ehdokasasettelu epäonnistui. Liike Nytin yhteislistoilta valittiin yksi edustaja, Hjallis Harkimo Uudenmaan vaalipiiristä. Vuoden 2019 marraskuussa Liike Nyt keräsi yli 5 000 kannattajakorttia ja merkittiin puoluerekisteriin. Puolue asetti ehdokkaita kaikissa vaalipiireissä vuoden 2023 eduskuntavaaleissa ja sai yhden kansanedustajan.
Rekisteröityjen puolueiden oikeudet vaihtelevat
Eduskuntapuolueilla ja pienpuolueilla on samat oikeudet ehdokasasettelussa, mutta muutoin niiden asemassa on eroja. Eduskuntapuolueet saavat puoluetukea, joka on sidottu kansanedustajien määrään. Puoluetukea saa myös puolue, joka ei ole saanut kansanedustajia, mutta on saanut vähintään kaksi prosenttia äänistä. Tällöin puoluetuki on kolmasosa eduskunnassa olevan puolueen yhden edustajan puoluetuesta.
Kaksissa perättäisissä eduskuntavaaleissa ilman paikkaa jäänyt puolue poistetaan puoluerekisteristä. Jos puolue kuitenkin on saanut kaksi prosenttia äänistä, se jää rekisteriin. Käytännössä kahden prosentin puolueiden puoluetuella ei ole merkitystä, mutta se antaa kuvan, että pieniäkin puolueita pidettäisiin arvossa.
Viisi tuhatta kannattajakorttia ei takaa viittä tuhatta ääntä
Vuonna 1969 säädettiin uusi puoluelaki ja perustettiin puoluerekisteri, johon liitettiin silloiset yhdeksän puoluetta. Muiden puolueiden on sen jälkeen rekisteriin päästäkseen kerättävä kannatuskortit 5 000 äänivaltaiselta kansalaiselta. Vuodesta 2021 lähtien kannatusilmoituksia on voinut kerätä sähköisesti puoluerekisterin verkkosivulla.
Tämän vuoden eduskuntavaaleissa 13 rekisteröitynyttä puoluetta jäi ilman kansanedustajaa. Kolme vuoden 2019 vaaleihin osallistunutta puoluetta ei asettanut ehdokkaita. Kansalaispuolue (KP), joka sai 7 645 ääntä vuoden 2019 vaaleissa, purki itsensä viime elokuussa. Seitsemän tähden liike (TL), sai 11 366 ääntä vuonna 2019, mutta ilmoitti ennen 2023 eduskuntavaaleja keskittyvänsä presidentinvaalien odotteluun. Paavo Väyrynen perusti sekä kansalaispuolueen (2016) että seitsemän tähden liikkeen (2018).
Kolmas vuoden 2019 vaan ei vuoden 2023 eduskuntavaaleihin osallistunut puolue Kommunistinen Työväenpuolue – Rauhan ja Sosialismin puolesta (KTP) poistettiin vuoden 2019 vaalien jälkeen puoluerekisteristä. Puolue sai tuolloin 1 240 ääntä. Uusien kannattajakorttien keräämisen sijaan KTP päätti ottaa valitsijayhdistykset keinoksi nousta eduskuntaan vuoden 2023 vaaleissa..
Yhteislistoilla on merkitystä
Kansanedustajan paikan voittaminen valitsijayhdistysten ja yhteislistojen avulla saattaa tuntua toivottomalta tavoitteelta, mutta se on kuitenkin mahdollista. Ahvenanmaan maakunnan vaalipiirissä puolueet eivät aseta ehdokkaita, vaan eduskunnan kiintiöpaikan saa sen valitsijayhdistyksen edustaja, joka on saanut eniten ääniä eniten ääniä keränneellä yhteislistalla (gemensam lista).
Nykyisistä eduskuntapuolueista Vihreä liitto ja Liike Nyt ovat saaneet ensimmäiset kansanedustajansa valitsijayhdistysten ja yhteislistojen avulla.
Osa valitsijayhdistyksistä on puoluerekisterin ulkopuolisten puolueiden synnyttämiä. Vuoden 2019 eduskuntavaalien jälkeen puoluerekisteristä jo kolmannen kerran poistettu Kommunistinen Työväenpuolue pyrki eduskuntaan tällä kerralla valitsijayhdistysten avulla. Uudellamaalla Tomi Mäkinen, Pirkanmaalla Petter Enqvist ja Varsinais-Suomessa Voitto Suominen olivat KTP:n ehdokkaista. He saivat yhteensä 148 ääntä. Vuoden 2019 vaaleissa KTP sai 1 240 ääntä.
Toisenlaista puoluekytkentää valitsijayhdistyksissä edusti Ympäristöpuolue. Vuonna 2020 perustettu yhdistys ei saanut ensimmäisellä yrityksellä tarpeeksi kannattajakortteja päästäkseen puoluerekisteriin. Vaaleissa yhdistystä edusti yhdistyksen puheenjohtaja Birgitta Johanssonin valitsijayhdistys, joka sai 267 ääntä Uudenmaan vaalipiirissä.
