Tampereen vasemmisto on kaksinkertaistanut jäsenmääränsä kolmessa vuodessa. Vasemmistoliiton tiettävästi suurimmassa perusjärjestössä oli vuodenvaihteessa 1139 jäsenellä. Sen kevätkokous keräsi 45 osallistujaa. Kokeneempien osanottajien mukaan ei aikoihin ole ollut näin isoa osallistujamäärää.
Kansanedustaja Anna Kontula ei perinteisiä poliittisia tilannekatsauksia pidä. Hän maalasi alkajaisiksi synkkää kuvaa kapitalismin kasvupakosta ja sen aiheuttamasta ympäristötuhosta.
– Kasvun rajat ovat tulleet vastaan ajat sitten. Ellei talous kasva, seuraa kriisejä. Pienistä kriiseistä kapitalistinen järjestelmä on selvinnyt. Isoissa kriiseissä ”ratkaisu” on sota: tuhotaan ihmisiä, luontoa ja tuotantovälineitä, jaetaan reviirit uudelleen. Sitä tapahtuu nyt, Kontula kuvaili.
Riittääkö ilmastonmuutoksen torjumiseksi edes ”riittävä irtikytkentä”?
Kontula kysyi, voidaanko saavuttaa päästöjen osalta edes niin sanottu riittävä irtikytkentä. Se on tilanne, jossa talouskasvu jatkuu, mutta kasvihuonekaasupäästöt vähenevät absoluuttisesti ja riittävän nopeasti ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi.
– Päästöt pitäisi saada aika alas ja aika paljon, muutos olisi valtava, totesi Kontula.
Keskustelu alustuksesta kävi vilkkaana. Joku totesi, että Kontulan tilannekuva oli niin masentava, että tässähän ihan piristyy: ei tässä nimittäin tekeminen lopu.
Vasemmistoliiton arvot ja tavoiteohjelma ovat oiva pohja kriisiin vastaamiselle. Myös muutoksen tekijöitä on aiempaa enemmän: jäsenmäärän kasvu ja gallup-kannatusluku kertovat, että yhä suurempi osa suomaisista luottaa puolueen tekemiseen.
Lisää yhteisöllisyyttä – miten?
Anna Kontula kysyi, miten tehdä politiikkaa, joka ei kriisiydy talouden supistuessa. Keskustelussa vastausta haettiin yhteisöllisyyden lisäämisestä.
– Yhteisöllisyys kelpaa kaikille, mutta väittäisin, että ilman jonkinlaista materiaalista perustaa yhteisöllisyys jää pitkän päälle pelkäksi keskusteluksi, sanoi Kontula.
Kun on materiaalista pohjaa ja raha ja voitto eivät ole ainoa motiivi, yhteisöissä on toivoa. Esimerkkejä löytyy osuuskunnista.
Kokouksessa pohdittiin Tampereen vasemmiston kokoa, johon toki oltiin tyytyväisiä. Reilusti yli tuhatjäseninen järjestö muodostaa vahvan arvoyhteisön, valtuustoryhmä ja lautakuntien jäsenet tiiviin ja tehokkaan kuntapoliittisen toimijan.
Kaivattaisiin kuitenkin lisäksi paikallista yhteisöllisyyttä ja aktiviteetteja. Niitä muodostui ”ennen vanhaan” muun muassa työväentalojen ympärille. Eristyneisyyttä entiseen verrattuna lisää kerrostalojen ”kanakoppikaupunki”, sitä lisäsi myös korona-aika.
Paikallistoiminnassa on haastetta: sitä pidettiin hyvänä, että kunnallisjärjestö ja sen hallitus on valmis tukemaan vasemmiston jäsenten ja siitä kiinnostuneiden alueellista aktivoitumista.
Voittoisa vaalivuosi 2025
Tampereen vasemmiston toinen varapuheenjohtaja Leena Sulkanen-Rodriguez esitteli toimintakertomuksen vuodelta 2025.
– Takana on voittoisa vaalivuosi. Vasemmisto eteni koko Suomessa, Pirkanmaalla ja Tampereella. Täällä valtuustoryhmämme koko kasvoi seitsemästä kahdeksaan. Kannatuksemme kasvoi 1,6 prosenttiyksikköä, 10,2 prosentista vuoden 2021 kuntavaleissa 11,8 prosenttiin vuoden 2025 kuntavaaleissa. Melkein 2500 ääntä lisää on hieno saavutus, summasi Sulkanen-Rodriguez.
