Absurdin työelämän vitsikirja – Miten Subwayn patongintäyttäjästä tuli sandwich artist?

Vanha sanonta, että todellisuus voidaan peittää sanomalehdellä, on nykyään konsulttitoimistojen markkinoiman toiveajattelun ydintä. Sitä toteutetaan konsulttijargonilla, todellisuuden haihduttamisella. Kun Subwayn pikaruokalan patongintäyttäjästä tulee sandwich artist, se ei vielä tee hänestä taiteilija-apurahoihin oikeutettua taiteilijaa.

Vastikään ilmestynyt suomen kielen asiantuntijan ja tekstinhuoltajan Laura Niemen teos Työelämän tyhjänpuhujat – Jargonin kupla ja miten se puhkaistaan (SKS 2024) kuvaa mainiosti tätä työelämässä ja politiikassa kulovalkean tavoin leviävää kielen syöpää. Teosta voi lukea myös absurdin työelämän vitsikirjana, niin katkeran hauskaa luettavaa se paikoin on. 

Konsulttien kielipeleissä leikki muuttuu varhaiskasvatuksen sisältöalueeksi, arkiset taidot ovat kyvykkyyksiä ja vankila-alue on inspiroiva kampus. Vanhan sanonnan mukaan humalassa velat muuttuvat saataviksi, musta valkoiseksi ja ilotytöt pyhiksi neitsyeiksi. Konsultit vääntävät todellisuudelta niskat nurin.

Puhetta hevosen paskasta

Laura Niemi muistuttaa, että kielipelien avulla toteutetusta toiveajattelusta ei ole pitkä matka vähättelyyn. Ennen lantaa luotiin, nykyään siitä luodaan kärkihankkeita. Tästä hevosen paskalla leikittelystä Niemi kertoo elävän esimerkin:

”HELMET – Hevosenlanta menestystarinoiksi on Envitecpolis Oy:n toteuttama hallituksen kärkihanke, jossa etsitään toimivia, kustannustehokkaita ratkaisuja ja toimintamalleja hevosenlannan hyödyntämiseksi ja tallien lantahuollon helpottamiseksi yhdessä tallien, hevosalanyrittäjien ja koko lannan käsittelyketjun kanssa.”

Näin julisti kyseisen yhtiön muutaman vuoden takainen mediatiedote. Myöhemmin Envitecpoliksen toimitusjohtaja perusteli yhtiönsä mediatiedotteessa levittelemäänsä hevonpaskapuhetta:

”Meille lähtökohtana oli, että hanke ei ole vain hetkellinen aktivoituminen hevosenlannan ympärillä, vaan niihin tarpeisiin, mitä kentällä on, haluamme rakentaa avuksi pysyviä ratkaisuja.”

Tiedotteessa kerrottiin myös uusista tuotteista EnvitecTuotto Tallin Helmet ja EnvitecAluemallinnus Investointi Helmet, jotka auttavat talleja löytämään ”kustannustehokkaita lantahuoltoratkaisuja.”

Näin siis vanhaa hevonpaskaa myytiin uudessa paketissa. Kysyä sopii, voiko vanha tallirenki ottaa tällaiset puheet tosissaan? Saako se hänet innokkaasti innovoimaan hevosen paskasta uusia laatuvientituotteita? 

Niemi toteaakin, että usein ihmiset jatkavat hommia kuten ennenkin eivätkä anna firman johdon luoman strategian häiritä työntekoaan.

Totuus ilmastonmuutokseen löytyy sulavalta jäävuorelta

Suomen ympäristökeskuksen tutkija Tero Heinosen mukaan epäasiallisia ja harhaanjohtavia ympäristöväitteitä esitetään noin 60 prosentissa mainoksista. ”Koskaan meillä ei ole ollut näin paljon ympäristövastuullisuusviestintää, mutta koskaan se ei ole ollut näin huonoa”, kiteyttää LUT-yliopiston tutkijatohtori Laura Olkkonen.

Tällaisia yleviä mutta tyhjiä sanoja ovat muun muassa vastuullinen, ekologinen, kestävä, vihreä, puhdas ja luonnollinen. Niitä lätkitään epävirallisina ekomerkkeinä tuotteisiin miten huvittaa. Tero Heinosen mukaan lähiruoka ei vielä kerro mistään muusta kuin kuljetusmatkasta, joka aiheuttaa vain pienen osan tuotteen ympäristövaikutuksista.

Joukko suomalaisia yrittäjiä ja yritysjohtajia halusi tehdä ekoteon. He muodostivat retkikunnan nimeltä Entrepreneurs´ Expedition Greenland. He matkustivat Grönlantiin lentokoneella ja kiipesivät vuorelle ”etsimään ratkaisuja.” Väliajoilla he meloskelivat kanooteilla sulavien jäävuorien välissä. 

Tiedotteen mukaan retkikunta löysi ratkaisuja ja haasteen riskien kokonaisvaltaisesta ymmärtämisestä, määrätietoisesta etenemisestä askel kerrallaan sekä tinkimättömästä yhteistyöstä. Johtajat sitoutuivat myös ”innovoimaan” ja ”sparraamaan.” Sen merkiksi he nimesivät mietiskelyvuorensa Mt. Innovationiksi. Tiedotteen loppuun he merkitsivät #ilmastonmuutos.

Tähän saakka ihmiskunta on filosofoinut ja tuskaillut mitä eriskummallisempien itse aiheuttamiensa ongelmien parissa ennen kuin se havaitsi vanhan konstin paremmaksi kuin pussillisen uusia: kiipeä sulavalle jäävuorelle mietiskelemään ratkaisukeskeisesti ja ongelmasi on kerta heitolla pois pyyhkäisty!

