Kuntien itsehallinto on suomalaisen demokratian kivijalka. Siksi on syytä olla vakavasti huolissaan hallituksen esityksestä uudeksi hankintalaiksi, jonka perustuslakivaliokunta on nyt päästänyt etenemään eduskunnan päätettäväksi. Kyse ei ole pienestä teknisestä muutoksesta, vaan laista, joka kaventaisi kuntien päätösvaltaa tavalla, jota ei voi pitää hyväksyttävänä – ei juridisesti, taloudellisesti eikä palvelujen saatavuuden näkökulmasta.
Kymmenen prosentin omistusraja on perusteeton ja vaarallinen
Lakiesityksen keskeinen ongelma on vaatimus, jonka mukaan kunnan omistus palvelutuottajasta pitäisi olla vähintään 10 prosenttia, jotta kunta voisi tehdä suorahankintoja omalta yhtiöltään. Tämä raja ei perustu EU-oikeuteen eikä tutkittuun tietoon – tämän on todennut myös oikeuskansleri. Silti hallitus ajaa sitä läpi, vaikka seuraukset voivat olla vakavia.
Pienet kunnat voivat menettää mahdollisuuden järjestää palveluja omien yhtiöidensä kautta. Kuntien asukkaat voivat jäädä kokonaan ilman joitakin palveluja, jos markkinoilla ei ole vaihtoehtoisia tuottajia. Kustannukset voivat nousta, kun kunnat pakotetaan kilpailuttamaan palveluja, joita ne ovat tähän asti voineet tuottaa kustannustehokkaasti itse.
On vaikea ymmärtää, miksi hallitus haluaa rajoittaa kuntien mahdollisuuksia järjestää palvelujaan, kun samaan aikaan puhutaan paikallisen päätösvallan vahvistamisesta.
Lausuntokierros kertoi selvästi, esitys ei toimi.
Lakiesitys sai lausuntokierroksella poikkeuksellisen paljon kritiikkiä. Vastustusta tuli kunnista, asiantuntijoilta, palveluntuottajilta ja oikeudellisilta toimijoilta. Kun näin laaja joukko asiantuntijoita varoittaa seurauksista, olisi vastuullista pysähtyä ja kuunnella. Silti esitys etenee ilman, että sen keskeisiä ongelmia on korjattu.
Kuntien itsehallinto ei ole muodollisuus
Suomen perustuslaki turvaa kunnille oikeuden päättää omista asioistaan. Hankintalakiesitys murentaa tätä oikeutta tavalla, joka ei ole suhteessa tavoiteltuihin hyötyihin. Kunnat tuntevat omat olosuhteensa parhaiten. Siksi niiden pitää voida päättää, miten palvelut järjestetään ei valtion.
Mitä tämä tarkoittaa meille asukkaille? Jos laki hyväksytään nykyisessä muodossaan, palvelujen saatavuus voi heikentyä erityisesti pienissä kunnissa. Kustannukset voivat nousta, mikä näkyy lopulta veroissa tai palvelujen karsimisena. Kuntien mahdollisuudet kehittää omia palvelujaan kaventuvat, mikä hidastaa innovaatioita ja paikallista kehitystä.
Tämä ei ole tie, jota kuntalaisten edun nimissä pitäisi kulkea. Kuntien tehtävä on turvata asukkailleen laadukkaat ja saavutettavat palvelut. Valtion tehtävä ei ole vaikeuttaa tätä työtä perusteettomilla rajoituksilla. Siksi on tärkeää, että me kuntalaiset pidämme ääntä ja vaadimme, että eduskunta korjaa lakiesityksen ongelmat ennen sen hyväksymistä.
Kirjoittaja on vasemmistoliiton kaupunginvaltuutettu ja kaupunginhallituksen 2. varapuheenjohtaja Nokialla.
