Ruotsin valtiopäivät valitaan sunnuntaina. Edellisissä vaaleissa vuonna 2022 oikeiston Tidö-liittouma sai 176 paikkaa valtiopäiville, punavihreä liittouma 173. Sosiaalidemokraattien (S) Magdalena Anderssonin johtama hallitus sai väistyä, ja tilalle nousi Ulf Kristerssonin oikeistohallitus, jossa ruotsidemokraateilla (SD) on suurin vaikutusvalta. Vaaliviikon kannatusmittauksissa punavihreät ovat johdossa, mutta jännitettävää vaalivalvojaisiin riittää.
Nykyinen maltillisen kokoomuksen (M) johtama hallitus on ollut täysin riippuvainen oikeiston ykköspuolueeksi nousseen SD:n tuesta.Viimeksi SD sai 20,5 ja M 19,1 prosenttia äänistä. Hallitus on toteuttanut kokoomuksen, kristillisdemokraattien (KD) ja liberaalien (L) sekä ruotsidemokraattien kesken Tidön linnassa kuukausi vaalien jälkeen solmittua sopimusta. Sopimuksen mukaisesti muodollisesti hallituksen ulkopuolella oleva SD on tukenut kolmen oikeistopuolueen hallitusta valtiopäivien äänestyksissä, ja hallitusohjelmaan on otettu SD:n keskeiset tavoitteet.
Kristerssonin hallitus on jatkanut vuosina 2006–2014 hallinneen Fredrik Reinfeldtin hallituksen työtä hyvinvointivaltion purkamiseksi. Aiemmin hyvinvointivaltion mallimaana tunnetussa Ruotsissa on nyt väkilukuun suhteutettuna enemmän dollarimiljardöörejä kuin missään muussa maassa..
Hallituksen kokoamisesta tullee hankalaa
Sosiaalidemokraatit ovat johtaneet kannatusmittauksia ylivoimaisesti, ja vielä vuosi sitten puolueen kannatus oli 35 prosenttia. Suosio on kuitenkin laskenut alkuvuoden 30 prosentista uusimpien mittausten keskimäärin 28 prosenttiin. Muut punavihreän liittouman puolueet ovat samanaikaisesti hieman kohentaneet asemiaan. Vasemmistopuolueen (V) kannatus on yli kahdeksan prosenttia, ympäristöpuolueen (MP) ja keskustan (C) lähes kahdeksan. Punavihreiden yhteiskannatus on edelleen noin 52 prosenttia ja oikeistopuolueiden noin 46 prosenttia.
Vaalipäivän tulokset ovat kuitenkin usein erilaiset hyvin erilaiset kuin kannatusmittausten. Sosiaalidemokraatit ja kokoomus ovat yleensä parantaneet tulostaan, vasemmistopuoleen, vihreiden vaalipäivän tulos on useimmiten heikompi kuin mittauksissa.
Oikeistossa yllytetään taktiseen äänestämiseen ja punavihreät on vaikea saada samaan hallitukseen
Oikeiston haaveita enemmistöaseman säilyttämisestä vaikeuttaa se, että liberaalit ovat useimmissa mittauksissa saaneet alle kolmen prosentin kannatuksen. Äänikynnys on neljä prosenttia, pienemmällä ääniosuudella jää ilman kansanedustajia. Jos liberaalit saavat vaikka 3,5 prosenttia äänistä, on oikeiston äänipotti saman verran pienempi. Siksi suurempien oikeistopuolueiden kerrotaan yrittäneen ohjata osan äänistään liberaaleille, jotta puolue pysyisi valtiopäivillä. Äänten siirto lienee jossain määrin onnistunut, sillä keskiviikkona julkistetun kannatusmittauksen mukaan liberaalit olisivat ylittämässä äänikynnyksen.
Myös oppositiolla on omat ongelmansa. Vaikka punavihreä liittouma todennäköisesti saa enemmistön kansanedustajista, on toimintakelpoisen hallituksen kokoaminen vaikeaa.