Ympäristöpuolue pyrkii nyt uudelleen puoluerekisteriin. Puoluerekisterin puoluehakemusten sivulla on käynnissä 11.2.2023 alkanut kannatusilmoitusten haku, jossa tätä kirjoittaessa on jo 113 kannatusilmoitusta. Määräaika 5 000 kannattajan löytämiselle on tasan vuosi.
Oliko pienpuolueista perussuomalaisille haittaa?
Viisi oikeistolaista pienpuoluetta yritti tosissaan haastaa perussuomalaiset ja nousta sen vanavedessä eduskuntaan. Vaaleissa oli mukana yli 27 000 ääntä saanut Vapauden liitto r.p. (VL), lähes 8 500 ääntä saanut Valta kuuluu kansalle r.p. (VKK), vajaat 5 000 ääntä saanut Kristallipuolue r.p. (Kristall.), 2 300 ääntä voittanut Sinimusta liike r.p. (SML) sekä reilut 1200 ääntä saanut Suomen Kansa Ensin r.p. (SKE). Kristallipuoluetta lukuunottamatta puolueiden tausta on perussuomalaisessa puolueessa.
VKK lohkesi perussuomalaisista vuonna 2021, kun Ano Turtiainen oli erotettu perussuomalaisten eduskuntaryhmästä. VL perustettiin viime vuonna vastalauseena VKK:n suopealle suhtautumiselle Venäjän sotapolitiikkaan. SKE perustettiin vuonna 2017 Rajat kiinni -liikkeen vanavedessä. Sinimustat perustivat vuonna 2021 perussuomalaisista erotetut fasistisiiven jäsenet. Vuonna 2014 perustettu kristallipuolue pääsi puoluerekisteriin vuonna 2021 maskipakon vastustamisen vauhdittamana.
Näistä viidestä puolueesta kolme, suomen kansa ensin, kristallipuolue ja vapauden liitto muodostivat kaksistaan tai kolmistaan vaaliliitot jossain kokoonpanossa kaikissa muissa paitsi Lapin vaalipiirissä.
Miten olisi voinut käydä, jos nämä pienpuolueet eivät olisi osallistuneet vaaleihin perussuomalaisten kilpailijoina? Uudellamaalla perussuomalaiset sai seitsemän paikkaa eduskuntaan, ja kahdeksannesta paikasta puuttui 5 055 ääntä. VL sai 4 848 ääntä ja viisi oikean laidan pienpuoluetta yhteensä 9 061 ääntä. Jos nämä viisi puoluetta eivät olisi asettaneet ehdokkaita, olisi perussuomalaiset hyvinkin voineet saada kahdeksan kansanedustajaa ja vaalipiirin viimeisen paikan kokoomukselta. Muissa vaalipiireissä perussuomalaiset eivät olisi saaneet lisäpaikkoja viiden pikkupuolueen äänillä.
Selittääkö pienpuolueiden menestys vasemmiston vaalitappiota?
Uutta vasemmistoa – kuten vasemmistoliitto Suomessa – edustavien puolueiden kanssa samoista äänistä useimmissa läntisen Euroopan maissa kilpailevat sosiaalidemokraattiset ja vihreät puolueet.
Euroopan puoluekartalle on noussut kolme uutta puolueryhmää, jotka ainakin joissain maissa vetoavat samoihin kansalaisryhmiin kuin uutta vasemmistoa edustavat puolueet: piraattipuolueet, eläinten oikeuksia ja hyvinvointia puolustavat puolueet ja feministipuolueet.
Piraattipuolueita ei ehkä aivan heti vasemmistolaisiksi miellä, mutta Tšekin piraattipuolue Česká Pirátská Strana on maansa parlamentin ainoa puolue, joka edes haiskahtaa vasemmistolaiselta. Se on syrjäyttänyt perinteiset työväenpuolueet Tšekin parlamentissa. Vasemmistopuolueita, edes sosiaalidemokraatteja ei parlamentissa enää ole, eikä vihreitä ole ollut yli kymmeneen vuoteen. Piraateilla on ollut vaalimenestystä myös Ruotsissa, Saksassa, Islannissa ja Luxemburgissa.
Euroopan parlamentin vaaleihin vuonna 2019 osallistui 10 maan eläinten hyvinvoinnista ja oikeuksista etupäässä kiinnostunutta puoluetta. Euroopan parlamentin vasemmistoryhmässä Alankomaita edustaa enää eläinten ystävien puolue Partij voor de Dieren, kun Socialistische Partij menetti paikkansa. Eläinpuolue on yltänyt maansa parlamenttiin Alankomaiden lisäksi myös Portugalissa.
Erityisiä naisten puolueita oli aikaisemmin monissa maissa, myös Suomen puoluerekisterissä, mutta ne eivät menestyneet. Feministipuolueet ovat korvanneet naispuolueet, niitä on lähes kymmenessä Euroopan maassa. Ruotsissa vasemmistopuolueesta lohjennut feministipuolue Feministiskt initiativ sai parhaimmillaan vuonna 2014 valtiopäivävaaleissa 3,1 prosentin kannatusosuuden ja 5,5 prosentin kannatusosuuden europarlamenttivaaleissa.
