Pirkkalan yläasteen sisäilmaongelmat

Teksti ja kuvat: HEIKKI SUOMÄYRÄ
Pirkkalan yläastetta ovat jo pitkään vaivanneet selittämättömät sisäilmaongelmat. Kunta on teettänyt koululla runsaasti selvityksiä ja remontoinut sitä. Kaikesta huolimatta oireilu on jatkunut. Osa opettajista ei enää voi työskennellä koulun tiloissa ja oppilaatkin oireilevat. Osa oppilaista on muuttanut kouluun naapurikuntiin. Valtuusto päätti maaliskuussa hankkia lisää väistötiloja. Mutta mikä on tässä asiassa lopullinen ratkaisu? Meneekö koko kouluverkko uusiksi?

Pirkkalan valtuusto päätti maaliskuun kokouksessaan, että yläasteelle hankitaan kaksi väistötilaa, toinen 60 kuukaudeksi ja toinen 36 kuukaudeksi. Yhteensä tiloissa on 3740 kerrosneliötä. Lisämäärärahan tarve tälle vuodelle on 890 000 euroa. Tulevina vuosina väistötilojen vuotuiset kustannukset, vuokrat ja ylläpitokustannukset tulevat olemaan noin 1,1 miljoonaa euroa vuodessa.  Aikamoinen taakka pienelle kunnalle.

Tarinalla on pitkät juuret. Suupalle, kunnantalon läheisyyteen ryhdyttiin kaavailemaan koulukeskusta 1960-luvun lopulla. Paikaksi valittiin Suupanmäeltä etelään avautuva alavampi maasto. Paremmin asiaa muistavat sanovat, että paikka oli aika kostea, jotkut puhuvat jopa suosta. Sinne yläaste kuitenkin rakennettiin ja myöhemmin myös Naistenmatkan ala-aste. Ja vuosia oli tilanne hyvä; sisäilmaongelmista ei ollut tietoakaan.

Jossakin vaiheessa Pirkkalan keskustan helmeksi synnytettiin patoamalla Vähäjärvi. Vähäjärvi onkin ollut jo vuosikausia kunnan kaunistus ja se ulkoilualueineen ja uimarantoineen tarjoaa virkistystä erityisesti keskustassa ja sen liepeillä asuville kuntalaisille. Mutta kävikö koulukeskukselle viimeistään tässä yhteydessä pahasti?

Reilut kymmenen vuotta sitten yläasteella tehtiin laaja remontti. Hienoissa uusituissa tiloissa asiat sujuivatkin joitakin vuosia ilman ongelmia. Vähitellen kuului uutisia, että koulussa oireiltiin ja että kyse oli sisäilmaan liittyvistä ongelmista. Kuten tällaisille tapauksille on tyypillistä, aluksi ongelmaan ei kiinnitetty paljoa huomiota. Vasta kun oireilijoiden määrä alkoi olla huomattava, alkoi olla painetta tehdä asialle jotakin.

Yläasteen pajarakennukseen kohdistuneen aluehallintoviraston työsuojelutarkastuksen tarkastuskertomuksessa lokakuulta 2013 todettiin muun muossa: ”Rakennuksen kellarikerroksen maanvastaiset ulkoseinät olivat kosteusvaurioituneet laajoilta alueilta. Kaksi kellarikerroksen tilaa oli lattiapinnaltaan matalammalla kuin muut, niissä maasta nouseva kosteus oli aiheuttanut voimakkaita kosteus- ja mikrobivaurioita ja maan alta virtasi vettä lattialle koko ajan.”

Tämän lisäksi ”Tarkastuksella tuli esille, että kellarikerroksen lämmönjakohuoneeseen nousee vettä alapohjan alapuolisesta maasta.” Muusta yläasteesta erillinen pajarakennus menikin kunnan päätöksellä käyttökieltoon ja sen tilalle hankittiin väistötilat.

Yläasteen sisäilmaongelmien ilmennyttyä päätettiin teettää remontti. Kunnan päättäjille vakuutettiin, että remontin jälkeen ei ongelmia olisi. Vaan toisin kävi. Satoja tuhansia euroja maksaneen remontin jälkeen koulutyö aloitettiin toiveikkaasti, mutta pian havaittiin, että osa oppilaista ja opettajista oireili. Jossakin oli korjaustyö mennyt pieleen eikä remontti ollutkaan vastannut sille lupauksia ja asetettuja odotuksia. Pettymys oli epäilemättä valtaisa.

Tilanne kärjistyi niin, että syyskuussa 2014 yläasteen oppilaat marssivat mielenosoituksellisesti ulos koulusta. Noin 400 oppilasta marssi Pirkkalan torille ja virastotalolle kertoakseen huolensa pormestarille. Kokoontuminen päättyi poliisin saapumiseen ja ainakin suurin osa oppilaista palasi koululle. Jupakka sai kuitenkin runsaasti julkisuutta.

Nyt ollaan tultu siihen pisteeseen, että pitkälti toistakymmentä opettajaa ei voi työskennellä yläasteen tiloissa, vaan heidät on jouduttu sijoittamaan muihin tiloihin. Myös oppilaista osa oireilee ja useat ovat siirtyneet opiskelemaan Tampereen kouluissa. Pirkkalan kunta joutuu maksamaan Tampereen kaupungille näistä oppilaspaikoista sievoisen summan. Vieraalla paikkakunnalla koulua käyvien ns. kotikuntakorvaukset olivat jo vuonna 2013 noin 850 000.  Koko summa ei toki aiheudu sisäilmaongelmia paenneista, muilla paikkakunnilla opiskellaan muistakin syistä.

Pari vuotta jatkuneissa tutkimuksissa ja korjauksissa ei ole löydetty syytä oirehtimiselle. Viime vaiheessa työterveyshuolto yritti selvittää henkilöstön oireiden perusteella löytyisikö oireille syytä. Syy ei selvinnyt. Kunnan helmikuisen tiedotteen mukaan ”Työterveyshuollon lausunnot, kouluterveydenhuollon havainnot ja ennakkotiedot terveysperusteisesta riskianalyysista kertovat kuitenkin jatkuvasta oireilusta.” Näin päädyttiin siihen, että yläasteen tiloja tyhjennetään ja noin 30 opetustilalle järjestetään väistötilat hankkimalla lisää ns. viipaleita koulun piha-alueelle. Nämä uudet väistötilat on tarkoitus ottaa käyttöön ensi elokuussa syyslukukauden alkaessa.

Yläasteen sisäilmaongelmien syitä on etsitty kovasti ja varmasti ihan tosissaan niitä löytämättä. Ainakin maallikolle tulee mieleen, että maaperän vetisyys voi olla hyvinkin ainakin osasyynä erilaisiin ongelmiin. Sisäilmaongelmat saattavat kuitenkin johtua hyvin monista tekijöistä; kosteusvaurioista joko ylhäältä valuvista sadevesistä taikka kapillaarisesti maapohjasta päin nousevasta kosteudesta, riittämättömästä ilmanvaihdosta, rakenteisiin rakennusvaiheessa koteloituneesta vedestä, rakennusmateriaalien hajoamistuotteista, huonosta ylläpidosta, vääristä puhdistusaineista jne. Lista on pitkä ja joissakin tapauksissa saattaa olla kyse monen tekijän yhteisvaikutuksista. Mutta niin tai näin; kunnan on pakko löytää ratkaisut, joilla terveellinen oppimis- ja työympäristö voidaan taata niin koululaisille kuin henkilökunnallekin. Pahimmassa tapauksessa se tarkoittaa miljoonien eurojen satsausta uusiin koulutiloihin.

Yläasteen lisäksi sisäilmaongelmiin on törmätty myös Nuolialan ala-asteella, jonka ns. kivikoulu on päätetty tyhjentää ja oppilaille hankkia väistötilat. Tilat tarvitaan lähes 20 oppilasryhmälle. Näiden väistötilojen vuotuiset kustannukset tulevat olemaan noin 330 000 euroa vuodessa. Lisäksi osittain vastikään remontoitu kunnantalokin on jouduttu tyhjentämään sisäilmaongelmien takia.

Mutta ei mitään niin pahaa, ettei jotakin hyvääkin; Jos kouluja menee joka tapauksessa remonttiin, on mahdollisuus miettiä koko kunnan kouluverkkoa. Yhden yläasteen sijasta voisikin olla hyvä rakentaa useampia ns. yhtenäiskouluja, joissa opiskellaan koko peruskoulu. Jos yhtenäiskoulun koko pidetään järjellisenä, se voi tarjota entistä paljon paremman ja turvallisemman oppimisympäristön pirkkalalaisille lapsille. Esi- ja peruskouluikäisten määrän arvioidaan kasvavan. Nykyisin heitä on Pirkkalassa noin 2 500, vuonna 2025 noin 3 100. Ja kunnan kasvu jatkunee sen jälkeenkin.