Nykyaikaista kuolleiden sielujen kaupustelua

Itse asiassa nämä kaikenmaailman uuskieliset konsultit liikkuvat samoilla asioilla kuin Nikolai Gogolin Kuolleet sielut -romaanin Tsitsikov. 

Tämä kaikkien konsulttien isähän liikkuu kaunopuheisesti juuri samoilla asioilla kuin tämän päivän konsultit. Hän ostaa ja myy näkymätöntä ei-mitään. Ostamalla isänniltä kuolleiden maaorjien henkilötiedot, hän luo tyhjästä rahaa kuin osakekeinottelija.

Gogol sekoittaa kunnon konsulttien tavoin olennaisen ja epäolennaisen. Hän tuo esiin komiikan varjolla henkilöidensä tavattoman henkisen köyhyyden. Konsultit puolestaan peittelevät tyhjyyttä ylisanoilla, jotka eivät käytännössä merkitse mitään.

Ajoittain Gogolin kieli muistuttaa konsulttien kieltä, koska sitä on vaikea arkikielelle kääntää. Gogolin tyylikeinoja ovat konsulttien keinottelukielen tavoin hyberpeli ja alogismi. Gogolin määritelmässä Ivan Ivanovitsin luonteesta vastuu jää kuulijalle:

”Ivan Ivanovits on luonteeltaan jonkin verran pelokas. Ivan Nikiforovitsilla taas on niin leveät housut, että jos niiden poimut puhallettaisiin sileiksi, niin niihin voisi mahduttaa koko pihan…”

Jonkin verran kakistelua saattaa vastaanottajassa aiheuttaa myös konsulttitoimistojen uudistusintoinen nimien muunteluun keskittynyt ajatuksenjuoksu. 

Helsingin rakennusvirasto tunnetaan nykyään nimellä kaupunkiympäristön toimiala. Kotimaisten kielten keskuksen nimistöhuollon erityisasiantuntija Ulla Onkamo yrittää arvuutella nimenmuutoksen syntyjä syviä:

”Ilmeisesti muutoksesta päättäneet ovat kokeneet virastot ja osastot negatiivisiksi, byrokraattisiksi ja nurinkurisesti myös organisaatiolähtöisiksi, vaikka asiakkaita ja henkilöstöä ne palvelivat hyvin. Ne olivat yksitulkintaisia ja riittävän täsmällisiä, eivätkä ne ärsyttäneet. Mitä mutkikkaampi nimi vanhalle keksitään, sitä asiantuntijamaisemmalta se saattaa kuulostaa”, Onkamo toteaa.

Siivoojasta toimitilahuoltajaksi

Sitä mukaa kuin työelämä muuttuu yrittäjälähtöisemmäksi, paikallisella sopimisella työntekijöistä halutaan nopealähtöisempiä. Myös perinteiset ammattinimikeet ovat saaneet huutia konsulttien luovassa mielikuvituksessa. Siivoja on muuttunut toimitilahuoltajaksi, joka toimii asiakaskohteessa puhdistuspalvelualan työtehtävissä. 

Pääministeri Esko Aho vielä uskalsi tunnustaa olleensa Kannuksen kunnan elinkeinoasiamiehenä. Nyt ammattinimike on elinvoimakoordinaattori. Tämän rautaisen ammattihenkilön tehtävänä on kehittää kunnan elinvoimaa, olla yrittäjien kumppani ja kuntamarkkinoija. 

Kunnan elinvoima syntyy muun muassa yhteisöllisyydestä, yrittäjä- ja järjestöyhteistyöstä, positiivisesta markkinoinnista, elinkeinopolitiikasta, sekä asuin-, liiketila- ja teollisuustonttitarjonnasta.

Rakennusyhtiö FM-Haus on puolestaan etsinyt first impression manageria eli ”ensivaikutelmapäällikköä.” Tämä aulapalvelija työskentelee vastaanottotiloissa ja toivottaa ihmiset tervetulleiksi. Tässä lähestytään jo Gogolin Mielipuolen päiväkirjan nimineuvoksen työnkuvaa virastossa, jossa hän kuvittelee työskentelevänsä.

Työni on tappaa sikoja myydä lihaa

Laura Niemi arvelee, että konsulttien harjoittama kieli-ilveily on saattanut jo parhaat päivänsä nähdä. Tästä viestii se, että jotkut yritykset ovat ryhtyneet kertomaan suoraan, mitä ne oikeasti tekevät.

Sveitsiläinen Hyposwiss-pankki myöntää kampanjassaan olevansa kiinnostunut vain asiakkaidensa rahoista. Kiinalaisen WH Groupin toimitusjohtaja Wan Long toteaa: ”Työni on tappaa sikoja ja myydä lihaa”. Yhdysvaltalaisen rautatieyhtiön BNSF:n johtaja toteaa: ”Siirrämme tavaraa paikasta toiseen”.

Kuitenkin kieli on kaiken mieli. Mieletön kieli ja kieletön mieli tuskin on yhteiskunnan kokonaisedun kannalta tavoiteltavin vaihtoehto. Tosin se saattaa helpottaa joidenkin vallantavoittelijoiden päämääriä.

Työelämän tyhjänpuhujat-kirjaan kannattaa tutustua. Ainakin, jos haluaa tietää, mihin konsulttivalta rahankeruunsa perustaa, kun se näinä totuuden jälkeisinä aikoina myy mainossokeroiduilla lauseilla kuorrutettua humpuukia. 

Ennen tämän alan edustajia olivat markkinoiden helppoheikit, joita kansa kerääntyi kuuntelemaan kuin viihdetaitelijoita, koska tiesivät heidän puhuvan hevonpeetä. Nyt he ovat jopa ministereinä.