Vasemmistoliiton kaikkien aikojen paras ääniosuus eduskuntavaaleissa on vuoden 1995 11,2 prosenttia. Ennätys on rikkoutumassa ensi huhtikuun vaaleissa. Vasemmistoliiton 31 vuoden ikäinen kannatusmittausennätys, 11,9 prosenttia Helsingin Sanomien helmikuun gallupissa vuonna 1995, kaatui jo Ylen lokakuun mittauksen lukemalla 12,4 prosenttia.
Vasemmistoliiton kannatuksen muutokset eduskuntavaaleissa ovat aikaisemmin olleet korkeimmillaan plus tai miinus 1,1 prosenttiyksikköä. Nyt kannatuksen lisäys eduskuntavaaleista uusimpaan kannatusmittaukseen on viisi prosenttiyksikköä. Vasemmistoliiton kaikkien aikojen yhdeksästä vaalivoitosta neljä on tullut vuoden 2023 jälkeen. Onko vasemmistoliitto kaksinkertaistamassa kannatuksensa ja edustajapaikkansa eduskunnassa?
Vaalitulosta odotellessamme on kiinnostavaa katsoa, missä olosuhteissa vasemmistoliiton tähän mennessä paras vaalitulos vuonna 1995 taottiin.
Näistä vuosi 1995 muistetaan
Vuoden 1995 eduskuntavaaleissa SDP sai sotien jälkeisen ajan parhaan vaalituloksensa ja vasemmistoliitto tähän mennessä parhaan vaalituloksensa. Vuosi muistetaan myös siitä, että Suomi kuului vuoden alusta Euroopan unioniin, tupakointi kiellettiin kaikissa julkisissa sisätiloissa, Pendolinot otettiin käyttöön rautateillä, suomalaiset naiset saivat oikeuden asepalvelukseen ja Suomi voitti ensimmäistä kertaa jääkiekon maailmanmestaruuden. Vuoden myydyin ja tähän mennessä kaikkien aikojen myydyin kotimainen LP oli Jari Sillanpään esikoisalbumi Jari Sillanpää.
Nokia vahvisti asemaansa Euroopan johtavana ja maailman toiseksi suurimpana matkapuhelinvalmistajana. Käänteentekevä puhelinmalli 2120, joka lisäsi kännykkään tekstiviestien lähettämisen, Nokia Tune -soittoäänen ja vaihtokuoret, sai seuraajakseen innovatiivisen 2120i-mallin, jossa oli lyhyt antenni, uuden sukupolven akku ja Säkkijärven polkka -soittoääni.
Internetin käyttäjiä oli 14 prosenttia maan väestöstä. Maailmanlaajuisen verkon palvelut olivat korkeakoulujen ja oppilaitosten sekä joidenkin yritysten työntekijöiden ulottuvilla. Kotitalouksissa internet oli vielä harvinaisuus, mutta sen yleistyminen alkoi juuri vuonna 1995. Eduskuntavaalien aikaan maaliskuussa vain yksi suomalainen sanomalehti ilmestyi netissä, Laukaa-Konnevesi-lehti. Turun Sanomat seurasi kesällä perässä hyvänä kakkosena. Yleisradiota edustivat internetissä maaliskuussa avatut Radiomafian verkkosivut. Vaalityölle ei internet vielä tarjonnut alustaa.
Puolueille sallittiin vaalimainonta televisiossa ensimmäistä kertaa
Vuonna 1995 puolueiden vaalikampanjat tehtiin pääosin perinteisin viestintäkeinoin: tukeuduttiin sanomalehtimainoksiin ja postitse lähetettyihin esitteisiin sekä vaalikeskusteluihin. Puolueet saivat ensimmäistä kertaa toteuttaa mainoskampanjoita televisiossa. Vasemmistoliitto ei vielä näissä vaaleissa televisiomainontaan ryhtynyt.
Vaalikoneet ovat nykyään ehdokkaille hyvin tärkeä vaalityön areena. Vuonna 1995 käytiin viimeiset vaalit ilman vaalikoneita. Suomen Yleisradio esitteli maailman ensimmäisen vaalikoneen Euroopan parlamentin vaaleissa vuonna 1996.
