Tämä juttusarja kertoo pendelöinnistä ja junamatkustamisesta osana opiskelijan arkea. Juttusarjassa paneudun tarkemmin myös tilastoihin, tunnelmiin ja kanssamatkustajiin, joita olen haastatellut koulumatkoillani. Tämä on sarjan osa 1/5. Tervetuloa mukaan.
Asun keskellä Suomen nopeinta 180 kilometriä
Suomen kasvukäytäväksi nimitettävä alue ulottuu Helsingistä Tampereelle ja Tampereelta Seinäjoelle. Yhtenä merkittävistä tekijöistä tämän vireän, kasvavan ja eloisan alueen taustalla on toimivat ja nopeat liikenneyhteydet. Päärataa pitkin Helsingistä Tampereelle junalla kulkee vain noin 1,5 tuntia ja Seinäjoellekin alle kolmessa tunnissa. Tämä lienee myös Suomen nopein 180 ja 360 kilometriä. Ei siis ihmekään, että tällä alueella asuu 45 prosenttia suomalaisista. Kasvukäytävän pyrkimyksenä on olla myös yhtenäinen työssäkäyntialue.
Itse kuljen säännöllisesti koulumatkani junalla välillä Toijala (Akaa)–Myyrmäki, jolloin pääsen nauttimaan myös pääkaupunkiseudun toimivasta kehäradasta, eli kymmenen minuutin vuoroväleillä ajavista I- ja P-lähijunista. Kokonaisuudessaan matka-aika Toijalan rautatieasemalta Myyrmäen asemalle kestää vaihtoaikoineen noin tunnin ja 45 minuuttia. Kuulun siis joukkoon nimeltä pendelöijät. Kaupunki- ja kuntarajojen yli matkustaminen työn tai opiskelun vuoksi on ollut minulle tuttua jo lukiosta lähtien, kun lähdin opiskelemaan Tampereelle Hatanpään musiikkilukioon vuonna 2017. Silloin matka-aikaa Toijalasta Tampereelle kertyi hieman reilu 20 minuuttia lähijunalla. Sittemmin myös lähijunavuoroja on tuolle matkan välille lisätty muutamia, mikä lyhentää mahdollisia odotusaikoja ennen ja jälkeen koulun tai työn.
Pendelöinti on kasvattanut suosiotaan Akaassa
Tilastokeskuksen määritelmän mukaan pendelöinti (sukkulointi) ei pidä sisällään opiskelua. Tämän vuoksi nimitän itseäni tässä juttusarjassa opiskelijapendelöijäksi. Akaassa pendelöinti, eli asuinkunnan ulkopuolella työssä käyminen, näyttää olevan hyvin suosittua. Vuonna 2022 akaalaisista 3916 kävi työssä Akaan ulkopuolella. Vertailukohtana akaalaisten Akaassa työskentelevien määrä oli 3054 vuonna 2022 . Oman ennakko-olettamani takia yllätyin Akaan alueella työskentelevien ei-akaalaisten määrästä. Tuo määrä oli 4622 vuonna 2022 .
Säännöllisenä opiskelijapendelöijänä junaa odotellessa on oppinut tunnistamaan kanssapendelöijiä kasvoilta. Toijalan asemalta junat lähtevät hyvin samaan aikaa, Tampereen suuntaan 31 yli tasan ja Helsingin suuntaan 26 yli tasan, joten laitureilla kolme ja neljä on aamuisin aina paljon matkustajia. Toki junista myös poistuu matkustajia Toijalan kohdalla, ja myös aamuisin.
Toijalan asemalta pääsee moneen lähtöön
Akaasta Toijalan asemalta on mielestäni aivan loistavat kulkuyhteydet Helsingin ja Tampereen suuntaan nimenomaan junalla matkustettaessa. Tavallisena arkipäivänä vuoroja Toijalan ja Helsingin välillä on yhteen suuntaan noin 40. Osa matkoista on suunniteltu siten, että reitti kulkee Tampereen kautta, josta matka jatkuu vaihdon jälkeen IC-junalla tai Pendolinolla pysähtymättä suoraan Tikkurilaan saakka. Tätä vaihtoehtoa joudun harvemmin käyttämään. Toisinaan valitsen tuon matkan tarkoituksella, mikäli olen koulun jälkeen sopinut menojani Tampereelle. Silloin jätän vain reitin Tampere–Toijala-osuuden käyttämättä.
Akaasta Toijalan asemalta on helppoa nousta junaan, kun noin 80 junaa pysähtyy Toijalan asemalla päivittäin. Toijalan asema sijaitsee Hämeenlinnan Turun ja Tampereen 1867 valmistuneen radan risteyskohdassa. Tuosta 80 junavuorosta valtaosa on välillä Helsinki–Tampere ja arkisin 14 vuoroa kulkee välillä Turku–Tampere. Pirkanmaalla on Helsingistä Nokialle saakka kulkevan R-junan lisäksi Pirkanmaan oma lähijuna, lähijuna M niin kuin Manse, joka kulkee väliä Toijala Nokia reilu kymmenen kertaa vuorokaudessa. Oma säännöllinen matkustamiseni tapahtuu Toijalasta Myyrmäkeen, Vantaalle, missä opiskelen Metropolia-ammattikorkeakoulun liiketalouden tutkinto-ohjelmassa.