Sosiaalidemokraattien johtamat hallitukset vuosina 2014–2022 olleet vähemmistöhallituksia, jotka ovat saaneet budjettiäänestyksissä esityksensä läpi tukipuolueiden avulla. Vasemmistopuolue oli hallituksen tukipuolueena vuosina 2014–2019 ja 2021–2022. Nyt vasemmistopuolueen puheenjohtaja Nooshi Dadgostar on ilmoittanut, ettei se enää tyydy tukipuolueen asemaan, vaan vaatii paikkoja hallituksessa. Samaan aikaan keskustan puheenjohtaja Elisabeth Thand Ringqvist on ilmoittanut, ettei se tule tukemaan sellaista hallitusta, jonka jäsenenä on vasemmistopuolue.
Näin Ruotsi on muuttunut 20 vuoden aikana
Oikeistopuolueiden Allianssi sai niukan enemmistön valtiopäiville vuoden 2006 vaaleissa. Reinfeldtin hallitusta edelsi sosiaalidemokraatti Göran Perssonin hallitus, jonka tukipuolueina toimivat keskustapuolue vuosina 1996–1998 ja vasemmistopuolue sekä ympäristöpuolue vuosina 1998–2006.
Reinfeldin hallitus murensi olennaisesti Ruotsin asemaa hyvinvointivaltion mallimaana. Omaisuusvero poistettiin ja veronkevennykset sekä sosiaali- ja työttömyysturvan leikkaukset toteutettiin monessa vaiheessa.
Sosiaali- ja terveyspalvelut avattiin yksityisen voitontavoittelun välineiksi. Ammattiliittojen ja työttömyyskassojen jäsenmaksujen verovähennysoikeus poistettiin. Oikeistohallituksen politiikka toimi mallina suomalaisille oikeistopuolueille. Yksi suuri Reinfeldtin hallituksen tekemä muutos, jonka toteuttaminen ei Suomessa vielä ole edistynyt, oli niin sanotun vapaakoulujärjestelmän tukeminen, yksityisten yritysten päästäminen perus- ja lukiokoulutuksen järjestäjäksi.
Sosiaalidemokraattiset Stefan Löfvenin ja Magdalena Anderssonin hallitukset (2014–2022) suuntasivat politiikkaa taas monissa kysymyksissä vasemmalle. Hyvinvointivaltion rakenteita yritettiin vahvistaa lisäämällä kuntien resursseja koulutukseen, terveydenhoitoon ja vanhusten palveluihin, sosiaaliturvaan tehtiin tasokorotuksia.
Ympäristöpolitiikassa asetettiin uuden ilmastolain avulla kunnianhimoiset tavoitteet. Hiilineutraalisuutta tavoitellaan vuoteen 2045 mennessä.
Maahanmuuttopolitiikassa sosiaalidemokraatit veivät Ruotsin ruotsidemokraattien linjoille. Tämän ehkä ajateltiin auttavan puoluetta säilymään vallassa, mutta vuoden 2022 vaaleissa kävi toisin, ruotsidemokraateista tuli toiseksi suurin puolue. Vaikka ruotsidemokraateilla ei ole ministereitä nykyisessä Ulf Kristerssonin hallituksessa, on ruotsidemokraattien puheenjohtaja Jimmie Åkesson sen tärkein vaikuttaja.
Kristerssonin hallitus on kiristänyt edelleen maahanmuutto- ja turvapaikkapolitiikkaa, höllentänyt ilmastopolitiikan tavoitteita ja leikannut kehitysapua miljardeilla kruunuilla sekä myöntänyt verohelpotuksia keski- ja suurituloisille.
Kokoomus ja ruotsidemokraatit haluavat vaalilupauksissaan edelleen vähentää pakolaisten määrää, vaikka hakijoita on vähemmän kuin vuosikymmeniin. Viime vuonna käsiteltiin enää 6 737 turvapaikkahakemusta, oleskelulupia myönnettiin 1 957. Vuonna 2015 turvapaikkahakemuksia oli yli 162 000 ja oleskelulupia myönnettiin 98 000.