Vuonna 1995 maailman tilanne huolestutti eniten
Suomalaisten suurin huolenaihe vuoden 1995 alkaessa oli maailman tilanne. Venäjä kävi ensimmäistä Tšetšenian sotaa ja Bosnia ja Hertsegovinan sota oli käynnissä kolmatta vuotta. Tilastokeskuksen viimeisessä vuoden 1994 hyvinvointikatsauksessa raportoitiin, että viidennes suomalaisista koki maailman tilanteen suurimpana huolenaiheena. Toiseksi eniten pelkoa aiheutti terveys. Työelämä ja toimeentulo olivat seuraavia tärkeimpien huolenaiheiden listalla. Huoli ympäristöstä löytyi sijalta kahdeksan.
Viime kesänä julkaistussa HS-gallupissa Ukrainan sodan leviäminen muualle Eurooppaan oli seitsemännellä sijalla suomalaisia huolestuttavien asioiden listalla. Suurimmat huolenaiheet olivat työttömyys, sosiaali- ja terveyspalvelujen riittävyys, julkisen talouden velkaantuminen, edessä olevat julkisen talouden säästöt ja leikkaukset sekä jaetulla viidennellä sijalla ilmaston lämpeneminen ja asumiskustannukset.
Groznyi oli vuoden 1995 Gaza
Nyt vasemmistoliitto arvostelee Suomen ulkopoliittista johtoa ankarasti opportunistisesta, kansainvälisestä oikeudesta ja ihmisoikeuksista piittaamattomasta suhtautumisesta Israeliin ja Gazassa käynnissä olevaan palestiinalaisten joukkomurhaan.
Vasemmistoliitto suhtautui samalla tavalla kriittisesti moraalisia velvollisuuksiaan väistävään Suomen ulkopoliittiseen johtoon vuoden 1995 vaalien alla. Venäjän suorittamat tykistökeskitykset ja ilmahyökkäykset Groznyiin ja muualle Tšetšeniaan olivat sotarikoksia, jotka aiheuttivat kymmenientuhansien siviilien kuoleman. Virallinen Suomi piti Tšetšenian sotaa Venäjän sisäisenä asiana, johon ei ollut puuttuminen.
Myös vuoden 1995 alussa Suomea johti huonoin sodanjälkeinen hallitus
Ennen vuoden 1995 maalisvaaleja – aivan kuten nyt – maan johdossa oli sotien jälkeisten aikojen huonoimmaksi sanottu hallitus. Puoluebarometrien keskiarvojen mukaan Orpon hallitus on kansalaisten mielestä vasta kolmanneksi heikoimmin tehtävistään suoriutunut hallitus. Ahon hallitus on saanut kansalta heikoimman arvion, Sipilän hallitus toiseksi huonomman.
Vuosina 1991–1995 istunutta Ahon hallitusta ja Orpon hallitusta yhdistävät massiiviset leikkaukset sosiaali- ja terveyspalveluihin. Heikommassa asemassa olevat kansalaiset saivat kustantaa Ahon hallituksen aikana kymmenien miljardien markkojen pankkituet, Orpon hallituksen aikana massiiviset verohelpotukset suurituloisille ja yrityksille.
Ahon hallitus ei varsinaisesti antanut verohelpotuksia vaan kiristi verotaulukoita. Mutta Ahon hallitus teki verouudistuksen, joka muutti verotuksen rakenteen pysyvästi parempiosaisten eduksi. Ansiotulot ja pääomatulot eriytettiin toisistaan. Osingot, korot ja muut pääomatulot saivat tasaveron ja vain ansiotulot jäivät progressiivisen verotuksen piiriin.
Lapsiperheköyhyys kolminkertaistunut
Vuonna 1995 lapsiköyhyys oli Suomessa alimmillaan. Noin 55 000 lasta eli köyhissä oloissa. Lapsiköyhyysaste oli 4,7–5 prosenttia. Ahon hallituksen leikkaukset käynnistivät lapsiköyhyyden voimakkaan kasvattamisen. Ennen Orpon hallituksen leikkauksia lapsiköyhyys oli noussut koskemaan sataatuhatta lasta. Nyt lapsiköyhyys on nousemassa koskemaan 135 000:ta lasta ja lapsiköyhyysaste 15 prosenttiin.