Vaalituloksen takana arvioitiin olevan onnistunut ehdokasasettelu sekä ehdokkaiden ja heidän tukijoukkojensa uupumaton ”kenttätyö”. Tilaisuuksia oli paljon, esimerkiksi lettutelttailuja pidettiin eri puolilla Tamperetta 17 kertaa vuoden 2025 alusta vaaleihin huhtikuussa.
Vappumarssissa väkeä oli aiempaa enemmän, pääjuhlassa Minja Koskelan puheelle hurrasi sankka yleisö. Työväenlaulutilaisuuteen G-Livelabiin eivät läheskään kaikki mahtuneet sisään. Tässä kohtaa todettiin saman tien, että tänä vappuna G-Livelabin ulkopuolelle rakennetaan asiallinen äänentoisto.
Myös Manse Priden pääjuhla kesäkuussa 2025 kokosi ennätysyleisön. Tampereen vasemmistolla oli oma blokki marssilla, niin on myös tänä vuonna. Pääjuhla-alueella vasemmiston teltalla kiemurteli jatkuva jono ihmisten noutaessa materiaaleja ja virvokkeita.
Vaalikevään jälkeen tilaisuuksia oli myös 2025 syksyllä. Kokousväki saattoikin yksimielisesti, vuoden 2025 hallitusta eli kunnallistoimikuntaa kiittäen hyväksyä toiminta- ja tilikertomukset.
Valtuustoryhmällä syytä tyytyväisyyteen
Tampereen vasemmiston valtuustoryhmän puheenjohtaja Mitja Tapio oli tyytyväinen, kun hän veti yhteen valtuustoryhmän toimintaa vuodelta 2025.
– Neuvottelut pormestariohjelmasta sujuivat vasemmistoliiton näkökulmasta hyvin: saimme ohjelmaan rutkasti meille tärkeitä kirjauksia, kuten muun muassa haavoittuvassa asemassa olevien ihmisryhmien palveluiden turvaamisesta talouden tasapainottamisessa, veronkorotusten mahdollisuudesta ja asunnottomuuden ja köyhyyden vähentämisestä, kertoi Tapio.
– Edustuksemme lautakunnissa kasvoi edelliseen kauteen verrattuna, kun saimme moneen lautakuntaan kaksi paikkaa puoleksi valtuustokaudeksi ja saimme tarkastuslautakunnan puheenjohtajuuden. Pormestariohjelmaan liityttiin neuvottelujen jälkeen valtuustoryhmän ja Tampereen Vasemmiston kunnallistoimikunnan yhteiskokouksen yksimielisellä päätöksellä.
– Kesällä 2025 käytiin neuvotteluja vuoden 2026 budjettikehyksestä ja talouden tasapaino-ohjelmasta. Vasemmistoliitolle tärkeää oli, että köyhyystyöhön, opetusryhmien kokoon, kirjastoihin, järjestöavustuksiin tai joukkoliikenteen lippuhintoihin ei kohdenneta heikennyksiä – nämä tavoitteet saavutettiin, iloitsi Mitja Tapio.
Talousarvioprosessin lisäksi uuden kaupunkistrategian laadinta leimasi valtuustokauden ensimmäistä syksyä 2025. Vasemmistoliiton valtuustoryhmä saavutti Mitja Tapion mukaan jokaisen neuvottelutavoitteensa. Strategiassa tavoitellaan muun muassa hyvinvointierojen kaventumista, viihtyisyyttä, luonnon monimuotoisuuden vahvistumista, vastuullisuutta kansainväliseen työvoimaan liittyvissä kysymyksissä sekä kohtuuhintaista asumista ja vahvistuvaa työllisyyttä.
Vasemmistoliiton puoluekokous valitsi Mitja Tapion puolueen ylimpään johtoon
Vasemmistoliiton puoluekokous pidettiin marraskuussa Vantaalla. Pirkanmaalta puoluekokoukseen valittiin 35 edustajaa, joista Tampereelta 23.
Puoluevaltuusto on puoluekokousten välillä Vasemmistoliiton ylin päättävä elin. Valtuuston puheenjohtajaksi valittiin Mitja Tapio. Tässä roolissa hän on puolueen työvaliokunnan jäsen ja osallistuu vasemmistoliiton puoluehallituksen kokouksiin.
Tamperelaisista puoluevaltuuston jäseniksi valittiin Mitja Tapion lisäksi Anu Ropponen, Petri Kemppinen ja Aaron Kallinen ja lisäksi Laura Korhonen valittiin puoluevaltuuston yleisjäseneksi.
