Teksti: JOUNI SIRÈN Kuvat: XOCHITL LEYVA SOLANO ja CAI MELAKOSKI
Toukokuun 2. päivänä Meksikon hallitus aloitti uuden hyökkäyksen zapatistien itsehallintoalueita vastaan. Se on viimeisin käänne sodassa, jota on käyty jo 20 vuotta. Samaan aikaan suuri osa Meksikosta on huumekartellien hallinnassa. Karut kuulumiset toi tutkija Xochitl Leyva Solano, joka oli viime viikolla Suomen Rauhanpuolustajien ja Tampereen sosiaalifoorumin vieraana.
Zapatistiliike tuli kuuluisaksi tammikuussa 1994, kun se miehitti seitsemän kaupunkia Chiapasin osavaltiossa Etelä-Meksikossa. Syyksi liike ilmoitti alkuperäisväestön sorron ja Meksikon ja USA:n välisen vapaakauppasopimuksen NAFTAn, jonka se katsoi polkevan viljelijäväestön oikeuksia. Lopulta armeija pakotti zapatistit perääntymään. Hallitus ja zapatistit neuvottelivat sopimuksen alkuperäisväestön autonomiasta, mutta Meksikon parlamentti ei hyväksynyt sopimusta.
Zapatistit vetäytyivät maaseudulle. Yhteenotot ovat silti jatkuneet. 2005 zapatistat ilmoittivat luopuvansa väkivallasta ja taistelevansa vastedes rauhanomaisin keinoin.
Nykyisin zapatistien tavoitteena on itsehallinto ja ruohonjuuritason suora demokratia. Liike pitää Meksikon hallintoa läpeensä korruptoituneena ja eikä halua olla sen kanssa tekemisissä. Siksi zapatistiyhteisöt ovat rakentaneet omat terveyskeskuksensa, koulunsa, hallintoelimensa ja poliisivoimansa.
Ulkoistettu sota
Meksikon hallitus on ulkoistanut sodan zapatisteja vastaan Chiapasin asukkaille. Hallitus antaa taloudellista tukea poliittisille järjestöille ja joillekin alkuperäisväestön yhteisöille, jotka vastustavat zapatistiliikettä. Se myös ylläpitää aseellisia ryhmiä, jotka palkkaavat alkuperäisyhteisöjen jäseniä hyökkäämään zapatisteja vastaan.
– Näin sota saadaan näyttämään alkuperäisväestön keskinäisiltä selkkauksilta, Leyva toteaa.
Yksi tällainen hallituksen tukema ryhmittymä hyökkäsi 2. toukokuuta La Realidad -nimiseen zapatistiyhteisöön.
Tämä niin sanottu matalan intensiteetin sota on jatkunut jo vuodesta 1997 lähtien. Leyvan mukaan hallitus onkin onnistunut hajottamaan Chiapasin alkuperäisväestön.
Verinen sota huumeita vastaan
Samaan aikaan kun hallitus käy sotaa zapatisteja vastaan Chiapasissa, koko Meksiko on niin sanotun huumeiden vastaisen sodan näyttämönä. Viranomaisten ja huumekartellien välisissä yhteenotoissa on kuollut satatuhatta ihmistä ja useita satojatuhansia on kadonnut.
Huumekartellien asema ei kuitenkaan ole heikentynyt. Leyvan mukaan pikemminkin päinvastoin.
– On surullinen tosiasia, että huumekartellit ovat suurin yhteiskunnallinen voima Meksikossa. Suuri osa maasta ei todellisuudessa ole viranomaisten valvonnassa.
Suuri osa kansasta hiljaisesti hyväksyy huumekartellien toiminnan. Köyhyydessä elävä väestö ei näe suurta eroa huumekauppiaiden ja läpeensä korruptoituneen valtiokoneiston välillä.
Korruptio läpäisee koko yhteiskunnan, myös poliisin ja oikeuslaitoksen, minkä vuoksi vuonna 2010 Oaxacassa kuolleen suomalaisaktivistin Jyri Jaakkolan murha on yhä selvittämättä. Syyllisinä pidetään hallituksen tukemia puolisotilaallisia joukkoja, mutta asian tutkiminen ei etene.
– Jos hallitus haluaisi, se voisi painostaa viranomaiset selvittämään Jyri Jaakkolan murhan. Se ei vain pidä sitä tärkeänä, Leyva sanoi.
Auttakaa ensin itseänne!
Tärkeä osa zapatistien kamppailua on kansainvälinen tuki ja solidaarisuus. Leyva korostaa, että he eivät kuitenkaan kaipaa hyvää tarkoittavia ulkopuolisia ratkaisemaan heidän ongelmiaan.
– Tärkeintä olisi, että ihmiset toteuttavat itsehallintoa ja omia arvojaan omissa yhteisöissään ja omassa elämässään niin hyvin kuin pystyvät. Etsikää ratkaisuja omiin ongelmiinne. Sitten voimme oppia toisiltamme.
Xochitl Leyva Solano on antropologi ja zapatistien tukiverkoston aktiivi. Leyva työskentelee CIESAS-tutkimuslaitoksessa Meksikossa. Hän on väitellyt Isossa-Britanniassa ja julkaissut lukuisia artikkeleita alkuperäiskansojen oikeuksista. Hän kävi luennoimassa Tampereen yliopiston rauhan- ja konfliktintutkimuskeskuksessa Taprissa ja Tampereen sosiaalifoorumin ennakkotilaisuudessa pääkirjasto Metsossa.
Keitä ovat zapatistit?
1990-luvulla syntyneen zapatistien kansallisen vapautusarmeijan (EZLN) muodostavat etupäässä Chiapasin osavaltion mayankansaan kuuluvat alkuperäisasukkaat.
Nimi juontuu vuoden 1910 Meksikon vallankumouksen johtajasta Emiliano Zapatasta.
2005 liike ilmoitti luopuvansa aseellisesta taistelusta.
Antikapitalistiseksi, sosialistiseksi ja anarkistiseksi luonnehdittu liike on luonut hallitsemilleen alueille itsehallinnon, jossa päätösvalta on asukkaiden valitsemilla ”hyvän hallinnon neuvostoilla”. Zapatistiyhteisöt pyrkivät omavaraisuuteen. Yhteisöjen pääasiallinen tulonlähde on maanviljely.
Julkisuudessa liikkeen keulakuvaksi on noussut Subcomandante (”alikomentaja”) Marcos, jonka uskotaan olevan entinen yliopisto-opettaja Rafael Sebastián Guillén Vicente. Hän todellinen asemansa liikkeessä on kuitenkin epäselvä.
Lisää zapatisteista: http://www.maailmankaupat.fi/lehti/pdf/mkl114.pdf