Suomi joutuikin jo viime joulukuussa EU:n sosiaalisen kehityksen tarkkailuluokalle eriarvoisuuden kasvun takia.
Työttömyysluvut tyrmistyttäviä silloin ja nyt
Suuren laman synkimpänä vuotena 1994 työttömyys lähenteli 20:tä prosenttia, ja työttömyysaste oli vuonna 1995 vielä 15–17 prosenttia. Orpon hallituksen aikana työttömyysluvut ovat nousseet suurimmiksi sitten vuoden 1998. Marinin hallitus onnistui laskemaan työttömyysasteen alle kuuden prosentin vuonna 2022, Orpon hallitus on nostanut työttömyysasteen yli kymmeneen prosenttiin.
Vaikka työttömyysaste on nyt alempi kuin vuonna 1995, on työttömän asema tänään paljon vaikeampi. Suurimmat heikennykset on tehnyt Orpon hallitus. Työttömyysturvaan tehdyt porrastukset ja leikkaukset tarkoittavat, että työttömäksi jäävän tulotaso putoaa nopeammin ja rajummin.
Vuonna 1995 työttömyyskorvaukset olivat osa kansalaisten sosiaalista turvaverkkoa. Nykyään työttömän arkea leimaavat byrokratia, kyttääminen ja sanktiot. Korvauksen työssäoloehto on tuplattu kuudesta kahteentoista kuukauteen. Kertymisperuste laskettiin ennen työtunneista per viikko, nykyisin se on sidottu kuukausipalkkaan. Vuonna 1995 ansiosidonnainen päiväraha pysyi tasaisena koko enimmäisajan, nykyään se laskee 20 prosenttia 40 etuuspäivän jälkeen ja 25 prosenttia 170 päivän jälkeen. Osa-aikatyön 300 euron suojaosa ja lapsikorotukset on poistettu kokonaan.
Työttömyys oli myös Ahon hallituksen aikaan erityisen vaikea ongelma rakennusalalla, mutta uutta on suuresti kasvanut akateemisen koulutuksen saaneiden työttömyys.
Tuloerot ovat kasvaneet
Suurituloisimman kymmenyksen käytettävissä oleva reaalinen rahatulo kuukaudessa oli vuonna 1995 keskimäärin 44 042 euroa ja pienituloisimman 10 290 euroa. Suurituloisimman ryhmän ansio oli enemmän kuin nelinkertainen pienituloisimpien ansioon verrattuna.
Vuonna 2024 suurituloisin kymmenys tienasi 81 613 euroa ja pienituloisin 12 282 euroa. Suurituloisimman ryhmän reaalitulot olivat siis kasvaneet 46 prosenttia, pienituloisimman 16 prosenttia. Suurituloisimpien ansio on 6,6-kertainen alimpaan tuloluokkaan kuuluvien ansioihin verrattuna.
Puolueiden voimasuhteissa suuria muutoksia
Suomalainen puoluekenttä ei ole muuttunut kovinkaan paljoa 30 vuodessa. Kaksi kansanedustajan paikkaa vuonna 1995 saanut nuorsuomalainen puolue ja yhden paikan saanut ekologinen puolue vihreät sekä ilman paikkaa jäänyt liberaalinen kansanpuolue ovat poistuneet eduskuntapuolueiden joukosta, ja uutena puolueena eduskuntaan on noussut Liike Nyt.
Puolueiden keskinäiset voimasuhteet ovat muuttuneet. Merkittävin muutos on perussuomalaisten nousu yhdeksi kolmesta suuresta puolueesta ja keskustan putoaminen keskisuurten puolueiden joukkoon. Vuonna 1995 SDP, keskusta ja kokoomus saivat 66 prosenttia äänistä, vuonna 2023 kokoomus, perusssuomalaiset ja SDP saivat 61 prosenttia äänistä.
