Iidesjärven ja Nekalantien välisen puistoalueen suunnitelmat olivat päätettävinä yhdyskuntalautakunnan lokakuun ensimmäisessä kokouksessa. Alueelle on vuosien varrella ehdotettu kaikenlaista perhepuistosta kirsikkapuupuistoon, mutta sittemmin tavoitteeksi on tullut tehdä puistosta mahdollisimman luonnontilainen. Tämä on kirjattu pormestariohjelmaan, ja lisäksi kaupunginvaltuustossa on tämän vuoden kesäkuussa hyväksytty toivomusponsi luontoarvojen ja luonnon monimuotoisuuden ensisijaisuudesta alueen suunnittelussa.
Nyt esitetty suunnitelma ei mielestäni vastaa asetettuja tavoitteita ja toin sen kokouksessa esiin. En jäänyt näkemykseni kanssa yksin, ja suunnitelman jatkovalmistelussa otettaneen paremmin huomioon tehdyt linjaukset luonnontilaisuuden vaalimisesta.
Nekalan alueelle on suunnitelmissa kaavailtu leikki- ja kuntoilupaikat, koirapuisto, piknik- ja oleskelualueita ja lintutorni. Nämä ovat sinänsä kannatettavia asioita, mutta sijainti on mielestäni väärä.
Osa toiminnoista, kuten lintutorni, sopii alueelle hyvin, mutta ihmiskeskeisten osien ei pitäisi viedä merkittävää osaa puistosta. Kaupungin koirapuisto- ja leikkipaikkaohjelmissa alueelle on sijoitettu tällaiset toiminnot, joten myös nämä on ilmeisesti tarkoitus suunnitelmissa säilyttää. Nostin esiin, että näiden suunnittelussa pitäisi kiinnittää huomiota toteutukseen – ei siis esimerkiksi keinonurmea leikkipaikan pohjaksi.
Tuomiokirkon asemakaava etenemässä
Tuomiokirkonkatu 19:n kaava on nytkähtämässä eteenpäin. Tampereen opiskelija-asuntosäätiö Toas on hakenut jo vuonna 2015 asemakaavan muutosta, joka olisi mahdollistanut nykyisen talon purkamisen ja uuden korkeamman talon rakentamisen. Lupaa rakennuksen purkamiseen ei kuitenkaan myönnetty, koska talon katsotaan olevan teollisuushistoriallisesti arvokas. Tämän jälkeen on lähdetty hakemaan kompromissia, joka säilyttäisi talon historiallisia arvoja ja olisi Toasin mielestä taloudellisesti mahdollista toteuttaa. Viime vuonna tehtiin kaksi vaihtoehtoista ehdotusta kaavan pohjaksi, ja nyt näistä on muotoiltu yksi suunnitelma.
Omasta mielestäni on positiivista, että nyt suunnitelmassa koko vanha julkisivu ja Verkatehtaankadun puolen vanhin osa laajemminkin voidaan nykysuunnitelmassa säilyttää. Korotusosa on hieman sisään vedetty ja tulee sekä Tuomiokirkonkadun että Verkatehtaankadun puolelle ja on ulkoasultaan pelkistetty. Kaavan nähtäville asettamisesta on tarkoitus päättää seuraavassa lautakunnan kokouksessa.
Autoilun suosimisen sijaan kestävää kaupunkirakentamista
Lautakunta sai luettavakseen Vaitinaron suunnitelmien uusimmat kuulumiset. Näitä ei kokouksessa esitelty eikä niitä päässyt kommentoimaan. Vaitinaron eritasoliittymä jatkaa etenemistään kuin luonnonvoima. Kyseenalaistan uusien eritasoliittymien rakentamisen kaupunkialueelle aikana, jolloin yksityisautoilun määrä olisi saatava vähenemään. Autoiluinfraan panostaminen ei ole kestävää kaupunkirakentamista.
Mielestäni Vaitinaron liikennekapasiteetin säilyttäminen nykyisenä ja panostaminen esimerkiksi lähijunaliikenteeseen ja ratikkaan palvelisi paremmin kaupungin länsipuolen liikkumismahdollisuuksia. Rakennetulla autoliikenneinfralla on tapana täyttyä, eikä ruuhkautuminen poistu, oli kaistoja sitten kaksi tai kahdeksan ja eritasoliittymä tai valo-ohjattu risteys. Ruuhkautumisen paikka saattaa vaihtua, kuten rantatunnelin kohdalla kävi. Arvovalinta on kuitenkin tehty ja liittymähankkeeseen ollaan valmiita käyttämään tämän hetken arvion mukaan yli 80 miljoonaa euroa.
Lautakunta hyväksyi kaupungin kasvikattolinjauksen. Linjauksella on tarkoitus edistää kasvikattojen rakentamista ja levittää tietoa kasvikattojen mahdollisuuksista ja toteuttamisesta. Tähän asti kilpailuehdotuksissa ja suunnitelmissa olleilla kasvikatoilla on ollut ikävä taipumus kadota prosessin edetessä kohti toteutusta. Toivottavasti kasvikattolinjaus auttaa arvioimaan kasvikattojen toteuttamismahdollisuuksia realistisesti ja löytämään sopivat paikat, joihin niitä kannattaisi toteuttaa. Kasvikatoilla voi olla paikallisesti tärkeä merkitys esimerkiksi pölyttäjille, asukkaiden viihtyvyydelle ja hulevesien hallinnalle.
Kirjoittaja on yhteiskuntatieteiden maisteriopiskelija Tampereen yliopistossa sekä vasemmistoliiton varajäsen rakentamisesta ja kaupunkisuunnittelusta vastaavaavassa yhdyskuntalautakunnassa Tampereella.
III
Merkintöjä-sarja kokoaa yhteen vasemmistoliiton pirkanmaalaisten luottamushenkilöiden näkökulmia politiikkaan ja päätöksentekoon.