Suomesta on tullut puolen vuoden Nato-jäsenyyden aikana sotilasliiton yksi eniten asevarusteluun rahaa käyttäviä maita. Puolustusministeriö on noussut nopeasti suurministeriöksi, joka kasvaneella osuudellaan pakottaa muut hallinnonalat leikkauksiin. Kasvaneilla varustelumiljardeilla kyettäisiin helposti maksamaan hyvinvointialueiden 1,2 miljardin euron rahoitusvaje.
Kun Suomi liittyi viime vuonna Natoon, vasemmistossa kysyttiin, millainen Nato-maa Suomi haluaa olla. Sotilasliiton viime kesänä julkaisemien tilastojen mukaan tiedämme nyt vastauksen: Suomi on Natossa luokan kiltti mallioppilas, kuten se on ollut 25 vuotta Euroopan unionissa. Natoon on kopioitu siis nöyrän ja maksuhalukkaan alamaisen rooli.
Naton suositus on, että jäsenmaat käyttäisivät kaksi prosenttia bruttokansantuotteesta puolustusmenoihin. Suomi ylittää tämän reippaasti, sillä Naton laskelman mukaan Suomi käyttää jo tänä vuonna asevarusteluun 2,45 prosenttia bruttokansantuotteesta (BKT). Se on kuudenneksi eniten koko sotilasliitossa. Ohi pääsevät vain Puola, Yhdysvallat, Kreikka, Viro ja Liettua. Naton suuret eurooppalaiset jäsenmaat Ranska, Saksa, Italia ja Espanja käyttävät varusteluun keskimäärin 1,26-1,9 prosenttia BKT:sta. Saksa päätti taannoin, että Ukrainan sodasta huolimatta se ei aio jatkossakaan noudattaa Naton 2 prosentin ohjetta, vaan käyttää säästyvät rahat talouden elvytykseen.
Kaksi prosenttia bruttokansantuotteesta kuulostaa vähältä. Pitää huomata, että valtiontalous on vain osa siitä. Suomen bruttokansantuote on 267 miljardia euroa, mutta valtion tulo- ja menoarvion osuus siitä on vain 81,3 miljardia. Puolustusmenot maksetaan kokonaisuudessaan valtion varoista.
Suomen puolustushallinnon osuus BKT:sta oli vuosikymmeniä 1,2-1,6 prosenttia, siis samaa tasoa kuin EU-mailla keskimäärin. Euromääräisesti puolustusmenot olivat 1,7–3 miljardia euroa vuosina 2000–2018. Nousu alkoi Juha Sipilän hallituksen viimeisenä vuonna ja Sanna Marinin hallinnon aikana alkoi ohjusmainen nousu. Viimeisessä Marinin hallituksen budjetissa puolustushallinto sai 6,1 miljardia euroa. Petteri Orvon hallitus panee vielä paremmaksi ja lupaa puolustusministeriölle ensi vuonna 6,2 miljardia. Neljässä vuodessa puolustusmenot ovat kaksinkertaistuneet.
Kuntalehden laskelman mukaan hyvinvointialueilla on alijäämää kuluvana vuonna yhteensä 1,2 miljardia euroa. Tämä vaje kyettäisiin helposti maksamaan, jos varustelumenot olisivat kasvaneet vain puolta vähemmän kuin on tapahtunut. Nyt veronmaksajien rahat virtaavat aseisiin ja sotimiseen.
Naton suoraan tai välillisesti aiheuttamia kuluja on muuallakin kuin puolustusministeriön hallinnonalalla. Sisäministeriö käyttää huomattavia rahasummia Ukrainan sotaan, ja itärajalle tulossa oleva raja-aita maksetaan sisäministeriön varoista. Itärajan idioottimaisen 200-kilometrisen aidan kustannukseksi ilmoitetaan 380 miljoonaa euroa. Sillä rahalla maksettaisiin Pirkanmaan, Varsinais-Suomen ja Keski-Suomen hyvinvointialueiden rahoitusvajeet.
Itärajan tehotonta aitaa hullumpaa rahan polttoa on vaikea keksiä. Vielä viisi vuotta sitten vihervasemmistossa irvailtiin Donald Trumpin Meksikon vastaiselle raja-aidalle. Nyt samat punavihreät kannattavat itärajan aitaa. Aidat ovat tehottomia ja herättävät maahantulijoissa huvittuneisuutta. Meksikolaisten rautakauppojen suosikkituote on pitkään ollut 18 dollarin koottavat tikkaat. Netistä löytyy videoita, joissa halvoilla tikkailla mennään Trump-aidan yli alle minuutissa. Viipurin rautakaupoista löytyy muutamalla kympillä samoin tikkaita ja voimapihtejä, joilla pääsee itärajan aidan yli tai läpi muutamassa minuutissa.
Kuvio Nato-maiden puolustusmenoista onjulkaistu Naton tiedotteessa heinäkuussa 2023.
Lähteitä
Defence Expenditure of NATO Countries (2014-2023). Press release: July 2023.
Hallituslähde: Saksa ei säädäkään lakia Naton vaatimasta 2 prosentin puolustusmenoista. HS 16.8.23.
Hyvinvointialueiden alijäämä yli miljardin: Jos tehostaminen ei onnistu, riskinä kuntatalouden heikennykset. Kirsi Riipinen Kuntalehti 8.9.2023.
Puolustusministeriö tiedote 1.9.2022.
Puolustusministeriö tiedote 20.9.2023.
Tutkijat: Puolustusmenoihin tulossa tuntuvia leikkauksia koronan vuoksi mutta ei ehkä Suomessa – hävittäjien ja asejärjestelmien myynti hyytyy. Timo Keränen, Yle 18.5.2020.
Kirjoittaja on kangasalalainen kaupunginvaltuutettu.
Korjattu vertailu Suomen ja muiden Nato-maiden puolustusmenoista. Lisätty Kreikka Suomea enemmän puolustusmenoja käyttävien Nato-maiden listaan, jolloin Suomi käyttää kuudenneksi eniten. Korjaus tehty 10.11. klo 6.30.