Vuonna 1995 vasemmistoliitto oli oikeastaan ainoa keskisuuri puolue 11,2 prosentin kannatuksella. Vihreät 6,5 prosentin kannatuksella kuului pikemminkin pienten eduskuntapuolueiden joukkoon.
Vuoden 2023 vaaleissa keskusta oli oikeastaan ainoa keskisuuri puolue 11,3 prosentin ääniosuudella. Vasemmistoliitto ja vihreät päätyivät seitsemän prosentin kannatuksella lähemmäksi pienpuolueita.
Vuonna 1995 vaaleihin osallistui 18 rekisteröityä puoluetta, joista kymmenen sai paikan eduskunnassa. Nyt puoluerekisterissä on 20 puoluetta, joista yhdeksän on eduskunnassa. Vuonna 2023 vaaleihin osallistui 22 rekisteröityä puoluetta.
Manner-Suomessa oli vuoden 1995 vaaleissa 14 vaalipiiriä ja nykyisin 12 vaalipiiriä. Vasemmistoliitolla ei nykyisessä eduskunnassa ole kansanedustajia Satakunnan, Kaakkois-Suomen, Vaasan, Keski-Suomen ja Lapin vaalipiireissä.
Voiko kannatusmittausten tuloksiin luottaa?
Kannatusmittauksista päätellen vasemmistoliitto on saamassa kaikkien aikojen parhaan vaalituloksensa ensi keväänä. Mutta voiko puoli vuotta ennen vaaleja tehtyihin kannatusmittauksien tuloksiin luottaa vaalitulosten ennustajana? Ei voi.
Asemansa vakiinnuttaneiden markkinatutkimusyritysten tekemät puoluekannatustutkimukset ovat sangen päteviä. Niiden esittämien kannatusarvioiden pätevyyttä punnitessa on kuitenkin muistettava ainakin kaksi asiaa: mittaukset kertovat puoluekannatuksesta aineiston kokoamishetkellä, ja tulos ei ole mikään tarkka luku vaan luku virhemarginaalin sisällä.
Puoli vuotta ennen vuoden 1995 vaaleja SDP:n kannatus oli liki yhtä suuri kuin keskustan ja kokoomuksen kannatus yhteensä. SDP:n kannatus kuitenkin suli, ja pääministeripuolue keskustan nousi. SDP oli vaalipäivänä selvä vaalivoittaja, mutta etumatka keskustaan oli kaventunut yhdeksän prosenttiyksikköä. Vasemmistoliitolle kannatusmittaukset lupasivat lievää tappiota puoli vuotta ennen vaaleja, mutta vaalipäivä antoikin puolueelle yhä voimassa olevan parhaan eduskuntavaalikannatuksen.
Puoli vuotta ennen vuoden 2023 vaaleja kokoomus näytti voittavan vaalit ylivoimaisesti. Puolueen etumatka sosiaalidemokraatteihin oli neljä prosenttiyksikköä ja perussuomalaisiin peräti seitsemän prosenttiyksikköä. Viimeisten kuukausien aikana kokoomuksen suosio hupeni sellaista vauhtia, että puolue oli vaarassa pudota kolmannelle sijalle. Vaalipäivänä ero perussuomalaisiin oli 0,7 ja sosiaalidemokraatteihin 0,9 prosenttia. Vasemmistoliitolle oli puoli vuotta ennen vaaleja luvassa niukka kannatuksen lisäys, mutta toisin kävi.
Taulukon 3 kolmas osa näyttää tämänhetkisen puoluekannatuksen trendin. Vasemmistoliiton ja perussuomalaisten kannatus on lisääntynyt kuukaudesta toiseen, muiden puolueiden laskenut. Jos nykyinen trendi jatkuisi tasaisen kasvun tahdissa vaaleihin asti, saisi SDP vaalipäivänä 21,6 ja PS 18,4 prosenttia äänistä. Vasemmistoliitto (13 prosenttia äänistä) ohittaisi keskustan (12,3) ja hengittäisi kokoomuksen (15,1) niskaan. Mutta trendit osaavat kääntyä. Parasta vain jatkaa hyvää vaalityötä.
