Virtain Työväenyhdistys on perustettu vuonna 1905, jolloin torpparit myös lähtivät suunnittelemaan oman toimitalon rakentamista. Toimitalo saatiinkin rakennettu yhdistykselle jo 1907 siten, että siellä pidettiin ensimmäiset arpajaiset.
Yhdistyksen 120-vuotisjuhlaa vietettiin rennoissa merkeissä, kun yhdistyksen puheenjohtaja Pauli Kotalampi vastaanotti kutsuvieraat ovella yhdessä yhdistyksen sihteerin Katja Kotalammen kanssa. Paikalla saapui edustajia paikallisista puolueosastoista sekä pirkanmaalaisista vasemmistolaisista puolueosastoista. Juhlissa kuultiin vasemmistoliiton toisen varapuheenjohtajan Jouni Jussinniemen puhe, jossa hän loi katsausta niin historiaan kuin tulevaisuuteenkin:
– Virtain Työväenyhdistys perustettiin aikana, jolloin tavallisen ihmisen ääni ei kuulunut. Työpäivät olivat pitkiä, palkat pieniä ja ihmisten oikeudet, varsinkin työväestön oikeudet olivat olemattomia. Mutta ihmiset kokoontuivat yhteen – eivät alistuneet vaan järjestäytyivät. Työväentalot ja yhdistykset, kuten tämäkin, nousivat paikkakunnille ja niistä tuli koko kansan sivistys- ja kulttuurikeskuksia: täällä laulettiin, luettiin, keskusteltiin ja päätettiin omasta tulevaisuudesta.
– Vasemmistolainen työväenliike on ollut aikaansaamassa kansaneläke-, kansanterveydenhuolto-, sairausvakuutus-, peruskoulu-, työsuojelulainsäädäntöä – ne eivät tulleet ylhäältä lahjana, vaan taisteltiin meille yhdessä. Historia on opettanut meille, että mikään hallitus ei kestä ikuisesti, jos se kääntyy tavallisia ihmisiä vastaan. Kuten ennenkin, vasemmisto nousee, järjestäytyy ja tarjoaa vaihtoehdon. Meidän tehtävämme on näyttää, että politiikka voi olla muutakuin kuin leikkauksia: se voi olla panostamista koulutukseen, terveydenhuoltoon, oikeudenmukaisiin työmarkkinoihin ja ilmastonmuutoksen torjuntaan, Jussinniemi jatkoi.
Myös Pirkanmaan vasemmiston aluevaltuustoryhmän toinen varapuheenjohtaja Tiina Vaittinen toi terveisensä tilaisuuteen:
– 120 vuotta sitten uhka demokratialle oli hyvin erilainen kuin tänä päivänä. Silti elämme myös tänä päivänä murrosaikoja, jotka vaativat uudenlaista aktivoitumista. Vai pitäisikö sanoa vanhanlaista aktivoitumista? Sellaista solidaarisuutta ja yhdessä tehtyä työtä yhdenvertaisen yhteiskunnan eteen, jota työväenyhdistyksissä on aina tehty. Ehkä samoja ajatuksia oli 1900-luvun ensimmäisellä vuosikymmenellä työväenyhdistyksiä perustaneilla vasemmistolaisilla: että demokratiaa ja parempaa yhteiskuntaa ei voi jäädä odottamaan. Sen rakentamiseen pitää osallistua, omien voimien mukaisesti, Vaittinen puhui.
Tilaisuudessa yhdistyksen sihteeri Katja Kotalampi piti yhdistyksen historiasta tarkemman historiikin ja esitti tilaisuudessa diaesityksenä yli 160 erilaista kuvaa vuosien varrelta. Historiikin jälkeen Pauli Kotalampi ja Katja Kotalampi muistivat yhdistyksen sekä työväentalon toiminnassa pitkään ollutta Reino Tanhuaa arvokkaasta työstään.
