KALLE HYÖTYNEN
Neuvottelut työeläkeuudistuksesta ovat käynnistyneet. Kolmikantaisesti käytävien neuvottelujen takarajaksi on sovittu kuluvan vuoden syksy. Mahdolliset muutokset tulisivat voimaan vuoden 2017 alusta.
Eläkeiän alarajan mekaanisesta nostosta on meuhkattu ex-pääministeri Vanhasen takavuosien Rukan hiihtoreissusta lähtien. Kiistaton tosiasia kuitenkin on, että lähes kymmenen vuotta meillä käytössä ollut joustavan eläkeiän malli on jo nyt osoittautunut erittäin toimivaksi. Työurat pitenevät ja ikääntyvien työntekijöiden työllisyysaste onkin meillä Ruotsin ohella eurooppalaisittain huippuluokkaa!
Neuvotteluiden keskiössä on toki monia muitakin asioita alarajan nostojorinoiden lisäksi. Työelämän laadullisia kysymyksiä tulee pohtia laajasti. Yhä useampi ei jaksa tehdä täyttä työuraa työelämän vaatimusten ja epävarmuustekijöiden alati kasvaessa. Työkyvyttömyyseläkkeellä olevien määrä lähentelee jo liki 300 000 työikäistä. Joka vuosi tulee 25 000 lisää.
Yksi työnantajapuolen tavoitteista tulee olemaan työttömyysturvan lisäpäiväoikeuden, ns. eläkeputken, romuttaminen. Lähes päivittäin luettavien yt- ja irtisanomisuutisten valossa tilanne olisi monelle ikääntyvälle työntekijälle katastrofaalinen. Synkkä tosiasia on, että kuuttakymppiä lähestyvä työttömäksi jäävä ihminen ei uutta työtä tule markkinoilta löytämään.
Mistä tässä eläkeputkessa sitten oikeastaan on kysymys?
Esimerkki lisäpäivistä:
59- vuotias, 2600 euroa kuukaudessa ansaitseva työntekijä jää työttömäksi. Ensimmäisiltä 90 päivältä oikeus korotettuun ansiopäivärahaan (n. 1870 euroa kuukaudessa) lopuilta 410 päivältä normaali ansiopäiväraha (n. 1510 euroa kuukaudessa). Tässä vaiheessa ikää on 61 vuotta ja oikeus lisäpäivärahaan ennen oikeutta eläkkeeseen. Lisäpäiväraha on sama kuin ansiopäiväraha ja eläke n. 1440 euroa kuukaudessa.
Sama ilman lisäpäiväoikeutta:
90 päivää korotettua ansiopäivärahaa (1870 euroa kuukaudessa), 410 päivää normaalia ansiopäivärahaa (1510 euroa kuukaudessa).61-vuotiaana putoaminen työmarkkinatuelle, n. 700 euroa kuukaudessa, ennen kuin eläkkeelle 63- vuotiaana.
Minkä takia sitten työnantajapuoli haluaa putkesta eroon? Vastaus kysymykseen on raha. Esimerkkitapauksen rahoitusosuudet jakautuvat seuraavasti, kokonaissumman ollessa reilu 70 000 euroa.
Irtisanova työnantaja 32 500 euroa, työnantajan työttömyysvakuutusmaksu 16 200 euroa, palkansaajien maksuosuus (mm. kassojen jäsenmaksut) 7 500 euroa ja valtionosuus 16 500 euroa. Näin siis lisäpäiväoikeudella.
Ilman oikeutta jako menisi näin: Irtisanova työnantaja 0 euroa, työnantajan työttömyysvakuutus 15 000 euroa, palkansaajat 5 300 euroa ja valtio 33 200 euroa.
Eli työnantajat, tässäkin tapauksessa, siirtäisivät velvoitteensa valtion eli veronmaksajien piikkiin!
Tarkkana saavat palkansaajien keskusjärjestöjen ihmiset neuvotteluissa siis olla. Asiat ovat isoja ja vaikutukset valtavia. Varmasti myös tukea neuvotteluiden edetessä hallituksen sisällä olevilta vasemmistopuolueilta tervehdittäisiin ilolla!
Kirjoittaja on Pirkanmaan Vasemmistoliiton puheenjohtaja ja Vasemmistoliiton 3. varapuheenjohtaja
On katkennut jo ainakin multa, eilen 62.