Teksti: CAI MELAKOSKI
Europarlamentaarikko Merja Kyllönen teki viime viikolla Euroopan komissiolle kysymyksen nollatuntisopimusten säätelystä. Iso-Britannia kieltää nollatuntisopimukset. PAM, SEL ja muut ammattijärjestöt vaativat nollatuntisopimusten kieltoa. Metallin nuoret käynnistävät kansalaisaloitetta.
Nollatuntisopimuksen kieltoa pitää yhtenä tärkeimmistä ajankohtaisista tavoitteista myös SAK:n valtuuston ja SEL:n liittovaltuuston jäsen, leipuri Tiina Heinonen. Miksi asia on niin tärkeä?
– Nollatuntisopimukset eriarvoistavat työntekijöitä.Työnantajat tavoittelevat sopimuksilla yksipuolista joustoa. Työntekijät ovat sitoutuneet nollatuntisopimukseen niin, että työnantajalla ei ole velvollisuutta tarjota yhtään työtuntia, kertoo Heinonen.
– Työaikojen vaihtelu ja ennakoimattomuus vaarantavat työntekijän toimeentulon sekä hankaloittavat työn ja muun elämän yhteensovittamista. Lisäksi mm. sairausajan palkan ja muiden sopimusetuuksiin liittyvien lisien osalta työntekijän ansiot voivat heikentyä oleellisesti tai ne voivat puuttua kokonaan, listaa Heinonen epäkohtia.
– Myös työttömyysturva voi vaarantua, mikäli työntekijä kieltäytyy tarjotuista tunneista. Käytännössä työntekijä voi olla pitkään ilman työtunteja, mutta häntä ei ole kuitenkaan lomautettu. Olemme SAK:n valtuustossa esittäneet jo keväällä 2013 AKT:n kanssa aloitteet vastentahtoisesta osa-aikaisuudesta ja nollatyösopimuksista, joten meillä elintarviketyöntekijöillä asia on ollut esillä jo pidemmän aikaa, kertoo Heinonen.
Nollatyösopimukset valokiilaan 2010-luvulla
Osa-aikatyö on lisääntynyt olennaisesti viime vuosina, jo 14 prosenttia palkansaajista tekee osa-aikatyötä. Yhä useammalla alalla työnantajat ovat keksineet siirtää yrittäjän riskin osa-aikaisille työntekijöille pitämällä heitä vankina omassa työvoimareservaatissaan.
Työmarkkinajärjestöjen vuoden 2011 raamisopimuksessa sovittiin, että selvitetään kolmikantaisesti nollatyösopimusten epäsäännöllisiin työaikoihin liittyviä mahdollisia lainsäädännön muutostarpeita. Työryhmä asetettiin syksyllä 2012.
Vasemmistonuoret vaativat tammikuussa 2013 nollatyösopimusten kieltämistä lailla:
– Vasemmistonuorten Tammitapaaminen haluaa työmarkkinajärjestöjen hankkiutuvan eroon epävarmuutta luovista “nollatuntisopimuksista”, joissa ei ole määritelty viikottaista vähimmäistyöaikaa, todettiin järjestön tiedotteessa.
– Työsuhteen lähtökohta ei voi olla se, että töitä on ehkä tarjolla joskus. Työn tarkoituksena on toimeentulon turvaaminen, ja nollasopimuksilla tämä ei toteudu. Ne siirtävät yritysriskin työntekijälle, tiivisti Vasemmistonuorten puheenjohtaja Li Andersson.
PAM ja SEL vaativat nollatuntisopimusten kieltämistä lailla
Palveluajojen ammattiliitton (PAM) edustajisto ja Suomen elintarviketyöläisten liiton (SEL) liittovaltuusto vaativat toukokuussa 2013 nollasopimusten aiheuttamien ongelmien korjaamista lainsäädännöllä. Elintarviketyöläisten päätökseen kirjattiin:
– Nollatyösopimukset ovat levinneet jo monelle alalle ja niiden määrä on kasvussa. Työnantajat tavoittelevat nollatyösopimuksilla yksipuolista joustoa. Nollatyösopimusten estäminen työpaikoilla on vaikeaa ilman, että ongelmaan puututaan lainsäädännöllä.
– SEL:n tavoitteena on, että nollatyösopimukset kielletään kokonaan lailla. Työsopimusta ei voi olla ilman määriteltyä työaikaa. Jos tämä ei toteudu, kaikkien työmarkkinaosapuolten on tunnustettava nollatyösopimukset yksiselitteisesti osa-aikatyöksi, jolloin nollatyösopimuksilla työskenteleviä ihmisiä koskee työnantajan velvoite tarjota lisätyötä.
Lainmuutostarpeita pohtineen työryhmän mietintö julkistettiin 10.9. 2013 ilman yhteistä näkemystä, ja samana päivänä palvelualojen ja elintarviketyöläisten ammattiliitot antavat yhteisen kannanoton “Nollatyösopimusten epäkohdat poistettava viivyttelemättä”, jossa esitetään, että nollatyösopimuksiin liittyvät lisäselvitykset eivät ole enää tarpeen, vaan että nollatyösopimuksiin liittyvät epäkohdat poistetaan lakimuutoksilla.
