Teksti ja kuvat: KAROLIINA JÄRVINEN
Syksyn, Halloweenin sekä lähestyvän Pyhäinpäivän innoittamana Vasen Kaista lähti selvittämään Pirkanmaan kummitustilannetta, etsimään mielenkiintoisimpia kohteita, joissa voisi mahdollisesti törmätä henkimaailman olentoihin eli kummituksiin.
Jos et tiedä mitä tekisit Halloweenina tai miten viettäisit muuten vaan pimenevät syysillat, niin silloin kannattaa tietenkin tutustua kaupungin historiallisiin kummitteleviin kohteisiin. Tampereelta tällaisia paikkoja löytyy paljon, ja lähes poikkeuksetta tarinat kummituksineen liittyvät kaupungin sotahistoriaan. Suomen sisällissodan suurin taistelu käytiin juuri Tampereella. Punaisten ja valkoisten välisen sodan uhriluku on hyvin korkea asukaslukuun nähden, joten ei ihme, että aineksia kummitustarinoille löytyy paljon juuri täältä. Tampereen ydinalueen lisäksi Vasen Kaista vieraili myös Valkeakoskella, mistä löytyi oikea kummituskartanoiden helmi.
– Kummitusjuttujen perinnettä on tutkittu hyvinkin paljon. Esimerkiksi sisällissodan jälkeen syntyi paljon hyvinkin raakoja ja pelottaviakin kummitusjuttuja, joita on tulkittu hävinneen punaisen puolen tapana purkaa sodan aiheuttamaa kollektiivista ahdistusta. Kun ahdistukselle ei ollut virallista purkautumistietä eikä voittaneen puolen kauhuteoista saanut julkisesti ääneen puhua, siirtyivät pelot ja kauhut kummitusjuttuihin, selventää folkloristi ja museolehtori Karoliina Suoniemi Työväenmuseo Werstaalta.
Uskaltaisitko yöpyä Voipaalan kartanossa?
Nykyään Valkeakosken kaupungin omistuksessa oleva Voipaalan kartano Sääksmäellä kätkee sisäänsä yhden jos toisenkin karmaisevan kummitustarinan. Kulttuuriohjaaja ja kartanossa työskentelevä Karoliina Paappa on tehnyt kummitteluista koosteen ja oli menneellä viikolla kertomassa aiheesta kartanolla joka toimii myös taidenäyttelytilana.
Voipaalan kartanon kummitushavainnoista eniten esiin kautta aikojen ovat nousseet mystinen harmaapukuinen nainen, selittämättömät askeleet ja perintöriitelyt sekä pihapiirissä marssiva sotajoukko. Päärakennuksessa on kuvattu myös aiheeseen liittyvää dokumenttia, mutta se ei koskaan valmistunut. Yle:n kuvausryhmä oli jostain syystä joutunut poistumaan rakennuksesta kauhun vallassa.
– Kummittelun syynä pidetään usein rakennuksen suljettuja tiloja, jotka usein ovat seurausta eri aikoina tehdyistä muutoksista ja rakennustöistä. Keskellä kellaria on vanha holvattu huone, joka voisi olla jäänne jopa 1600-luvun päärakennuksista. Asbestivaaran vuoksi sinne on kulku estetty, mutta maakerrosta kuvaamalla on löytynyt sinne haudattu rauta-arkku. Sisällöstä ei ole varmaa tietoa, mutta kokonsa puolesta siellä voisi olla vaikkapa pienikokoinen vainaja, asekätkö, matka-arkku vuosikertaviineineen tai jopa aarre, joka edelleen odottaa löytäjäänsä, Karoliina Paappa kuvailee mystisesti.
Paappa myöntää työskentelyn kartanolla olevan joskus karmivaa, silloin kun on paikalla yksin ja tulee pimeää.
– Suurimmaksi osaksi kuulemani äänet kartanossa ovat arvatenkin vanhan rakennuksen normaalia ääntelyä, enkä ole toistaiseksi ainakaan törmännyt esimerkiksi Harmaapukuiseen naiseen, avautuu Paappa jännittävästä työympäristöstään.
Kaupunginvaltuutettu aavejahdissa Näsilinnassa
Näsilinna tai toiselta nimeltään Milavidan palatsi on tällä hetkellä peruskorjauksen alla ja siksi peitetty pressuin ja suljettu yleisöltä. Hämeen museonakin toiminut rakennus on nähnyt historian saatossa paljon traagisia tapahtumia sisällissodan taistelunäyttämönä ja linnan asukkaiden murheellisina kohtaloina.
Näsilinnassa on tehty havaintoja ainakin raskaiden askelien äänistä, joiden on arveltu kuuluneen talossa aikoinaan asuneelle vahtimestarille. Palatsin aikoinaan rakennuttaneen Peterin (1858-1899) ja vaimonsa Olgan lapsineen uskotaan myös kummittelevan rakennuksessa. Punaisten ja valkoisten välisten taisteluiden uhrien on myös uskottu jääneen linnan ”vangeiksi”.
Tampereen kaupunginvaltuutettu, näyttelijä/ohjaaja Perttu Pesä (vihr.) oli tukimassa Näsilinnaa ”Aavedatan” tutkimusryhmän vieraana. Ryhmä sai yön aikana tallennettua useita henkimaailman yhteydenottoja ja vastauksia muun muassa kyselyihin sisällissodan taisteluista tai aaveiden henkilöllisyydestä! Katso dokumentti
Myös Amurin työläinmuseokorttelissa kummittelee. Muun muassa internetistä löytyy paljon erilaisia tarinoita, mutta ehdottomasti eniten ihmetystä on aiheuttanut ilmiö, jossa erään huoneen seinään oli ilmestynyt jalanjälkiä jotka kulkivat suoraan seinästä kattoon ja sen poikki. Myös museokahvilan tarjoilija kerrotaan olleen varma, että paikassa kummitteli. Työntekijöitäkin on kuulemma ohjeistettu varautumaan selittämättömästi aukeileviin oviin ja outoihin askelien ääniin.
Lue lisää Amurin työläismuseokorttelin kummittelusta
Tampereen historiaan liittyvää kummittelua on edellä mainittujen lisäksi havaittu esiintyvän myös Finlaysonin tehdasalueella, Tampereen Teatterissa ja Pyynikillä.
Jos kummitukset eivät saa innostumaan eikä mieli tee lähteä etsimään vastauksia tuonpuoleisesta, voi Halloweenia tai Pyhäinpäivää viettää vähän maanläheisemmin.
Folkloristi Karoliina Suoniemen perheen juhla on iloinen sekoitus perinteitä! Herkutellaan syksyn sadolla kuten Kekrissä, pidetään lapsille naamiaisjuhlat kauhuteemalla kuten Halloweenina ja viedään omaisten haudoille kynttilät kuten Pyhäinpäivänä.
Hauskaa Halloweenia ja syyskauden päättymistä Vasen Kaistan lukijoille!