Akaa, Näkökulma

HELI PIIRAINEN

9.10.2025 klo 08:51

Sananvapaus ei oikeuta painostamaan muita osallistumaan poliittisiin eleisiin

Akaan kaupunginvaltuustossa todistettiin erikoista toimintaa syyskuun kokouksessa. (Kuva: Sinikka Torkkola)
Heli Piirainen

Aamulehti uutisoi 27.9.25 Akaan kaupunginvaltuuston kokouksessa pidetystä hiljaisesta hetkestä. Akaan kaupunginvaltuuston kokouksessa nähty hiljaisen hetken pyytäminen amerikkalaisen äärioikeistovaikuttajan Charlie Kirkin muistolle ei ollut normaali poliittinen puheenvuoro. Se oli kokouksen kulun kannalta asiaankuulumaton ja symbolinen ele, joka asetti muut valtuutetut epämiellyttävään ja painostavaan tilanteeseen.

Kuntalain mukaan valtuuston puheenjohtajan tehtävä on johtaa kokousta, huolehtia järjestyksestä ja varmistaa, että asiat käsitellään oikeassa järjestyksessä. Tämä tarkoittaa, ettei valtuuston virallista päätöksentekofoorumia saa käyttää poliittisiin rituaaleihin tai eleisiin, jotka eivät liity käsiteltävään asiaan. Puheenjohtajalla on sekä oikeus että velvollisuus keskeyttää puheenvuoro, jos se vaarantaa kokouksen järjestyksen tai muuttaa sen luonteen sellaiseksi, että päätöksenteko ei enää tapahdu tasavertaisessa ja turvallisessa ilmapiirissä.

Sananvapaus on demokratian perusoikeus, mutta se ei ole rajaton. Sananvapaus turvaa oikeuden esittää mielipiteitä, ei oikeutta painostaa muita osallistumaan poliittisiin eleisiin. Valtuustotyössä tämä raja ylittyy silloin, kun yksittäisen valtuutetun toiminta muuttuu yhteistä päätöksentekoa häiritseväksi tai uhkaa luottamuksellisen ja turvallisen ilmapiirin syntymistä.

Hiljaisen hetken pyytäminen ulkomaisen poliittisen vaikuttajan muistolle ei liity Akaan kaupungin päätöksentekoon. Se oli yritys tuoda ideologinen kannanotto osaksi valtuuston virallista kokousta – ja sellaisena se olisi tullut keskeyttää heti alkuunsa. Puheenjohtajan tehtävä ei ole sensuroida mielipiteitä, mutta hänen tehtävänsä on huolehtia siitä, että kokous pysyy asiassa, järjestys säilyy ja jokainen valtuutettu voi osallistua päätöksentekoon ilman painostusta.

Demokraattisen järjestelmän uskottavuus rakentuu siitä, että yhteiset päätöksentekofoorumit pysyvät yhteisinä. Valtuustosalissa ei ole paikkaa henkilökohtaisille poliittisille rituaaleille, symbolisille tempauksille tai painostaville eleille – ei oikealta eikä vasemmalta. Tässä tapauksessa puheenjohtajan olisi pitänyt puuttua tilanteeseen päättäväisesti. Se ei olisi ollut sananvapauden rajoittamista, vaan juuri sen suojelemista.

Kirjoittaja on vasemmistoliiton valtuutettu Akaan kaupunginvaltuustossa.

Tykkää ja jaa artikkelia verkossa
Lisää aiheesta muualla verkossa:

Kommentteja: 2

  1. Aivan oikea huomio. Miksi sitten vasemmiston toimiessa samalla tavalla ei näitä huomioita tehdä koskaan.? Jouduin jo 70- luvulla toveri tuomioistuimen eteen kun olin käynyt vasta viikon silloista oppikoulua. Minut esitettiin julkisesti epäluotettavaksi. Joku toveri oli siis ilmiantanut minut taistolaisille jo viikon sisällä. Porvariksi haukkuminen oli tuolloin yleistä, vaikka olin köyhästä pienviljelijä perheestä lähtöisin. 12 – vuotiaan pojan olisi pitänyt ottaa kantaa joka asiaan. Minä olisin vain halunnut käydä koulua rauhassa. Taistolaisia ei koskaan tuomittu, ja vieläkin tuota aikaa pidetään niissä piireissä vain nostalgisena.

  2. Se hiljaisen hetken pyytäjä oli kristillisdemokraatti.

    Ja kuten hyvin tiedetään kristillisdemokraattien juuret ovat uskonlahkoissa. Esimerkiksi sen nykyisen puheenjohtajattaren, S. Essayahin uskonnollinen tausta on helluntailaisuudessa.

    Yleensä uskonlahkojen syntymiset johtuvat:
    1) tahallisesta uskonnollisen opinkappaleen väärinymmärtämisestä (G. Rasputin, – ”jotta saisi syntinsä anteeksi, piti ensin tehdä syntiä”! Apostoli Paavali eräässä kirjeessään nimenomaan kieltää tällaista tekemästä.)
    2) tahattomasta uskonnollisen opinkappaleen väärinymmärtämisestä
    3) rahan ja/tai vallanahneudesta (erityisesti USA:n tv-saarnaajat ja skientologit, menestysteologia = amerkkalainen ”keksintö”)
    4) tekopyhyydestä ja omahyväisyydestä (jehovalaisuus, mormonit)

    Charlie Kirk eräässä tilaisuudessa oli mennyt vaatimaan, että kuolemaantuomitut rikolliset teloitettaisiin julkisesti keskellä kylää, yleisön katsellessa.

    Eli se Akaan valtuutetun ”hiljaisen hetken” esitys koski henkilöä, joka halusi paluuta pimeälle keskiajalle, naiset nyrkin ja hellan väliin ilman mitään äänestysoikeutta, sateenkaari-ihmisiltä tähänastiset oikeudet pois ja poliittisen vaikutusvallan keskittämistä pelkästään valkoisille tekopyhille luolamiehille.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *