Teksti ja kuvat: CAI MELAKOSKI
Kyselyt osoittavat, että ääniä virtaa varsinkin oikealta keskustaan. Myös vasemmistoliitto saa osansa liikkuvista äänestäjistä, eniten viime vaaleissa sosialidemokraatteja ja vihreitä kannattaneilta. Vasemmisto tavoittelee toista kansanedustajan paikkaa Pirkanmaalla. Tämä artikkeli selvittää ja pohtii Pirkanmaan vaaliasetelmia ja mahdollisia vaalituloksia. Mutta katsotaan ensin äänestäjien liikkeitä kyselyn mukaan, sen jälkeen katsotaan, mitä tilastot kertovat ja miten niitä voi lukea.
Virta tuo vasemmalle, missä väki on uskollista
Suomen Kuvalehti julkaisi tammikuussa tietoja teettämästään kyselystä, jossa selvitettiin kannatussiirtymiä puolueiden välillä ja äänestysuskollisuutta.
Huomaa (kuva yllä), että vasemmistosta sosialidemokraatteihin siirtyneiden ja sosiaalidemokraatit vasemmistoon vaihtaneiden prosenttiosuudessa ei ole suurta eroa, mutta kun SDP:n kannatus on yli kaksinkertainen, on vasemmistoliitto saanut SDP:ltä kolme kertaa enemmän kannattajia kuin on antanut SDP:lle.
Eniten liikkuvat kokoomuksen ja perussuomalaisten äänestäjät (kuva alla). Suomen Kuvalehden mukaan liikenne epävarmoihin ja keskustaan on yleisintä näitä puolueita viime eduskuntavaaleissa äänestäneiden keskuudessa.
Viime vaaleissa vasemmistoliittoa äänestäneet eivät juuri suunnittele äänestävänsä muita puolueita tämän kevään vaaleissa. Vasemmiston kannattajien puolueuskollisuus on toiseksi korkein, keskustan jälkeen.
Vaaleissa on 4,1 miljoonaa äänioikeutettua, joista 1,2 miljoonaa ei aio äänestää. Joka kolmas äänestävä, noin 1 miljoona kuuluu liikkuviin äänestäjiin.
Suomen Kuvalehden raportin tärkeä huomio on se, että liikkumista tapahtuu myös nukkuvien ja ei-nukkuvien välillä. Noin 300 000 viime vaaleissa äänestänyttä ei vaihda puoluetta, vaan jättää äänestämisen, ja 300 000 viime vaalit väliin jättänyttä kansalaista valitsee nyt jonkin vaalilistan. Tämä tarkoittaa sitä, että lähes kolmasosa äänioikeutetuista kansalaisista muuttaa äänestyskäyttäytymistään.
Satatuhatta pirkanmaalaista ääntä uusjaossa?
Pirkanmaan olosuhteisiin sovitettuna Suomen Kuvalehden luvut merkitsevät karkeasti pyöristettynä sitä, että noin 275 000 pirkanmaalaista äänestää, 90 000 heistä äänestää eri puoluetta kuin viimeksi ja 10 000 viimeksi äänestänyttä siirtyy nukkuviin, ja saman verran äänestämättä jättäneistä äänestää tällä kerralla.
Yleisradion torstaina (26.2.2015) julkistaman kannatusmittauksen mukaan epävarmojen äänestäjien määrä on lisääntynyt eduskuntavaalien lähestyessä. Tämän olettaisi lisäävän ehdokkaiden ja heidän tukiryhmiensä motivaatiota, kansalaisia, joiden äänestyspäätökseen vielä voi vaikuttaa on entistä enemmän.
Kuinka monta ääntä tarvitaan kansanedustajan paikkaan?