Eduskuntavaalityölle pohjaa vasemmiston vaaliohjelmasta ja piirikokouksesta
Reilun vuoden päästä pidetään eduskuntavaalit. Pirkanmaan piiri on kutsunut jäseniään Kulttuuritalo Laikkuun Tampereelle vasemmiston eduskuntavaaliohjelman kuulemistilaisuuteen ja piirikokoukseen huhtikuussa. Mitja Tapio innosti kokousväkeä tulemaan paikalle Laikkuun keskustelemaan eduskuntavaaliohjelmasta, josta saadaan varmasti todella hyvä.
Kokousväki otti tämän tosissaan. Puolueosastot valitsevat piirikokoukseen äänivaltaiset edustajansa, joita ne saavat yhden alkavaa kymmentä jäsentä kohden. Puhe- ja läsnäolo-oikeus on edelleen jokaisella vasemmistoliiton pirkanmaalaisilla jäsenellä. Tampereen vasemmisto saisi kokoukseen 113 edustajaa, mikä herätti kokousväessä lievää hilpeyttä. Siinä voisi käydä Laikku ahtaaksi, myhäiltiin.
Mutta kun mukaan lasketaan aiemmin lomakkeella ilmoittautuneet, saatiin kokouksessa kasaan 26:n äänivaltaisen tamperelaisen piirikokousedustajan joukko. Se on jo tuplasti enemmän kuin aiemmin. Kunnallistoimikunnalle annettiin lisäksi valtuudet täydentää piirikokousedustajien listaa.
Kiinnostus niin piirikokousta kuin eduskuntavaaleja kohtaan näyttää olevan kasvamassa kohisten. Näillä gallup-lukemilla vasemmistolle olisi kaksi paikkaa otettavissa Pirkanmaalta.
Kunnallistoimikunnassa eduskuntavaalityön koordinoimisesta vastaa Jessica Tuovinen. Hän kertoi, että häneen voi olla yhteydessä eduskuntavaalityöhön liittyen.
Kunnallistoimikunta -nimitys jäi historiaan
Vasemmiston kaupunginvaltuutetuista kokenein, vuodesta 2009 alkaen valtuustossa istunut ja vuosina 2012–2017 sosiaalitoimen apulaispormestarina toiminut Mikko Aaltonen valittiin viime kesänä kaupungin tarkastuslautakunnan puheenjohtajaksi.
Tarkastuslautakunta on tärkeä ja itsenäinen elin, joka raportoi suoraan kaupunginvaltuustolle. Se arvioi valtuuston asettamien toiminnan ja talouden tavoitteiden toteutumista sekä kaupungin toiminnan tuloksellisuutta ja tarkoituksenmukaisuutta ja valitsee tarkastuskohteesta itsenäisesti. Aaltonen olikin juuri oikea henkilö vastamaan kokouksessa tehtyihin kysymyksiin kaupungin taloudesta.
Kevätkokousta johti jämäkästi kaupungin- ja aluevaltuutettu Aino Halinen. Halisen nuijankäytön rutiini on peräisin Tampereen ylioppilaskunnan edustajistosta, jossa hän johtaa puhetta.
Kevätkokouksessa hyväksyttiin myös sääntömuutos: Tampereen vasemmiston hallituksen nimitys on tähän saakka ollut kunnallistoimikunta, jatkossa nimitys on selkeyden vuoksi pelkkä hallitus.
Nestori seuraa Vasenta Kaistaa ja tykkäsi kokouksesta
Kokouksen 45 osallistujassa oli kaikenikäisiä mutta selkeä ”nestori” eli vanhin ja kokenein joukosta oli pian yhdeksänkymmentä täyttävä Altti Toivonen. Toivonen kertoi liittyneensä vasemmistoliiton edeltäjäjärjestöihin jo vuonna 1955 ja olleensa aktiivisesti mukana jo yleislakossa keväällä 1956. Hän toimi myös tamperelaisen Rakennusliiton osasto 10 eli ”Raksa kympin” puheenjohtajana vuosikausia.
Toivonen kertoi, mikä hänet oli saanut lähtemään kokoukseen ja liittymään vielä kokouksen jälkeen läheiseen baariin lähteneeseen porukkaan.
– No kun on nääs aikaa. Seuraan Kansan Uutisia ja Vasenta Kaistaa ja olen ennenkin muutaman kerran näissä Ylävitosen tilaisuuksissa käynyt. Muuten mukavissa tilaisuuksissa on ollut vaan niin kovin nuorta porukkaa, että ei ole syttynyt oikein juttutuulelle, mutta nyt oli tosi kiva kokous ni päätin, että lähdenpäs vielä ”aftereillekin” oli minkä ikäisiä tahansa, naureskeli Toivonen – ja tällä kertaa juttutuulta riitti.
