Vasemmistoliiton monitoimimies Markku Uusiniemi palkittiin ansiomerkillä

Tamperelainen Markku Uusiniemi on monelle tamperelaiselle ja pirkanmaalaiselle vasemmistoliiton aktiiville tuttu telttailusta sekä vaalien parissa uurastamisesta. Kymmenenkunta vuotta hän on ollut mukana Tampereen vasemmiston telttailuissa ja vuoden 2017 kuntavaaleissa Uusiniemi lähti aktiivisesti mukaan vaalityöhön.  Viimeisimmissä, eli vuoden 2025 alue- ja kuntavaaleissa Uusiniemi oli Tampereella tärkeässä roolissa ehdokasasettelusta kampanjoiden suunnittelu- ja toteutustyöhön.

Uusiniemelle myönnettiin joulukuussa vasemmistoliiton kultainen ansiomerkki tunnustuksena työstä puolueen eteen. Anu Ropponen yllätti Uusiniemen perusteellisesti ojentaessaan ansiomerkin Tampereen ja Pirkanmaan vasemmiston yhteisissä pikkujouluissa ja kuvaili, että Uusiniemi on pitkäaikainen aktiivi ja ollut merkittävä henkilö sekä esimerkki, miten työtä puolueen eteen voidaan sinnikkäästi ja pitkäjänteisesti tehdä ruohonjuuritasolla.

– Markku on monitoimimies, joka on ollut kunnallistoimikunnan jäsen, varapuheenjohtaja, telttatiimiläinen ja ennen kaikkea meidän oma ”taatto”, joka aina tukee, auttaa ja antaa isällisiä neuvoja, mutta myös kertoo teräviä kokemuksia ja havaintoja nuoruusvuosiltaan ja SKDL: n ajoilta, Ropponen luonnehtii Uusiniemeä.

Nyt Uusiniemi on jäänyt pois Tampereen vasemmiston kunnallistoimikunnasta. Vuosien varrella hän on työskennellyt kunnallistoimikunnassa muun muassa talouden, kokousten sihteeröinnin ja jäsentiedotuksen parissa. Aikaa on nyt vapautumassa, mutta kokonaan hän ei suinkaan jää vasemmistoliiton toiminnasta, sillä jatkaa telttatiimin vastaavana ja myös tapahtumatiimissä. Lettuteltalta Uusinimen siis jatkossakin tavoittaa.

– Vasemmistoliitto on pienituloisten puolue. Kun maailman tekee paremmaksi köyhille, sen tekee paremmaksi kaikille. Sen takia jaamme esimerkiksi lettuja ilmaiseksi, Uusiniemi hymyilee.

Nuorten aktiivisuus ja ehdottomuus ilahduttavat

Markku Uusiniemi iloitsee puolueen uusista jäsenistä, erityisesti nuorista, jotka ovat lähteneet rohkeasti mukaan toimintaan ja saaneet aikaan myös sisäistä muutosta. Vuoden 2023 eduskuntavaalitappion jälkeen Tampereen vasemmistoon on tullut satoja uusia jäseniä ja vuoden 2025 vaaleissa suurin osa ehdokkaista oli uusia.  

Työ vuoden 2025 vaalien ehdokasasettelun parissa onkin jäänyt vahvasti Uusiniemen mieleen juuri kohdattujen ihmisten ansiosta. Mahdollisia ehdokkaita haastatellessa tuli paljon uusia ihmisiä tutuksi ja sai kuulla heidän ajatuksiaan. Joidenkin kanssa Uusiniemi kertoo olevansa vielä paljon tekemisissä.

Takana ovat nyt jo useammat voitokkaat vaalit vuoden 2023 eduskuntavaalien tappion jälkeen. Reilun parin vuoden aikana nuoria, uusia jäseniä ja ehdokkaita on jäänyt kiinteästi mukaan vasemmistoliiton toimintaan. Nuorten ehdottomuus on tehnyt Uusiniemeen vaikutuksen ja vauhdittanut muutosta toimintatapoihin:

– Olen tosi iloinen ja aika liikuttunutkin nuorten ehdottomuudesta esimerkiksi ilmasto-, ihmis- ja eläinoikeuskysymyksissä. Sen seurauksena teltallamme tarjottavat letut sekä muut tilaisuuksien tarjoilut ovat nyt pelkästään vegaanisia. Tehotalouteen vietynä eläintuotantohan on aivan älytöntä, Uusiniemi kertoo.