Edellisissä eduskuntavaaleissa vuonna 2011 Pirkanmaan vaalipiirissä annettiin 275 238 ääntä. Kun kansanedustajia valittiin 18, voisi olettaa, että kansanedustajan paikkaan tarvitaan 1/18 äänistä, 15 291 ääntä. Näin ei kuitenkaan käynyt. Kokoomus sai viisi paikkaa, yhden paikan jokaista 12 207 ääntään vastaan. Vasemmistoliitto sai 22 817 äänellä yhden paikan.
Suosiko vaalijärjestelmä kokoomusta ja kohteliko se vasemmistoliittoa kaltoin? Tasa-arvoisesti puolueita kohdeltiin. Jos vasemmistoliitto olisi saanut 1597 ääntä enemmän, se olisi saanut kaksi kansanedustajaa, kummankin runsaalla 12 200 äänellä, ja kokoomus olisi saanut neljä kansanedustajaa, yhden jokaista 15 260 ääntä kohden.
Voidaanko tästä päätellä, että vasemmistoliitto huhtikuun vaaleissa tarvitsee 24 414 ääntä kahteen kansanedustajan paikkaan? Näin ei voida päätellä, sillä kolme muuttujaa vaikuttaa siihen vertailulukuun, jonka viimeinen kansanedustajaksi valittu tarvitsee.
Yksi muuttuja on selvillä: kansanedustajien määrä. Nyt Pirkanmaalta valitaan yksi edustaja enemmän, 19 kansanedustajaa. Kolmea muuttujaa ei tiedetä ennen ääntenlaskennan päättymistä; äänestysaktiivisuutta, niiden vaaliliittojen äänimäärä, jotka eivät saa yhtään kansanedustajaa, ja hylättyjen äänestyslippujen määrää. Siksi on vaikea tietää, montako ääntä tarvitaan.
Ääniosuuksilla parempaan tarkkuuteen
Edellä on näytetty, että on mahdotonta tietää, montako ääntä Pirkanmaalla riittää yhteen kansanedustajan paikkaan. Todennäköisesti 12 000 – 14 000 ääntä tarvitaan.
Ääniosuus on helpompi mittari, sillä se on riippumaton äänestysvilkkaudesta. Tämän kevään vaaleissa se laskennallinen ääniosuus, joka tarvitaan pirkanmaalaiseen kansanedustajan mandaattiin on 1/19 eli 5,26 prosentin osuus annetuista äänistä. Aivan noin suurta ääniosuutta ei kuitenkaan tarvita, sillä näissäkin vaaleissa annetaan ääniä vaaliliitoille jotka jäävät ilman paikkaa.
Viime vaaleissa ilman kansanedustajan paikkaa jääneiden listojen ja hylättyjen äänten ääniosuus oli 3,4 prosenttiyksikköä. Jos otaksumme, että luku on sama näissä vaaleissa, päädytään siihen, että laskennallinen ääniosuus, joka tarvitaan kansanedustajan paikkaan on 5,1.
Mutta tuokaan laskennallinen luku ei ole oikea. Viime vaaleissa vasemmistoliitto sai yli 10 000 sellaista ääntä, jotka olivat ylimääräisiä siinä mielessä, että ne eivät vaikuttaneet vasemmistoliiton paikkalukuun. Kokoomusta lukuunottamatta kaikilla puolueilla oli näitä ‘ylimääräisiä’ ääniä, yhteensä niitä oli 46 000.
Kansanedustajan paikkaan tarvittava laskennallinen ääniosuus Pirkanmaalla vuoden 2011 vaaleissa oli 5,56 prosenttiyksikköä. Kokoomus kuitenkin sai viisi paikkaansa 22,3 prosenttiyksikön kannatuksella. Siten se kannatusosuus, jolla viimeinen paikka saatiin oli 4,46.
Huhtikuun eduskuntavaaleissa luku lienee pienempi koska jaossa on yksi paikka enemmän. Vasen Kaistan vaalitoimitus olettaa, että 4,4 prosenttiyksikön osuus äänistä riittää kansanedustajan paikkaan Pirkanmaalla.
Miksi vasemmistoliitto näyttäisi saavan kaksi paikkaa Pirkanmaalla?
