Militarismi yhteiskunnan uhkana

Tampereen vasemmiston maaliskuun jäseniltaa kokoonnuttiin viettämään tällä kertaa aseistakieltäytyjäliiton järjestökoordinaattori Aku Kervisen alustuksella. Aiheena oli militarismi, sen merkitys ja millä tavoin se on näkynyt yhteiskunnassa ennen ja nyt. 

Militarismi on ollut esillä sanana paljon viime aikoina, ja sanan voisi määritellä siten että sotilaalliset arvot ja hierarkiat nousevat yhteiskunnan normiksi. Tällaisessa raaemmassa yhteiskunnassa väkivalta on normaalia sallitumpaa, resursseja jaetaan tarkemmin ja usein niukemmin ja monet armeijaan yhdistettävät mielikuvat levittäytyvät jokaisen kansalaisen arkeen. Aiheesta käydyt keskustelut herättivät paljon ajatuksia jäseniltaan osallistuneiden keskuudessa, ja keskustelua seuratessa heräsivät myös allekirjoittaneen huolet ja pelot. 

Militarismissa varaudutaan jatkuvasti johonkin uhkaavaan, oli se oikeasti uhka tai ei. Järeämpiä keinoja perustellaan turvallisuudella ja tilanteen haltuun ottamisella kontrollin ja väkivallan keinoin. Ihmisten vapautta rajoitetaan eri säädösten muodossa, ja pikkuhiljaa luodaan yhteiskunta joissa tavallista kansalaista on helppo hallita. Esimerkiksi poliittisten lakkojen rajaaminen kahteenkymmeneen neljään tuntiin rajoittaa työntekijöiden mahdollisuutta vaikuttaa yhteiskunnallisiin päätöksiin merkittävästi. Historiasta voi löytää myös kokoontumisrajoituksia, ulkonaliikkumiskieltoja, sanan- ja uskonnonvapauden rajoittamista sekä muita tapoja rajoittaa tavallisen kansalaisen elämää.

Keskustelussa nousi esiin käsityksiä turvallisuudesta, sekä se että militarismissa vaikutetaan aika paljon erilaisilla mielikuvilla. Miiltarismia tukevat kannanotot herättävät usein ihmisissä vahvoja mielikuvia tai tunteita, jolloin rationaaliset perustelut jäävät ikään kuin niiden varjoon. Pohdintaan nousi myös se, kuinka erikoista on se kuinka nopeassa tahdissa asiat kuten suhtautuminen Natoon, jalkamiinoihin ja ydinaseisiin on muuttunut. Ydinaseet puhuttivat viimeaikaisten uutisten vuoksi paljon, ja vasemmistolla on puolueella selkeä kanta ydinaserajoitteiden purkamisesta, joka on, että niiden purkamista ei kannateta. Ydinasettomuus on paras suoja ydinaseita vastaan.

Yleinen ilmapiiri, jossa jokainen meistä elää päivittäin, on muuttunut vaivihkaa uhkaavaksi. Naisiin kohdistuva viha ja häirintä on yleistynyt hälyttävän paljon, erilaiset poliittiset vastakkainasettelut ovat kärjistyneet ja uutiset kertovat toinen toistaan kamalampia katsauksia maailmalta. Pelko on asettunut kodiksi monien sydämiin. Pelko, joka luo täydellisen kasvualustan militarismille, sillä mitä muutakaan kukaan haluaisi tuntea, kuin olevansa turvassa? Militarismi ei kuitenkaan tuo turvaa, päinvastoin.

Useamman vähemmistöryhmän edustajana en voi koskaan hyväksyä väkivallan uhkaa tapana kontrolloida ihmisryhmiä tai tapana taata jonkun toisen ihmisryhmän turvallisuus. Rehellisesti sanottuna en usko koskaan itseni tai läheisteni kuuluvan tähän suojeltuun ryhmään. Aika harvoin suojeltavana on köyhiä, sateenkaari-ihmisiä tai vammaisia, vaan juurikin nämä ihmisryhmät ovat usein kontrollin kohteena. Esimerkiksi sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöt on nähty useammankin kuin kerran valtaväestön uhkana, tästä viimeisimpänä keskustelut ja rajoitukset jotka kohdistuvat transihmisiin ympäri maailmaa. Transihmisten olemassaololla lietsotaan pelkoa, heiltä viedään kaikki joka tekee heistä ihmisiä muiden silmissä, ja heidän oikeuksiaan rajoitetaan usein turvallisuuteen vedoten. Tämä on johtanut monien transihmisten kuolemaan. Kyseessä on jälleen jonkun ihmisryhmän sorsinta ja dehumanisointi yleisen hyvän, tai turvallisuuden nimessä.

Militarismi on historiassa johtanut aina sotaan ja konfliktiin, kuinka voimme edes kuvitella, että tällä kertaa asiat menisivät toisin?

Kirjoittaja on Tampereen vasemmiston jäsen.

Tykkää ja jaa artikkelia verkossa