Kangasalan kaupunginvaltuusto hyväksyi maanantaina pitkän väännön jälkeen 11,5 miljoonaa euroa alijäämäisen talousarvion. Kuntaveroa ja kiinteistöveroa korotetaan. Jo ensi keväänä alkaa armoton leikkaus- ja säästökuuri.
Valtuuston hyväksymän talousarvion toimintakulut ovat 121 miljoonaa euroa. Kuntavero nostettiin 9,4 prosenttiin ja kiinteistövero 1,13 prosenttiin. Raskaasti alijäämäisestä talousarviosta huolimatta investointiohjelmaa jatketaan ja uutta lainaa otetaan 44,7 miljoonaa lähinnä Lamminrahkan lähiön rakentamiseen. Kangasalan kokonaisvelka on ensi vuonna 122 miljoonaa. Asukasta kohti velka on Kangasalla silloin 3566 euroa eli Suomen kuntien keskitasoa. Kaupungin henkilöstömäärä on 1350. Sosiaali- ja terveyspalveluiden siirryttyä hyvinvointialueelle henkilöstömäärä väheni 800. Keväällä 2024 alkavan talous- ja tuottavuusohjelman mukaan uusia työntekijöitä ei palkata ennen vuotta 2026.
Prosentin veronkorotus oli niin kova pala, että Mauri Jussila (kok.) teki kannatetun muutosesityksen kuntaveron nostamisesta vain 9 prosenttiin. Kokoomus oli kaupunginhallituksessa jo hyväksynyt korotuksen 9,4 prosenttiin. Tästä puhkesi toista tuntia kestänyt kiihkeä väittely, jossa etsittiin syyllisiä veronkorotuspaineelle. Syntipukiksi esitettiin etenkin Sanna Marinin hallituksen sotea, jonka 12,64 prosentin veroleikkuri iski pahasti Kangasalle. Yhteenotto oli niin raju, että pidettiin vartin neuvottelutauko. Sen aikana kokoomus perääntyi muutosesityksestään. Muut puolueet hyväksyivät prosentin veronkorotuksen ja kokoomus olisikin hävinnyt äänestyksen.
Mikä on alijäämän syy?
Ratkaisu ei ollut helppo kenellekään. Valtuutetut kyselivät tiukkaan sävyyn, mitä palveluja leikataan tai lopetetaan, kun lakisääteiset tehtävät pitää kuitenkin hoitaa? Kaupunginjohtaja Oskari Auvinen totesi sarkastisesti, että toistaiseksi ”kuntien ei tarvitse maksaa valtiolle lakisääteisten palvelujen toteuttamisesta.” Talousarvion vaje on noin 400 henkilötyövuotta. Niin suuri leikkaus ei ole mahdollista lakisääteisten tehtävien takia.
Puolueitten ryhmäpuheenvuoroissa todettiin, että veronkorotuksesta huolimatta alijäämä on suuri ja sen täyttäminen on vaikeaa. Kangasalan 9,4 ja Tampereen 7,6 prosentin veroero on kasvamassa liian isoksi ja saattaa vähentää muuttohalukkuutta Kangasalle. Talousarvio on kuitenkin perustettu tuntuvan väestönkasvun varaan. Keskustelussa esitettiin muun muassa hulevesimaksua Kangasalle sekä investointien priorisoimista, kuten kakkoskehätien lykkäämistä. Kiinteistöveron korotuksen todettiin nostavan asumiskustannuksia.
Vasemmiston Elina Salmi kysyi, miten Kangasalle voi muuttaa lisää lapsiperheitä, kun talousarvioon ei ole budjetoitu varhaiskasvatukseen lainkaan lisäresursseja vuodesta 2025 eteenpäin. Kaupunginjohtaja Oskari Auvisen mukaan 11,5 miljoonan euron vaje on niin suuri, että henkilöstölisäyksiä ei voi tulla.
Vasemmiston ryhmäpuheenvuorossa todettiin, että valtion ja kuntien verotulot ovat kasvaneet huomattavasti, mutta siitä huolimatta joudutaan korottamaan veroja ja leikkaamaan kuluja. Jokin valtuustojen ulottumattomissa oleva syö yhteisiä varoja, ja se näyttäisi olevan puolustushallinto, jonka määrärahat ovat muutamassa vuodessa kaksinkertaistuneet.
Jutun toimittaja on myös Kangasalan kaupunginvaltuutettu.