Ruotsi määritteli ulkopolitiikkansa feministiseksi ensimmäisenä valtiona vuonna 2014. Sen jälkeen ainakin tusina maita, muun muassa Saksa, Ranska, Espanja ja Kanada on määritellyt ulkopolitiikkansa feministiseksi. Yksi Kristerssonin hallituksen ensimmäisiä ulkopoliittisia linjauksia oli perua päätös feministisestä ulkopolitiikasta.
Vasemmistopuolueen tavoitteena solidaarinen ja vihreä Ruotsi
Ruotsin vasemmistopuolue pyrkii tosissaan seuraavaan hallitukseen. Kun nykyinen hallitus on laskenut ministeritason palkkojen verotusta 6 000 kruunulla (n. 600 eurolla) kuukaudessa, katsoo vasemmistopuolue, että suurituloisten verotuksessa on paljon kiristämisen varaa. Näin olisi varaa tehdä loppu sosiaali- ja terveydenhuoltoon, kouluihin ja vanhustenhuoltoon kohdistuneista leikkauksista. Näiden alojen alistaminen yksityisen voitontavoittelun välineeksi laadun ja työntekijöiden määrän ja palkkojen kustannuksella tulee lopettaa.
Kohtuuhintaisten vuokra-asuntojen rakentaminen ja julkisen liikenteen parantaminen sekä ympäristö- ja ilmastotavoitteista kiinni pitäminen ovat myös näkyvästi esillä vasemmistopuolueen vaalityössä.
Kansalaiset ovat mielipidetiedustelujen mukaan lähentyneet vasemmistopuolueen näkemyksiä tärkeistä kysymyksistä. Sekä edellisten vaalien alla elokuussa 2022 että tämän vuoden kyselyissä asettivat useimmat kansalaiset terveydenhuollon tärkeimpien kysymysten joukkoon, 57 prosenttia vuonna 2022 ja 64 prosenttia nyt. Koulut ja opetus nousi kolmannelta sijalta toiseksi ja vanhustenhuolto kahdeksannelta sijalta neljänneksi.
Jos kaduttaa, äänestäjä voi muuttaa äänensä
Ruotsin valtiopäivävaalit ovat pääosin samankaltaiset kuin Suomen eduskuntavaalit. Mutta merkittäviäkin eroja on.
Jos ruotsalaisäänestäjä tulee katumapäälle ennakkoäänestyksen jälkeen, hän voi mitätöidä antamansa äänen osallistumalla vaaleihin varsinaisena vaalipäivänä omalla äänestysalueellaan. Tällöin hänen vaalikuorensa ennakkoäänestyksessä tuhotaan, ja vain vaalipäivänä annettu ääni lasketaan.
Ruotsissa on listavaalit. Ehdokkaille annetut äänet lasketaan puolueen hyväksi. Kansanedustajia ei valita henkilökohtaisen äänimäärän mukaan, vaan siinä järjestyksessä kuin he ovat puolueensa laatimalla ehdokaslistalla.
Ruotsissa on kolmen prosentin äänikynnys, mutta paikan voi saada myös, jos saa 12 prosenttia jonkin vaalipiirin äänistä. Suomessa ei ole virallisesti äänikynnystä, mutta käytännössä se on varsin korkea monissa vaalipiireissä, Lapissa yli 10 prosenttia.
Ruotsissa on suhteelliset vaalit. Se tarkoittaa sitä, että puolueet saavat kansanedustajia kannatuksensa mukaisesti. Suomessakin on virallisesti suhteelliset vaalit, mutta ei käytännössä. Jos Suomessa olisi suhteelliset vaalit, vasemmistoliitolla olisi seitsemän prosentin kannatuksella 14 kansanedustajaa. Kansanedustajia on 11.
Ruotsissa valtiopäivä-, alue- ja kuntavaalit ovat aina samana päivänä.
