Päiväkirjamerkintä: hitto mua jännittää. Miksi mä meen kadulle yöksi? Onko tämä vain joku performanssi vai poliittinen aktio? No kyllä tämä on mulle poliittinen aktio. Luotan Rappuryhmän Juteen ja Minnaan ja siihen, että he tekevät näitä hommia vuoden jokainen päivä, eikä tämä ole heille mikään “toimittaja testaa” -tyyppinen tempaus vai aito halu nostaa esiin asunnottomuutta.
Asunnottomuus on ollut laskussa vuosia, kunnes tämä hallitus astui valtaan ja lähti toteuttamaan kuripolitiikkaansa. Asunnottomuus kääntyi kasvuun vuonna 2024 ensimmäistä kertaa vuoden 2012 jälkeen. Tampereella asunnottomuuden kasvu jatkui vuonna 2025. Yksin elävien asunnottomien määrä nousi 468 henkilöön, mikä tarkoittaa 77 henkilön lisäystä edellisvuoteen verrattuna. Samalla myös pitkäaikaisasunnottomuus lisääntyi, ja pitkäaikaisesti asunnottomia oli 116.
Asunnottomuus ei ole vain yksinelävien päihdeongelmista kärsivien miesten asia vaan, sitä kohtaavat nyt myös opiskelijat, lapsiperheet, ikäihmiset ja pienituloiset työssäkäyvät ihmiset.
Syitä asunnottomuuden lisääntymiseen on ainakin kaksi: sosiaaliturvaan tehdyt leikkaukset ja edullisten asuntojen puuttuminen. Massatyöttömyys osaltaan vaikeuttaa tilannetta ja että pienimmät palkat eivät ole nousseet riittävästi. Sosiaaliturvaan tehdyt kiristykset asumisen tuen osalta ovat lisänneet vaatimusta muuttaa halvempiin asuntoihin muutaman kympin takia.
Samaan aikaan on tehty historian suurimpia leikkauksia järjestöjen rahoitukseen, mikä tarkoittaa, että asunnottomien tilanne jää jatkossa vielä enemmänkin pimentoon.
Rappuryhmän Jute Vapaavuoren ja Minna Kyyhkysen asunnottomuus-tempauksen tavoite on selvä. Saada asunnottomuudelle näkyvyyttä ja sitä kautta yhteiskunnallista muutosta aikaan. Tempauksesta on kirjoitettu Aamulehteen useampi artikkeli ja Kyyhkynen piti kadulla toistuvasti TikTok-liveä, jossa oli tuhansia seuraajia. Ilmeistä on, että näkyvyyttä saatiin. Tempaukseen osallistuneet nukkuivat ensimmäisen yön kadulla ja kolme seuraavaa yötä rautatieaseman asematunnelissa.
Oleskelua asematunnelissa
Päiväkirjamerkintä: Asematunnelissa tapaan tutut Juten ja Minnan. Lisäksi tapaan useamman raitistuneen ja usean edelleen päihteitä käyttävän ihmisen. Tapaamani nuori aikuinen on ollut reilu viisi vuotta raittiina ja yksi tärkeä tekijä siinä oli vankilareissu ja vertaistukiryhmä. Asunnottomuusvuosina nukkui usein miesten luona, vastikkeellisesti.
Vastikkeellinen seksi tarkoittaa seksuaalisten tekojen vaihtamista aineelliseen tai muuhun hyötyyn. Tilanne on usein pakon sanelema selviytymiskeino, esimerkiksi päihdeongelman vuoksi. Tilanne altistaa ihmisen vakavalle hyväksikäytölle, väkivallalle ja syrjäytymiselle. Tilannetta ei ratkaista sanomalla ihmisille, että älkää menkö epämääräisten ihmisten kämppiin, vaan meidän on luotava sellaiset sosiaali-ja terveyspalvelut, joihin ihmiset hakeutuvat ja josta saavat avun elämäntilanteeseen.
Tampereen asematunnelissa ihmiset kulkevat ohi ja katsovat pitkään. Osa inhoten, osa säälien ja osa paheksuen. Eniten kuitenkin katsotaan ohi. Ei haluta nähdä asunnottomuutta, ei haluta nähdä päihtyneitä, likaisia ihmisiä. Kaikki asunnottomat eivät kuitenkaan ole päihdeongelmista kärsiviä, vaikka iso osa onkin. Tapaan asematunnelissa työssäkäyvän asunnottoman, joka kuvaa, miten vaikea on käydä töissä, kun nukkuu öitä eri tuttavien luona. On aivan selvää, että opiskelu ja työssäkäynti on vaikeaa, jos ei ole omaa kotia.