Näiden kolmen uuden puolueryhmän lisäksi kommunistiset puolueet kilpailevat monissa maissa ainakin osittain samoista äänestäjistä kuin uusi vasemmisto.
Vasemmistoon kallellaan olevien puolueiden saamat äänimäärät ovat merkittäviä kansalaisten tahdon ilmaisuja, mutta niin pieniä, ettei niillä näyttäisi olevan vaikutusta vasemmistoliiton menestykseen. Mutta vaalitilastojen lähempi tarkastelu antaa kuitenkin syyn epäillä, että näin on käynyt ainakin kahdesti.
Pienpuolueet ehkä vaikuttaneet vasemmiston paikkojen menetykseen
Vuosien 2003 ja 2015 eduskuntavaaleissa SKP mahdollisesti vaikutti eduskunnan kokoonpanoon. Vuoden 2003 vaaleissa vasemmistoliitto hävisi yhden paikan Pirkanmaan vaalipiirissä. Vasemmistoliitto olisi tarvinnut 2 887 lisä-ääntä ottaakseen kokoomuksen Heikki A. Ollilan saaman vaalipiirin viimeisen paikan ja pitääkseen kolmannen paikkansa. Vasemmistoliitto ja SKP kilpailivat osin samoista äänistä. SKP teki parhaan tuloksensa missään vaalipiirissä ikinä, ja sai 5 430 ääntä, 2,2 prosenttia vaalipiirin äänistä. Noin puolet noista äänistä olisi siirtänyt vaalipiirin viimeisen paikan kokoomukselta vasemmistoliitolle. Vuoden 2015 vaaleissa Vasemmistoliitto menetti kansanedustajan paikan Keski-Suomessa 38 äänellä. SKP sai 639 ääntä ja auttoi todennäköisesti keskustan Petri Honkosen eduskuntaan. Muissa vaalipiireissä tai vaaleissa SKP:n osallistuminen ei liene vaikuttanut kansanedustajain paikkojen jakautumiseen.
(Korjaus 2.5. klo 17: Kappaleen otsikkoa muokattu ja lisätty yksityiskohtia sekä tiedot Keski-Suomen vaalituloksesta vuonna 2015.)
Tämän vuoden vaaleissa enemmän tai vähemmän vasemmalle kallistuvien pienpuolueiden yhteenlaskettu äänimäärä jäi alle kolmasosaan vuoden 2019 vaalien tuloksista. Vasemmistoliitolla ei ole mitään syytä osoitella pienpuolueisiin vaalitappion yhtenä aiheuttajana. Tosin Uudenmaan vaalipiirin tuloksella voidaan käydä mitä jos -leikkiä. Vasemmiston toisesta paikasta jäi uupumaan suunnilleen sama äänimäärä kuin eläinoikeuspuolueen ja feministipuolueen vaaliliitto sai. Tähän leikkiin on kuitenkin turha ryhtyä. Vasemmistoliitolla on yksin vastuu vaalityönsä tuloksista.
|||
Tämä kirjoitus julkaistaan osana Kansan Uutisten ja Vasen Kaista -verkkolehden juttujen vaihtoa
|||
Liitetaulukot: Kaikki 52 puoluerekisteriin merkittyä puoluetta 1969–2023
Seuraavat taulukot listaavat kirjoituksessa ja sen taulukoissa mainitut 34 puoluerekisteriin vuosina 1969–2022 merkittyä puoluetta. Viimeisessä taulukossa on luettelo muista puoluerekisterissä olleista 18 puolueesta.
Taulukoiden sarakeotsikoiden selityksiä: Puoluerek. = merkitty ensimmäisen kerran puoluerekisteriin; Poist. = poistettu viimeksi puoluerekisteristä Kerrat = kuinka monta kertaa merkitty puoluerekisteriin; Puolueen nimi = puolueen nimet uusimmasta vanhimpaan; Lyh. = Puolueen nimilyhenne/lyhenteet; Kansaned. Vuodet, joiden aikana puolueella on ollut kansanedustajia. Ei välttämättä vaaleissa valittuja kansanedustajia, mukana myös vuodet jolloin edustajia on ollut puolueen vaihtojen seurauksena. Aikajakso kertoo ensimmäisen ja viimeisen vuoden, jolloin kansanedustajia on ollut. Välissä saattaa olla vuosia ilman kansanedustajaa.
Liitetaulukko 2. Nykyinen SKP on poistettu puoluerekisteristä kolme kertaa, mutta se on kerännyt aina 5 000 kannattajakorttia päästäkseen sinne uudelleen. Neljännen kerran SKP merkittiin puoluerekisteriin 1.3.2021. Liitetaulukossa 5 on toinen, vanhempi samanniminen puolue.
Kaikki kuusi taulukon puoluetta poistetaan puoluerekisteristä elleivät ne saa kansanedustajaa tai vähintään kaksi prosenttia äänistä seuraavissa eduskuntavaaleissa.