Edellä esitetyn perusteella kahteen paikkaan Pirkanmaalla tarvitaan 8,8 prosenttiyksikön osuus äänistä. Uusimmissa valtakunnallisissa mielipidemittauksissa vasemmiston kannatukseksi on arvioitu 8,2 – 8,8 prosenttiosuuden kannatukset. Onko vasemmiston toinen paikka Pirkanmaalla siis hyvin epätodennäköinen?
Toinen paikka on mahdollinen. Valtakunnalliset mielipidemittaukset eivät anna tarkkaa kuvaa alueellisesta kannatuksesta. Vasemmistoliiton kannatus on Pirkanmaalla valtakunnallista kannatusta suurempi – melkein aina. Vasemmistoliiton kannatus on tähän mennessä kaikissa valtakunnallisissa vaaleissa vuodesta 1991 ollut Pirkanmaalla valtakunnallista kannatusta suurempi, eikä ole syytä olettaa, että tämä asia muuttuisi.
Tuleeko vaaleissa hukkaääniä?
Ennen vaaleja moni poliitikko varoittaa kansalaisia antamasta ääniään vaalilistoille, joilla ei näy olevan mahdollisuutta saada kansanedustajaa. Näille ryhmille annettujen äänien sanotaan menevän hukkaan.
Hukkaääniteoria on kuitenkin kyseenalainen. Viime vaaleissa Pirkanmaalla annettiin 8 150 ääntä ehdokaslistoille, jotka eivät saaneet yhtään edustajaa. Osa näitä ehdokkaita äänestäneistä ei todennäköisesti olisi äänestänyt lainkaan, jos ehdolla olisi ollut vain eduskunnassa edustettuina olevien puolueiden edustajia. Ääniä ei voi sanoa hukkaääniksi, sillä ne antoivat äänen niille joita yksikään eduskuntapuolue ei vakuuta, ja vaikuttivat myönteisesti äänestysvilkkauteen.
Pienryhmät vaikuttavat vaaleihin toisellakin tavalla ‒ ne saattavat vähentää muiden puolueiden äänimääriä ja vaikuttaa eduskuntapuolueiden menestykseen.
Viime eduskuntavaaleissa Suomen kommunistinen puolue, Sosialistinen työväenpuolue ja Kommunistinen työväenpuolue saivat yhteensä 2210 ääntä Pirkanmaalla. Näiden ryhmien äänestäjät eivät varmaankaan tulleet ajatelleeksi, että jos 1600 heistä olisi äänestänyt vasemmistoliittoa, olisi kokoomuksella nyt yksi kansanedustaja vähemmän ja vasemmistolla yksi enemmän. Hukkaääniä ei ole, jokainen ääni vaikuttaa lopputulokseen.
Saisiko vasemmistoliitto kolme paikkaa Pirkanmaalta?
Vasemmistoliiton piirikokous päätti tavoitella kahta kansanedustajan paikkaa, kannatusta sai myös kolmen paikan tavoitteleminen. Mikä ettei – onhan vasemmistolla ollut Pirkanmaalla kolme edustajaa, ja sen edeltäjällä Suomen Kansan Demokraattisella liitolla (SKDL) neljä kolmestatoista Hämeen pohjoisen vaalipiirin kansanedustajasta.
Vasemmistoliitto sai Pirkanmaalta kolme kansanedustajaa vuoden 1999 vaaleissa, vaikka kansanedustajia tuolloin valittiin vain kuusitoista. Miksi vasemmistoliitto ei nyt voisi saada kolmea paikkaa?
Vuonna 1999 vasemmiston ääniosuus oli 16 prosenttiyksikköä, ja äänimäärä 35 555. Sen jälkeen sekä äänimäärä että ääniosuus on laskenut vuoden 2011 8,3 prosenttiyksikköön ja 22 817 ääneen. Vuoden 1999 kannatuksen palauttamiseen näyttää olevan liian pitkä matka umpeen kurottavaksi vielä näissä vaaleissa.
