PIRKKO SEPPI
Toreilla huhuttiin että Akaan ylin johto tienaa vähemmän kuin terkkarin ylilääkäri, ja on tyytymätön palkkaansa. En edes halua katsoa paljonko palkka on; sen tiedän että siinä on ainakin yksi nolla enemmän perässä ja pari muutakin isompaa numeroa kuin kunnan vähiten tienaavilla työntekijöillä, vanhainkotien hoitoapulaisilla ja siivoojilla.
Jäi kovasti mietityttämään palkkauksen perusteet tässä maassa, maailmassa ja tietty tässä kunnassa, joka justiinsa rankanttiin maan vastenmielisimmäksi jossain gallupissa. Kokouksessa, jossa palkoista puhuttiin, mainittiin myös että kunnan johdon strategia on edestä ja esimerkillä johtaminen. Sillälailla. Nyt kaikki terkkarin muijat lisää liksaa pyytämään.
Ykkössija inhokkikuntana ei ihmetytä, koska tuoreet kuntaliitokset kiukuttavat vieläkin Viialan ja Kylmäkosken asukkaita. Me Kylmäkoskella, jotka liitoksen hyväksyimme, jäimme siihen hurskaaseen uskoon, että liitospapereissa oleva maininta siitä, että keskeiset palvelut: koulut, kirjastot ja sosiaalitoimisto säilytetään liitoksen jälkeenkin, tarkoittaa oikeasti jotakin. Säästöt oli tarkoitus nipistää hallintokuluista. Nyt on vuosi-pari mennyt ja Kylmäkoskelta on pari koulua lakkautettu ja kirjasto ja terveyskeskus päätetty lopettaa, ja sosiaalityöntekijä piipahtaa kerran viikossa tyhjällä kunnantalolla. Palveluitten pariin pääsee muistaakseni ainakin kerran päivässä Toijalaan liikennöivällä koulubussilla. Onhan toki jostain säästettävä että saadaan hallintoherrat pidettyä hyvässä lihassa.
Liikaa liksaa
Jos ei asu vuokralla Helsingin keskustassa tai ole korvia myöten asuntoveloissa, niin suomalaisten keskituloilla – mitä ne nyt onkaan n. 2000-4000 euroa kuukaudessa pärjää erinomaisen hyvin, saa kaikki tarpeensa tyydytetyksi ja säästöönkin jää. Kaikella tämän yli maksettavalla palkalla on pelkkää status- ja symboliarvoa, minkään merkittävän tarpeen tyydyttämiseen sitä ei enää tarvittaisi. Mikä ihme vimma saa ihmiset hinkumaan palkkaa yli järjellisen tarpeen. Jos lekuri saa enemmän kuin kunnan pamppu, niin onko se pampulle niin noloa ja häpeällistä, että valtuustolta on ruikutetteva lisää tarpeetonta symboli- ja status-liksaa vedoten ties mihinkä työn raskauteen ja vaativuuteen.
Nyt kun eläkevakuutusjohtajien tolkuttomat tähtitieteelliset tulot on saatettu kaiken kansan tietoon, niin pienemmätkin viskaalit rohkenevat valittaa näihin vertaillessaan naurettavan pienistä palkoistaan, jotka kuitenkin ovat todelliseen tarpeeseen nähden kymmenkertaiset.
Kaikki tietävät että palkkojen ylähaitarissa ei ole mitään järkeä, kenenkään osaaminen ei voi olla niin ainutlaatuista ja arvokasta, että moisia satakertaisia palkkoja olisi aihetta maksella. Onko joillekin yhtiöille suorastaan statussymboli palkata kallein saatavilla oleva heppu, joka ei hintaansa häpeile? Useimmissa tapauksissa vähintään samanlaista tulosta kuitenkin tekisi halvimmalla duuniin ilmoittautuva. Eikö olisi jo syytä olettaa, että kalleimmalla tarjokkaalla on pönttö jotenkin pimeä ja arvot hukassa, eikä häntä ainakaan pitäisi pestata.
Miksi me sallimme tämän palkkahaitarin tolkuttomuuden? Miten siihen voisi vaikuttaa? Tavallisen palkansaajan on aika vaikea tehdä veronmaksulakkoakaan, se kun kuuluu vaan niitten parhaiten tienaavien keinovalikoimaan.
Kirjoittaja on akaalainen toimittaja.
Aiheesta lisää Vasemmalla Kaistalla: