Teksti ja kuvat: CAI MELAKOSKI
Talkoilla rakennettu, vuonna 1950 avattu Tampereen Työväen Järjestötalo – vuodesta 1969 Sorin nuorisotalo – puretaan ensi kesänä. Lauantaina talon käyttäjät eri ajoilta kohtasivat yhteisesti järjestetyssä, Teatteri Siperian emännöimässä haikean hyväntuulisessa jäähyväisjuhlassa.
Iltapäivä käynnistyi lapsille suunnatulla ohjelmalla, Peter Pan ja Kapteeni Koukku tovereineen Mikä-Mikä-Maasta esittivät lauluja Teatteri Lahjattomien tulevasta Jonkun on oltava PAN musikaalista, pioneerit järjestivät ongintaa ja Kalle Hyötysen tukiryhmä paistoi ja tarjoili muurinpohjalättyjä etupihalla.
Varsinaisen juhlan avasi ja juonsi Ulla-Leena Alppi, syntynyt samana vuonna kuin Järjestötalon rakentaminen alkoi. Järkkäri ja erityisesti Lapsikuoro Varpuset olivat olennainen osa Alpin lapsuutta.
Sorin Sirkuksen diabolovirtuoosi Henri Kangas käynnisti ohjelman komealla esityksellään. Kuten nimestäkin ilmenee, alkoi tänä vuonna toimintansa 30-vuotisjuhlaa viettävä, ylistetty ja rakastettu lasten- ja nuorten Sorin Sirkus juuri näissä tiloissa.
Rakennushistoriallisesti arvokas rakennus
Rakennushistoriallisen selvityksen talosta laatinut arkkitehti Seija Hirvikallio selosti talon historiaa ja arkkitehtonisia arvoja. Hän kertoi, että sodan jälkeen lailliset toimintaoikeudet saaneen SKP:n ja sodan jälkeen perustetun SKDL:n järjestöt perustivat Tampereen Järjestöyhdistyksen, joka oli rakentamisen taustavoima.
Rakennusmestari Orvo Leiniöltä tilattiin suunnitelmat Tampereen Työväen Järjestötalon rakentamiseksi vuonna 1948.
Hirvikallio kertoi, että järjestölainavelkakirjat laskettiin liikkeelle Järjestötalon rakentamisen rahoittamiseksi. Tunnuslauseeksi nostettiin juhlavasti: ”Omaan taloon tänä työväenliikkeen historian merkkivuotena!”
‒ Rakennustyöt aloitettiin 1.4.1949 ja pula rakennusmateriaaleista leimasi työtä, kertoi Hirvikallio laatimaansa rakennushistorialliseen selvitykseen nojautuen.
‒ Laudoitusmateriaalina käytettiin jopa 30 cm pitkiä laudanpätkiä. Uusi järjestötalo rakennettiin talkootyönä. Ruoka- ja kahvipalkka oli talkoolaisille maksettu korvaus työstä Talkoisiin osallistuneet pikkupojat oikoivat kaupungin työmailta saatuja vanhoja nauloja ja naulat käytettiin uudelleen. Harjannostajaisia vietettiin elokuun lopussa 1949 ja talon vihkiäisiä juhlittiin 4.-5.3.1950.
‒ Tunteja rakentamiseen käytettiin kaikkiaan 42 251 tuntia, selvitti Hirvikallio: ‒ Sekatyöt 25 724 tuntia – kirvesmiehen työt 7055 tuntia – betonityöt 2079 tuntia – muuraustyöt 1694 tuntia – putkityöt 1524 tuntia – maalaustyöt 1092 tuntia – sähkötyöt 919 tuntia. Rakennus maksoi 3 277 000 markkaa. Työn sankareina palkittiin talkoopäällikkö Paavo Klàsen Finlaysonin osastosta, Anna Sten Tampereen Demokraattisista naisista ja nokkatimpuri Vilho Linden. Klásenille ja Stenille lahjoitettiin Leninin kipsiset rintakuvat.
‒ Vuonna 1969 talo siirtyi kaupungin omistukseen ja sai nimen Sorin nuorisotalo. Toimintaa talossa järjestivät kaupungin kulttuuri- ja kansainvälisten asioiden toimisto sekä nuorisotoimisto. Sorilla järjestettiin diskoiltoja, tanssikursseja, harrastusjärjestöjen ja eläkeläisjärjestöjen toimintaa. Pohjakerroksen kerhotilat toimivat muun muossa Pispalan Sottiisin majoituspaikkana. Pohjakerroksessa toimi 1970-luvulla myös vaikeuksissa oleville nuorille suunnattu kriminaalihuollon selviytymisasema. Sorin Sirkus toimi pitkään juhlasalin tiloissa vuodesta 1985 alkaen. Ravintolaa on ylläpidetty yleisötilaisuuksien yhteydessä talkoovoimin itsepalveluperiaatteella. Nuorisotoimisto lopetti toimintansa talossa vuonna 2009 ja talo suljettiin. Kesäkuusta 2010 teatteri Siperia on toiminut talossa yhteistyökumppaneineen.
Puheensa lopuksi Seija Hirvikallio arvioi talon perinnettä ja tyyliä. ‒ Sotien jälkeen materiaalipula vaikutti rakennusten ulkonäköön ja puurakentaminen voimistui. Tyypillistä oli sahatun rimalaudoituksen käyttö julkisivuverhoilussa, mikä oli halvempaa kuin käyttää höylättyä paneelilautaa. Ikkunamuodot yksinkertaistuivat suorakaiteen muotoisiksi ja kaksijakoisiksi. Ikkunat tehtiin yleensä pieniksi, koska lasi oli kallista. Lasi sai olla korkeintaan kolme millimetriä paksua. Ikkunoiden vuorilaudat tehtiin kapeiksi ja yksinkertaisiksi.
‒ Järjestötalon juhlasalin ikkunat tehtiin poikkeuksellisen isoina. Itä- ja länsiaurinko antoivat valoa isoon saliin, jonka itäreuna jäi pahasti rautatiepengerryksen varjoon. Sisätiloissa on säilynyt alkuperäiset ajalle tyypilliset verhoilut. Juhlasalin seinissä on 1940-luvun arkkitehtuurille tyypilliset vanerikasetit ja aula- ja taustatiloissa keisaripaneeleilla verhoillut seinät ja katot. Vaatetilan sirot, kääntyvät vaatenaulakot ovat alkuperäiset. Sorin nuorisotalo edustaa 1940-luvun lopulle tyypillistä seurojentalojen ja työväentalojen arkkitehtuuria. Vasta 1950-luvulla alettiin suunnitella työväentalojen tyyppipiirustuksia, tiesi Hirvikallio.
Laakso sai oikoa nauloja, Nieminen kantaa lautoja
Seuraavaksi puheenvuoron saivat Kauko Laakso ja Pauli Nieminen, joilla oli omakohtaisia muistoja jo Järkkärin rakennusvaiheista. Nieminen kertoi ylpeänä, että hän oli saanut kantaa lankkuja nokkatimpuri Vilho Lindenille, joka Hirvikallion selvityksen mukaan oli palkittu työn sankarina. Laakson mukaan talkootunteja oli huomattavasti enemmän, kuin Hirvikallio raportoi. Raportissa oli vain ammattimiesten talkootunnit, pioneerit ja nuoret tekivät valtavasti talkootöitä muun muossa keräilemällä ja oikomalla nauloja.
Laakso teki talon alkuvuodet sangen eläviksi kertomuksillaan pioneerien, Tampereen Sisun, 70-vuotisjuhliaan tänä vuonna viettävän, yhä esiintyvän Kanerva-kuoron toiminnasta. Nieminen kuvasi värikkäästi ammattiyhdistysliikkeen toimintaa talossa ja vähän muuallakin 1950 ja 1960 –luvuilla.
Seuraavaksi Eila Rimmi esitti Arvo Turtiaisen runon Muurarit tarinoivat lauantai-iltana kokoelmasta Leivän kotimaa niin upeasti kuin vain leipuri osaa.
Hyötynen ja vasemmiston valtuustoryhmä vastustivat purkupäätöstä
Yhdyskuntalautakunnan jäsen Kalle Hyötynen kertoi talon viimeisistä vaiheista Tampereen kaupungin hallinnossa ja toimielimissä. Sisä-Suomen poliisilaitoksen tilannekeskus muuttaa Jyväskylästä Tampereelle ja Sorin nuorisotalo puretaan tilannekeskukselle rakennettavien tilojen tieltä.
Hyötynen on asian käsittelyn eri vaiheissa osoittanut, että poliisille löytyy tilaa rakentamiselle Hervannasta Poliisiammattikorkeakoulun yhteydestä, ja vedonnut Hirvikallion selvityksen osoittamiin Sorin nuorisotalon kiistattomiin kulttuuriarvoihin. Kalle Hyötysen toimintaa asiassa on selostettu aikaisemmin Vasen Kaistassa, tämän kirjoituksen lopussa löytyy linkki juttuihin.
Hyötynen kertoi myös omista kokemuksistaan talossa, hän oli 1980-luvun alussa osallistunut punk-yhtyeensä kanssa Sorilla järjestettyyn Rock-musiikin Suomen mestaruuskilpailun karsintoihin.
Teatterit Siperia ja Snorkkeli – talon viimeiset toimijat
Talon nykypäivästä kertoi Teatteri Siperian toiminnanjohtaja Venla Moisala. Suomalaisen teatterin kehittämiseen pyrkivä, vuorovaikutuksessa ympäröivän yhteiskunnan kanssa toimiva ammattiteatterille on myönnetty Tampereen kulttuuriteko 2010 ‒palkinto ja vuonna 2011 Eino Salmelaisen tunnustuspalkinto.
Teatterin ohjelmistossa olevalla näytelmällä KONEET! Tampereen nousu ja tuho on kaksi esitystä huhtikuussa ja neljä toukokuussa Sorilla. Toukokuun lopussa vuokrasopimus päättyy, ja kesäkuussa talo puretaan.
Teatteri Siperian toiminta jatkuu syksyllä Työväentalon neljännessä kerroksessa. Teatterilla on myös yhteistyötä Tampereen Teatterin kanssa, joten Teatteri Siperia tulee esiitymään myös Frenckellin näyttämöllä.
Myös Improvisaatioteatteri Snorkkeli on toiminut Sorin nuorisotalolla, ja jatkaa yhdessä Siperian kanssa Työväentalossa.
Snorkkeli sai paljon uusia ystäviä yleisön villinneellä, riemastuttavalla improvisaatioesityksellään.
Koululaisliikkeen yhteiskunnallinen koulu
Iltapäivän viimeiset tarinat kertoi Juha Arhinmäki, joka muisteli 1970-luvun koululaisliikkeen vaiheita. Kun Sorin nuorisotalo käynnistyi 1969, Tammermaan Teiniyhdistys sai sieltä toimiston, järjesti kokouksiaan ja muuta toimintaa, julkaisi Tammermaan Koulusanomia.
Arhinmäki oli itse Teiniliiton aktiivi Helsingissä, mutta hänet kutsuttiin aina Tammermaan Teiniyhdistyksen syys- ja kevätkokouksiin johtamaan puhetta. Arhinmäki kertoi teinitoiminnan suuresta merkityksestä yhden sukupolven yhteiskunnalliselle aktivoitumiselle. Sorin nuorisotalolla moni tuleva kansanedustaja ja muu myöhempi yhteiskunnallinen vaikuttaja piti ensimmäiset julkiset esityksensä.
Iltapäivän kääntyessä lauantai-illaksi virittäydyttiin Orient‑yhtyeen tahdittamaan.viimeiseen valssiin Järkkärin paljon uusien ihmisuhteiden syntyjä todistaneella parketilla
Lue lisää:
SORIN NUORISOTALO Rakennushistoriallinen selvitys Arkkitehtitoimisto Seija Hirvikallio 27.7.2010
Vasen Kaista, uutiset Sorin nuorisotalosta
Teatteri Siperia
Teatteri Lahjattomat
Sorin Sirkus
Improvisaatioteatteri Snorkkeli
