LIISA AHOLA
Olen pitänyt julkista liikennettä turvallisena vaihtoehtona. Ammattikuljettajat ajavat paljon ja osaavat välttää kolareja. He ovat tottuneet ottamaan huomioon muut teillä liikkujat, silloinkin kun ”ne muut” tekevät virheitä. En millään haluaisi korjata mielikuvaani turvallisesta julkisesta liikenteestä, mutta parin kokemuksen jälkeen en ole enääihan varma.
Bussi tuli Keskustorille asemalta päin ja pysäkki oli Kauppa-Hämeen edessä. Liikennevalot vaihtuivat ja suojatielle tuli punainen valo. Jonkin oikosulun takia (pyöräilijä näytti horjahtavan) pyöräilijä lähti kuitenkin ajamaan punaista päin. Bussin kuljettajalla oli esteetön näkyvyys, mutta hän ei jarruttanut. Näytti siltä, että pyöräilijä kaatuu katuun bussin töytäisemänä. Hämmästykseksemme ja suureksi helpotukseksemme niin ei tapahtunutkaan, vaikka fysiikan lakien mukaan törmäys näytti väistämättömältä. Kuljettaja pui nyrkkiä ja sätti naista meille matkustajille. Miesmatkustaja totesi: ”Olisit sinäkin voinut vähän varovammin ajaa.” Silloin kuljettaja alkoi huutaa miehelle: ”Pidä suusi kiinni” ja korostaa, että hän oli oikeassa. Siitä kukaan ei ollutkaan eri mieltä. Toki kuljettajalla oli oikeus mennä vihreällä valolla, jos reitti on selvä. Mutta tällä kertaa se ei ollut selvä. Katua ylitti naispyöräilijä. Hän teki virheen, mutta se virhe oli vähällä olla kohtalokas.
Toisenkin kerran jouduin matkustajana pelkäämään bussissa (jälleen kerran Hämeenkadulla). Bussi oli menossa Hämeenpuistosta Keskustorin suuntaan. Jo kaukaa näimme kolmen nuoren miehen ryhmän lähtevän ylittämään katua väärästä kohdasta. Miehillä olisi ollut hyvää aikaa ylittää katu turvallisesti myös tästä epäasiallisesta paikasta, jos bussi olisi jatkanut entistä nopeuttaan. Kuljettaja kuitenkin kiihdytti vauhtia ilmeisenä aikomuksenaan ainakin peloitella nuoria miehiä. Mitään syytä vauhdin lisäämiseen ei ollut. Bussi oli aikataulussaan, odottelipa vielä torilla lähtöaikaansa. Tätä tapausta ei kukaan kommentoinut bussissa. Mitä me olisimme voineet tehdä vai kysyä kuljettajalta: Ihanko tosissasi sinä niiden miesten päälle yritit ajaa?
Koko syksyn ajan uutisissa ovat toistuneet suojatieonnettomuudet. Milloin on alle jäänyt jalankulkija, milloin pyöräilijä. Välillä uhri on kuollut, välillä loukkaantunut. Lasten kuolemat ja loukkaantumiset ovat kaikkein pahimpia. Olen odotellut jonkin tahon heräävän tekemään liikennekasvatustyötä ja asennemuokkausta. Turhaan olen odottanut. Kukaan ei näytä välittävän. Eikö vieläkään, vaikka jälleen kerran 13-vuotias koululainen loukkaantui Kaukajärvellä suojatiellä?
Minkälainen maa tämä Suomi on nyt? Ihmiset meuhkaavat isänmaallisin tunnuksin maahanmuuttajia vastaan. He näyttävät olevan valmiita vaikka toista ihmistä vahingoittamaan, jos ovat oikeassa. Minne ihmisarvo on kadonnut?
Asiasta aiemmin Vasen Kaistalla:
Aika muuttaa Tampereen liikennekulttuuria (27.8.2015)
|||
Etusivun aihekollaasin kuvasi Cai Melakoski.
Tuo Liisan mainitsema ensimmäinen tapaus syyskuun alkupäiviltä on ollut järkyttävin linja-autokokemukseni sillä yli 60 vuoden uralla, joka alkoi linjan 3 johdinautoista Tampereen Petsamossa. Kokemus palaa mieliin ja joskus uniinkin. Kuljettaja toisteli kiihtyneenä tapahtuman jälkeen ”Minä olin oikeassa, minä olin oikeassa”. Siinä hän oli oikeassa, että pyöräilijä ajoi väärin päin punaista valoa. Hän oli kuitenkin väärässä siinä, että hän uhittelullaan aiheutti vaaratilanteen eikä noudattanut tieliikennelain 3 §:n vaaranvälttämisvelvoitetta.
Busseissa kulkiessani arvioin myös kuljettajan ajotapaa. Monesti ajaminen on niin aggressiivista, että jonkun muun tekemä jokin virhe saattaisi helposti johtaa onnettomuuteen. Keskimäärin naiset ajavat rauhallisemmin ja paremmin kokonaisuutta tarkkaillen. Kuitenkin kuljettajan työpäivän aikana esim. Tampereen keskustassa ainakin joku kanssaliikkuja tahtomattan tai tahallaan toimii normien vastaisesti. Aggressiivista ajotapaa voi selittää kiireellä, mutta – niin kuin Liisa toteaa – näissä tapauksissa ei mitään aikataulupaineita ollut. Ajokäyttäytyminen ilmentää paremminkin järjetöntä kilpailuhenkisyyttä ja kohteeseen (pyöräilevä nainen, ulkomaalaistaustaiset nuorukaiset) kytkeytyviä asenteita. Tällaisilla asenteilla tulee helposti ruumiita…
Miten työnantaja seuraa kuljettajiensa tekemisiä? Käytetäänkö edes haamuasiakkaita arvioinneissa? Jätin tuosta Keskustorin kulman tapahtumasta TKL:lle selvityksen vastauspyynnöin. Mitään ei ole yli kuukauteen kuulunut. Jos itse olisin tuon kuljettajan esimies, olisin – asiaa tarkemmin tutkittuani – antanut hänen käyttäytymisestään kirjallisen varoituksen.