Mutta suunta on muuttunut. Vaikka vasemmistoliitto kärsi tappion vuoden 2011 vaaleissa sekä valtakunnassa että Pirkanmaalla, oli kannatus suurissa kaupungeissa kuten Helsingissä ja Tampereella jo kääntynyt nousuun. Tampereella kannatus nousi 0,6 prosenttiyksikköä edellisiin eduskuntavaaleihin nähden. Europarlamenttivaaleissa tuli ensimmäinen valtakunnallinen vaalivoitto sitten vuoden 1995. Monet merkit Suomessa ja Euroopassa osoittavat vasemmiston kannatuksen nousua. Kolme paikkaa Pirkanmaalta vuonna 2019 on hyvä ja realistinen tavoite, jos vasemmiston vetovoima jatkaa kasvuaan.
Vasemmiston potentiaali on neljä paikkaa Pirkanmaalta
Demokraatti esitteli pari viikkoa sitten SDP:n teettämää tutkimusta, jossa selvitettiin puolueisiin liitettyjä käsityksiä ja puolueiden kannatuspotentiaalia.
Raportin mielikuvamittauksissa vasemmisto pärjäsi kohtalaisesti tai hyvin. Kyselyn mukaan vain viidennes kansalaisista ajattelee, että vasemmistoliitto on etääntynyt liiaksi kansalaisista ja heidän tarpeistaan. Etääntyneimpänä puolueena pidettiin kokoomusta, 63 prosenttia kyselyyn vastanneista katsoi kokoomuksen olevan etäinen. Vihreitä piti kansalaisista ja heidän tarpeistaan liiaksi etääntyinenä 30, SDP:tä 28, vasemmistoliittoa 20, perussuomalaisia 18 ja keskustaa 16 prosenttia kyselyyn vastanneista.
Ylimielisyysrankingin (‘Puolue on ylimielinen’) kärjessä oli kokoomus (65 prosenttia) ja toiseksi tuli perussuomalaiset (29 prosenttia). Vasemmistoliittoa pidettiin vähiten ylimielisenä puolueena, vain 12 prosenttia vastanneista liitti ylimielisyyden vasemmistoon.
Tämän artikkelin kannalta SDP:n teettämän tutkimuksen mielenkiintoisin anti on kuitenkin tulokset puolueiden kannatuspotentiaalista. Tutkimukseen osallistuneilta kysyttiin, mitä puolueita he voisivat harkita äänestävänsä.
SDP:n kannatuspotentiaali (32 prosenttia) oli kasvanut kokoomuksen (29) ohi. Vasemmistoliiton kannatuspotentiaali oli 22 prosenttia. Pirkanmaalle sovitettuna tuo kannatuspotentiaali toisi toteutuessaan vasemmistolle neljä tai jopa viisi kansanedustajaa. Mutta koko potentiaali toteutuu hyvin harvoin kokonaan. Perussuomalaisilla liki koko potentiaali toteutui neljä vuotta sitten. Mutta kahdessakin paikassa riittää vasemmistolle urakkaa näissä vaaleissa.
Tiedolla kannatuspotentiaalista on kuitenkin suuri merkitys ehdokkaille ja vaaliaktiiveille. Vaalityötä tekee huomattavasti rohkeammin mielin kun tietää, ettei vain alle joka kymmenes vastaan tuleva ja vasemmistoa äänestävä suhtaudu suopeasti vaalisanomaan, vaan useampi kuin joka viides voi vakavasti harkita vasemmiston ehdokkaan äänestämistä.
Lisää aiheesta:
Pirkanmaan vasemmisto: Vaalitilastoja 1984 – 2014
Kaikki tiet vievät keskustaan, Suomen Kuvalehti 6/2015 (Painettu lehti)
Uusi tutkimus paljastaa: SDP:n kannatuspotentiaali ohitti kokoomuksen (Demokraatti 10.2.2015)