Suomalaisen työelämän ja yhteiskunnan perusta on yhteistyö, yhteinen sopiminen ja osapuolten välinen neuvottelu. Niin kauan kuin osapuolet ovat valmiita neuvotteluihin, myös yhteistyö on hyvää.
Suomen työntekijöiden nykyiset edut ja oikeudet on saavutettu aikojen saatossa ammattiyhdistysliikkeiden ja määrätietoisen lakkoilun avulla. Työntekijöiden rooli näissä toimissa on ollut erittäin merkittävä. Nyky-yhteiskunnassa saavutettuja etuja saatetaan pitää etuina, jotka ovat aina olleet. Oletus saattaa myös olla, että näin tulee olemaan jatkossakin, ilman merkittävää yhteistyötä työnantajien ja palkansaajien välillä. Tosiasia on, että ilman ammattiyhdistysliikkeitä työntekijöiden työehdot, työolot ja muut etuudet olisivat erittäin vähäisiä eikä niissä huomioitaisi erilaisia ja muuttuvia elämäntilanteita. Suomalaisessa lainsäädännössä olevat työelämää säätelevät lait antavat työntekijöille perusmuodossaan vain niukasti etuuksia suhteessa työehtosopimuksiin, jotka on neuvoteltu ammattiliittojen avulla.
Petteri Orpon hallitus on tekemässä poikkeuksellisen laajoja uudistuksia työelämään ja ainoastaan työnantajan puolta kuulemalla. Hallitus aikoo leikata yhteiskunnan heikoimmassa asemassa olevilta ja vaikuttaa negatiivisesti kaikkien palkansaajien työehtoihin, etuuksiin ja työelämän pelisääntöihin. Hallituksen tavoitteena vaikuttaa olevan ay-liikkeen lopullinen tuhoaminen. Erityisen kovasti hallitus haluaa vaikuttaa ammattiliittojen sekä työntekijöiden poliittisiin ja tukilakko-oikeuksiin. Lakko-oikeuksien karsiminen aiheuttaa kovan epätasapainon ammattiliittojen ja työnantajien väliseen neuvotteluasetelmaan, jolloin työntekijöiden etuuksien ajaminen tulee olemaan jatkossa paljon heikompaa.
Vasemmistoliitto on työväenpuolue ja se antaa kaiken tukensa lakoille, joilla puolustetaan niin työelämän ulkopuolella olevien ja työssäkäyvien pienituloisten asemaa kuin työntekijöiden oikeuksia. Nyt on kysymys kaikkien palkansaajien tulevaisuudesta ja työn ehdoista.