Tampere on vuosi toisensa jälkeen kyselyissä valittu maamme halutuimmaksi asuinpaikaksi, ja olemmekin vahvasti kasvava kaupunki. Syntyvyys on täälläkin laskenut, mutta Tampereelle muutetaan muualta. Viime vuonna asukasluku kasvoi lähes 4500:lla.
Kaupunginvaltuuston keskusteluissa tätä kasvua hehkutetaan paljon, jopa kiusallisen paljon. Kasvu kertoo varmasti suurista odotuksista tänne muuttaville, mutta ei välttämättä muusta. Määrällinen kasvu kun ei kerro siitä, miten kaupunki kasvaa sisällöllisesti.
Viimeisimmässä valtuuston strategiaseminaarissa tapahtui jotakin aivan uutta: siellä kuultiin alustajilta myös toisenlaisia painotuksia kasvukeskusteluun. Ja etenkin taukokeskusteluissa painotettiin sitä, että määrällisen kasvun hehkutuksen jälkeen olisi aika pysähtyä miettimään myös sisältöjä – sitä, miten kasvava joukko tamperelaisia voi ja pärjää.
Tampereella asuu enemmän pienituloisia ihmisiä kuin muissa isommissa kaupungeissa. Tärkeitä kysymyksiä on monia: Onko Tampereella riittävästi kohtuuhintaisia vuokra-asuntoja? Riittävätkö resurssit hyvään päivähoitoon ja peruskouluun? Saavuttavatko kulttuuripalvelut kaikki kaupunkilaiset riippumatta rahapussin paksuudesta? Onko meillä tarpeeksi kaupunkivihreää ja muuta vihreää siirtymää? Rakennetaanko täällä ihmisten vai rakennusliikkeiden ehdoilla? Ovatko kaupunkilaiset tasavertaisessa asemassa joukkoliikenteen palveluiden suhteen? Millaisia haasteita on asukkaiden osallisuuden parantamisessa? Ja totta kai tamperelaisille tärkeää on, millaiset sosiaali-ja terveyspalvelut hyvinvointialueella ovat.
Oma vastaukseni on, että kehitettävää riittää ihan jokaisella osa-alueella ja jatkuvan määrällisen kasvun tavoittelun sijaan Tampereella tulisi keskittyä enemmän sisältöihin, elämisen laatuun.
On totta, että kehitys, jossa ihmiset muuttavat isoihin kasvukeskuksiin on näyttänyt Suomessakin vääjäämättömältä. Siksi meillä on isoja kasvukeskuksia. Tamperekin kasvaa, haluttiin sitä tai ei. Emme tietenkään voi emmekä halua estää ihmisiä muuttamasta tänne, mutta emme tarvitse niin paljon vetovoimapuhetta, vaan paneutumista siihen, miten voimme parantaa ponnistelua sosiaalisen, sivistyksellisen ja ekologisen hyvinvoinnin eteen. Esimerkiksi lapsiperheköyhyys on otettava vakavammin, samoin vihreän siirtymän investoinnit, jotka ovat Tampereella olleet vaatimattomia. Yksiselitteisesti kaupunginvaltuuston tärkein, ensisijainen tehtävä on keskittyä siihen, miten asukkaille turvataan hyvät elämisen edellytykset.
Suurella osalla asukkaista toimeentulo ja elämänlaatu ovat hyvällä tolalla, mutta meillä todellakin on myös kasvava joukko ihmisiä, joilla ei mene hyvin. Toimeentulovaikeuksien rinnalla on usein terveyshuolia ja monesti sosiaalisia ongelmia. Kaupungin työntekijätkään eivät voi hyvin. Vasemmistolaiset vaikuttajat eivät voi eivätkä halua sulkea silmiään tältä tosiasialta.
Lautakuntien ja valtuuston talousarvioista päättäessämme olemme vuosi toisensa jälkeen olleet tilanteessa, jossa asukasluvun kasvusta johtuvaa palveluiden tarpeen kasvua ei huomioida riittävästi. Tämä tarkoittaa käytännössä palveluiden vähittäistä heikentymistä. Kun päiväkoteihin ja kouluihin ei olla resursoitu tarpeiden kasvun mukaisesti, on se johtanut kehitykseen, jossa henkilöstö uupuu ja hakeutuu toisiin tehtäviin. Sama äärimmäisen huolestuttava kehitys on jo pitkään näkynyt sosiaali- ja terveysalan tehtävissä.
Talousarviovalmistelut ensi vuodelle ovat jo pitkällä. Veronkorotukset näyttävät epätodennäköisiltä. Vaikka tulopohja ei kasvaisi, olisi uskallettava luottaa siihen, että satsaukset ihmisten hyvinvointiin ovat pidemmällä aikavälillä paitsi asukkaiden, myös talouden etu. Investoiminen hyvinvointiin on erityisen tärkeää huomioida nyt, kun tiedossa on oikeistohallituksen toimesta mittavia leikkauksia, jotka kohdistuvat nimenomaan pienituloisiin. Toki on toivottavaa, että oppositio kansanliikkeiden tuella pystyy torjumaan edes osan Orpon hallituksen sydämettömistä ja taloudenkin kannalta järjettömistä suunnitelmista.
Kirjoittaja on vasemmistoliiton kaupunginvaltuutettu Tampereelta.
III
Valtuustokolumneissa vasemmistoliiton Tampereen valtuustoryhmän jäsenet kommentoivat kuntapolitiikkaa ja ajankohtaisia poliittisia aiheita.