Nuorten aktiivisuus osallistua yhteiskunnalliseen toimintaan saa Uusiniemeltä runsaasti kehuja. Hänen mukaansa nuoret uskaltavat unelmoida ja puhua utopioista. Se on tärkeää. Uusiniemi mainitsee nuorten sodanvastaisuuden ja ilmastoaktivismin, esimerkiksi aseistakieltäytyjät ja Elokapinan.

– Aktivismi on aina vienyt asioita eteenpäin.

Sivistyksestä ei saa leikata

– Jos kaipaa virkistystä, ei pidä somettaa, vaan kävellä kirjastoon ja mieluiten ilman kännykkää, Uusiniemi neuvoo.

Kirjastot ja kirjojen lukeminen korostuvat lukemista harrastavan Uusiniemen puheissa. Kirjasta lukemisen ja kynällä käsin kirjoittamisen hän vielä mainitsee erikseen. Ne ovat hänen mukaansa ”se juttu, sillä käsillä tekeminen, yhdessä, nehän tekivät meistä myös ihmisiä”.

Uusiniemi puhuu vahvasti sivistyksen puolesta: sivistyksen suojeleminen leikkauksilta on hyvin tärkeää. Kirjastoverkkoon ei tulisi koskea eikä koulutukseen kajota. Uusiniemi painottaa, että sivistyksestä leikkaaminen kostautuu ja tulee kalliiksi. Hän korostaa, että ihmisten on opittava ajattelemaan itse – ei vain juoksemaan johtajien ja näiden tarjoamien tunne-elämysten perässä. Tätä varten sivistys on elintärkeää.

Sivistystä voidaan vahvistaa yhdessä erilaisin keinoin: Tampereella järjestettävät keskustelufoorumit, kuten esimerkiksi Demokratia-, Luonto- ja Radikaaliklubit ovat Uusiniemen mukaan tärkeää aktiivisuutta, jonka avulla mahdollistetaan tiedon lisääminen tietyistä monista aihepiireistä ja lisätään sivistystä.

Politiikka vei mennessään

Historiasta ja yhteiskunnasta kiinnostunut Uusiniemi oli syntynyt perheeseen, jossa politiikka oli vahvasti läsnä. Lukioikäinen Uusiniemi innostui erityisen paljon yhteiskunnallisesta vaikuttamisesta vuonna 1966, kun vasemmisto sai vaaleissa ensimmäisen – ja toistaiseksi ainoan – kerran enemmistön eduskuntaan. 60-luvun lopulla alkaneet valtiotieteen opinnot keskeytyivät, kun hänen sanojensa mukaan politiikka vei hänet mennessään. Uusiniemi oli Espoon kunnallispolitiikassakin mukana 1970- ja 80-luvuilla Vasemmistoliiton edeltäjäjärjestöjen SKDL:n ja SKP:n riveissä.

Uusiniemi on tehnyt työuransa järjestöalalla sekä viimeiset 25 vuotta ennen eläköitymistään tietotekniikan parissa tietohallintosuunnittelijana Kansallisgalleriassa eli Ateneumissa ja Kiasmassa. Siellä hän toimi myös luottamusmiehenä. Eläköityminen vuonna 2015 vapautti aikaa ja mahdollisti muuton pois Espoosta, joten hän muutti puolisonsa Merja Hanhelan kanssa Tampereelle, jossa tyttäret Milka ja Vilma opiskelivat.

Siitä alkoivatkin aktiiviset eläkepäivät Tampereen vasemmistossa – vapaaehtoistyötä on tullut tehtyä toisinaan määrällisesti yhtä paljon kuin olisi kokoaikatyössä. Tampereen vasemmistojärjestöjen yhdistyminen vuonna 2021 vaati paljon koordinointia, jota Uusiniemi mielellään hoiti, ja jokaisissa vaaleissa hän on ollut mukana – telttailuista puhumattakaan. Kunnallistoimikunnan jäsenenä Uusiniemi ehti vaikuttaa kahdeksan vuotta. Yhteisöllisyys ja yhdessä tekeminen ovat olleet ja ovat edelleen olennaisinta:

– Kaikki etsimme merkityksellisyyttä elämään. Mikään muu kuin sosiaalisuus ei tuo niin paljon merkityksellisyyttä. Sosiaalisuus, yhdessä tekeminen ja jakaminen, siinä se, Uusiniemi tiivistää.

Tykkää ja jaa artikkelia verkossa