Alle 18 viikkotyötunnin sopimus vain työntekijän tarpeesta
Helmikuussa 2014 kansanedustajat Jukka Kärnä (sd.) ja Jari Myllykoski (vas.) jättivät lakialoitteen nollatuntisopimusten väärinkäytön estämiseksi. Työaikalakia esitettiin muutettavaksi siten, että alle 18 viikkotyötunnin sisältävä sopimus voitaisiin solmia vain työntekijän omasta tarpeesta, kuten opiskelun, lastenhoidon, osa-aikaeläkkeen tai muun vastaavan syyn johdosta. Myös aidosti satunnaisluonteinen työ jäisi lakikirjauksen ulkopuolelle.
Lakialoite ei heikentäisi lyhytkestoisten töiden tarjoamista eikä vastaanottamista. Siten se ei vaaranna työttömyysetuuksien 300 euron suojaosan saamista.
– Säätämällä säännölliseksi tarkoitetun työn viikkotyöaika vähintään 18 tuntiin mahdollistetaan ansiosidonnaiseen työttömyysturvaan tarvittavan työssäoloehdon karttuminen jokaiselta työviikolta. Se myös takaisi työntekijälle vähimmäisansiotason, koska tuntisopimuksissa palkkaa maksetaan vain toteutuneilta työtunneilta, todettiin Kärnän ja Myllykosken asiasta antamassa tiedotteessa.
Viime keväänä solmitussa rakennusalan työsopimuksessa nollatuntisopimuksiin liittyvät ongelmat yritetään ratkaista alakohtaisesti. Vasen Kaista palaa lähiaikoina tähän ratkaisuun erillisessä jutussa.
SEL:n liittovaltuusto kiirehti asian ratkaisua jälleen kaksi viikkoa sitten:
– Suomen Elintarviketyöläisten Liitto SEL on pettynyt, että tällä eduskuntakaudella ei ole saatu kolmikantaisissa työryhmissä sovittua nollatyösopimusten kieltämisestä lailla. SEL vaatii, että seuraavalla eduskuntakaudella nollatyösopimukset on kiellettävä lailla. Nykyinen työlainsäädäntö ei tunne nollatyösopimuksia.
Operaatio vakiduuni
Toiminta nollatuntisopimuksia vastaan laajenee. Metallialan nuoret ovat käynnistämässä kansanliikettä ja kansalaisaloitetta nollatyösopimuksia vastaan Operaatio vakiduunin avulla.
– Kampanja kokoaa yhteen ihmisiä, jotka haluavat parantaa pätkätyöläisten asemaa yhteiskunnassa. Kampanjan tarkoituksena on tarjota kaikille halukkaille väylä vaikuttaa epäkohtien ratkaisemiseksi, kerrotaan kampanjasivuilla.
Vasen Kaista palaa myös tähän kampanjaan lähiviikkoina. Nimien keräys kansalaisaloitteeseen alkaa tammikuun puolivälissä.
Kyllönen vaatii nollatuntisopimusten säätelemistä Euroopan unionin tasolla
Euroopan komissio vastaa Euroopan laajuisen työlainsäädännön valmistelusta. Tällä hetkellä EU:n työlainsäädäntö ei kuitenkaan kata esimerkiksi niin sanottuja nollatuntisopimuksia.
Viime viikon lopulla komissiolle jättämässään kirjallisessa kysymyksessä Merja Kyllönen kysyy, mitä komissio aikoo tehdä nostaakseen asian uudelleen esille.
– Yksi työelämän yleistyneistä, valitettavista ilmiöistä on nk. nollatuntisopimusten käyttö, joilla yritykset siirtävät taloudellista epävarmuutta ja riskiä työntekijöiden taakaksi, toteaa Kyllönen tiedotteessaan.
– Nyt tarvitaan työelämän muutoksen hahmottamista ja toimenpideohjelmaa inhimillisen työn ja reilun yritysten välisen kilpailun takaamiseksi. EU-jäsenmaihin tarvitaan reilummat työehdot takaavaa sääntelyä, joka kattaa kaikki erilaiset työsopimukset sekä poistaa epäterveen kilpailun työehdoilla ja riskin siirtämisen yrityksiltä työntekijöille, Kyllönen sanoo.
Lue lisää:
Tiina Heinosen blogi Ajatuksia pullataikinan ääreltä
Nollatuntisopimuksista (jutun lähteitä):
- Vasemmistonuorten tiedote 27.1.2013
- SEL:n liittovaltuusto: Nollatyösopimukset kiellettävä lailla 31.5.2013
- Nollatyösopimukset – työoikeudellinen selvitys. TEM raportteja 33/2013
- PAM ja SEL: Nollatyösopimusten epäkohdat poistettava viivyttelemättä. Tiedote 10.9.2013
- Kärnän ja Myllykosken lakialoite. Tiedote 28.2.2013
- SEL:n liittovaltuusto: Seuraavan eduskunnan kiellettävä nollatyösopimukset ja lyhennettävä koeaikaa SEL:n tiedote 28.11.2014
- Operaatio vakiduuni Kampanjasivusto
- Komissiolta odotetaan toimia inhimillisen työn turvaamiseksi. Europarlamentaarikko Merja Kyllösen tiedote 5.12.2014