Kohtaamani nuori nainen sanoo muistavansa, miten hävetti, kun itse oli asunnottomana. Keskustelimme pitkään ohi kulkevien ihmisten katseista ja ohi katsomisesta. Hän kertoi myös, miten yöpaikan sai – usein vastikkeellisesti. Tiedämme, että naisten ja vähemmistöjen asema asunnottomina on miehiä huonompi erityisesti tästä syystä. Naiset ja haavoittuvassa asemassa olevat kokevat usein piiloasunnottomuutta (esimerkiksi asuvat tilapäisesti tuttavien tai kumppanien luona), mikä altistaa heidät hyväksikäytölle ja vastikkeelliselle seksille. Tilanteet ovat naisille ja vähemmistöille usein vaarallisia ja voivat olla vastentahtoisia. Turvallisia ne harvoin ovat.
Ratkaisut rakenteissa
Kävimme yöllä kävelemässä Tampereen keskustan öisillä kaduilla ja kävimme katsomassa miltä näyttävät julkiset vessat, sillä niissä tiedetään ihmisten myös nukkuvan öitään. Lisäksi julkiset vessat ovat myös tiloja, joissa käytetään huumeita. Emme tavanneet vessassa nukkuvia ihmisiä, mutta siivosimme kyllä käyttövälineitä. Esimerkiksi Sorsapuiston yleisen vessan edustalla on neula- ja ruiskuroskis, johon toivoisi käyttövälineiden päätyvän eikä niitä jätettäisi vessojen lattialle.
Päiväkirjamerkintä: Olen ollut täällä kaksi tuntia ja tää meteli syö sielua. Miten ihmeessä tässä pystyy kukaan nukkumaan ja miten ihmeessä tätä kukaan jaksaa montaa yötä, vuosista puhumattakaan. Tämä vaikuttaa jopa vähän kuin baarissa olisi. Tupakka ja viina haisee, yksi laulaa ja yksi soittaa kitaraa ja meno on levotonta. On selvää, että en pysty nukkumaan täällä. Kolmen aikaan yöllä luovutan. Lähden kotiin. Vähän nolottaa, että musta ei ole täällä nukkujaksi, kun toisille tämä on arkea vuosia.
Nolous siitä, että en kyennyt nukkumaan yötä kadulla kuitenkin poistui yhtä nopeasti kuin tulikin, koska ei asunnottomuuden ratkaisussa ole kyse minun tunteistani, vaan politiikasta, jota tehdään. Poliittisia aktioita ja tempauksia tarvitaan, jotta asioita saadaan nostettua keskusteluun ja sitä kautta saadaan aikaan poliittista muutosta. Sitä toimiva kansalaisyhteiskunta parhaimmillaan on.
Jälkikäteen kun olen Jute Vapaavuoren ja Minna Kyyhkysen kanssa jutellut, he kertovat, että tempauksen aikana saatiin usealle asunnottomalle asunto ja he ovat päässeet keskustelemaan aiheesta monen eri toimijatahon kanssa. Tempaus oli siis näiltä osin onnistunut. Mahdotonta on arvioida, miten tämä vaikutti yleisesti asenteisiin asunnottomia kohtaan. Harvemmin mikään yksittäinen asia vaikuttaa, vaan vaaditaan useita yhtäaikaisia toimia, joista asunnottomuuden poistava politiikka on tärkein.
Asunnottomuustyö on jatkuvaa työtä. Tarvitaan samaan aikaan sekä edullisia asuntoja, asunto ensin periaatteen asuntoja ja sosiaalipolitiikkaa joka ei köyhdytä ihmisiä. Asunnottomuus on yksilöllistä, mutta siinä on myös rakenteellisia asioita joita tulee korjata. Yhdelle asunnottomuuden voi estää asumisneuvonta ja toisen kohdalla pienen palkan nouseminen on ratkaiseva tekijä, ettei asunnottomuutta synny. Yhtä kaikki, on tunnistettava mitkä kaikki tekijät johtavat asunnottomuuteen. Suomen on palattava asunnottomuutta vähentävään politiikkaan. Asunnottomuuden poistamisesta hyötyvät kaikki ja se on turvallisuutta ja oikeudenmukaisuutta edistävää.
Kirjoittaja on vasemmistoliiton eduskuntavaaliehdokas sekä Tampereen kaupunginvaltuuston varapuheenjohtaja.
