Väitän, että jokainen sivistynyt ihminen ymmärtää luonnon arvon ihmisen hyvinvoinnille ja terveydelle. Suomalaisille metsät ovat olleet tärkeitä virkistymisen ja fyysisen ja psyykkisen terveyden ylläpitäjiä. Nyt kun metsät voivat huonosti, on meillä tarve parantaa niiden kuntoa ja elinvoimaisuutta.
Suomalaisilla on aivan erityinen suhde metsiin. Tämä näkyy kahtena vastakkaisena suuntauksena siitä, millä tavoin me hyödynnämme metsiä. Osa ihmisistä näkee metsät ainoastaan taloudellisen kasvun lähteinä ja osa näkee metsät terveydellisen hyvinvoinnin ja luonnon monimuotoisuuden säilymisen kautta.
Avohakkuut ovat ongelma
Suomen metsät voivat huonosti. Syy tähän on Suomessa vallitseva tapa ”hoitaa” metsiä. Avohakkuut ovat olleet ainoa tapa, miten metsiä on kaadettu. Maailman ympäristöjärjestön WWF:n Suomen osasto kertoo nettisivuillaan, kuinka Suomessa kaadetaan metsää yli 100 000 hehtaaria vuodessa. Metsäluonnon köyhtymisen suurin syy on avohakkuut. WWF:n mukaan Suomen metsissä elää yli 20 000 lajia ja 833 niistä on uhanalaisia. Tämän lisäksi uhanalaisten lajien määrä kasvaa koko ajan ja elinmahdollisuuden monilla lajeilla huononee.
Euroopan unionin uusi metsästrategia kertoo, että EU-alueen metsistä vain 49 prosentin tila on hyvä ja 21,1 prosentin tila on huono. Metsästrategian mukaan yksi metsien kuntoa parantava keino on tukea metsänomistajien toimeentuloa, jotta metsät säästyisivät hakkuilta.
Varmasti metsänomistajien toimeentuloa on hyvä tukea, mutta parempana ratkaisuna metsäluonnon monimuotoisuuden kasvamiseen ja ylläpitämiseen on metsien suojelun lisääminen. Myös Suomessa tarvitaan lisää luonnonsuojelualueita. Petteri Orpon hallitus on tekemässä isoa karhunpalvelusta, koska Orpon hallitus on vähentänyt luonnonsuojeluun annettavia varoja. Tämä linjaus on aivan päinvastainen, kuin mihin EU:n uudessa metsästrategiassa pyritään. Metsästrategian yhtenä tavoitteena on lisätä hiilinieluja ja parantaa metsien monimuotoisuutta ja elinvoimaa.
Hallitus on vastuuton
Orpon hallituksen valinnat kertovat järjen vähyydestä ja välinpitämättömyydestä elintärkeää luontoa ja metsiä kohtaan. Suomen ilmastolakiin on kirjattu, että Suomi on hiilineutraali vuoteen 2035 mennessä. Tämän tavoitteen saavuttaminen tulee nykyisen hallituksen jälkeisille hallituksille entistä vaikeammaksi, kun Orpon äärioikeistohallitus työntää tässäkin asiassa kapuloita rattaisiin omilla valinnoillaan.
Orpon hallitus on vastuuton ja välinpitämätön siinä, millaisen maapallon ja Suomen me jätämme tuleville sukupolville. Lapset, jotka syntyvät tänä vuonna, ovat 77-vuotiaita vuonna 2100. On pelottavaa ajatella, millainen ilmasto ja luonto maapallolla on vuosisadan vaihtuessa. Metsien hyvinvoinnilla voidaan kompensoida paljon sitä, minkä uhan ilmastopäästöt aiheuttavat. On hurskastelua puhua siitä, että valtion velan kasvu tulee pysäyttää, koska ei haluta jättää velkaa tuleville sukupolville. Tämä on vastuutonta puhetta. Valtion suurempi velka on pieni ongelma sen rinnalla, jonka ilmastomuutos saa aikaan.
Kirjoittaja on vasemmistoliiton jäsen Kangasalta.