Teksti ja kuvat: JOUNI KALLIOLUOMA
– Kyllä niitä on ollut monta tapausta. Parhaat hetket minulla liittyvät yksilöitä koskeviin asioihin. Tuntuu todelta hyvältä, kun on saanut jonkun kaverin ikään kuin ”kaivettua kuopasta” ja säilyttämään työpaikkansa. Nämä ovat niitä pieniä juttuja, joista eivät tiedä paljon muut kuin asianomainen itse, luottamusmies ja työnantaja, vastaa Nokian Rengaiden pääluottamusmies Petri Sorvali kysymykseen luottamusmiesuran hienoimmasta kokemuksesta.
Sorvalille tulee tänä vuonna 20 vuotta täyteen Nokian Renkailla. Luottamusmiestehtävissä häntä innostanut ennen kaikkea mahdollisuus saada jotakin myönteistä aikaan. Hän muistuttaa, ettei koko maailmaa tietenkään pysty muuttamaan, mutta aina on jotakin, mihin voi vaikuttaa.
– Olen pyrkinyt aina siihen, että porukka tietää, missä mennään. Jo osaston luottamusmiehenä aloin julkaista viikoittain yhteenvetoa siitä, missä missäkin asiassa mennään. Huomasin, että porukka arvosti sitä. Pomot kävivät kyllä välillä repimässä laput seinilta, mutta monistin niitä lisää.
– Toinen tärkeä juttu näissä hommissa on se, että pitää aina puhua totta. Se on tärkeää eikä totuudelle se herraporukkakaan loppujen lopuksi mitään voi, kuvailee Sorvali toimintapaansa.
Luotoille riittää töitä hyvinäkin aikoina
Avoimuus, tiedottaminen, toden puhuminen ovat hyvän luottamusmiehen ominaisuuksia. Pitää tykätä ihmisten kanssa toimimisesta. On ymmärrettävä, että maailma ei hetkessä muutu.
– Tässä työssä pitää olla pitkäjänteisyyttä ja paksu nahka, tiivistää Sorvali luoton ominaispiirteet.
Vaikka talolla menisi hyvin, se ei tarkoita, etteikö epäkohtia olisi. Osastotasolla ei välttämättä ole halua viedä asioita eteenpäin.
– Erään työkaverin turvakengät olivat ihan risaiset, mutta niitä ei haluttu uusia. Osastoinsinöörin kanssa oli aikamoinen ottelu niistä turvakengistä. Sen ottelun voitin ja kaveri sai uudet turvakengät. Kosto kuitenkin eli ja seuraavat viisi palkkaneuvottelua hävittiin, kuvailee Sorvali luottamusmiespestinsä alkuaikojen tapausta.
Vuoden 2009 irtisanomiset iso farssi
– Kun irtisanomislappuja jaettiin vuonna 2009, niin sitä tietenkin yritti olla porukan tukena. Sama tilanne toistui viime syksynä. Ikävät kokemukset tulevat siitä, että kun käyty kuuden viikon yt:t ja työnantaja kuitenkin päätyy irtisanomisiin, niin sitä kokee suunnatonta epäonnistumista itse. Päällimmäisenä tuntemuksena on se pettymys omasta epäonnistumisesta. Sitä sitten esimerkiksi työsuojeluvaltuutetun kanssa puidaan ja koetetaan toipua, kuvailee Sorvali ikäviä kokemuksia.
–Yhteistoimintaneuvotteluissa käydään kyllä paljon asioita läpi, mutta en voi välttyä ajatukselta, että päätökset on työnantaja kuitenkin tehnyt jo etukäteen.
Sorvali arvioi vuoden 2009 neuvotteluja ja niitä seuranneet työnantajan toimenpiteet isoksi farssiksi. Työnantaja ei osannut irtisanoa väkeä asiallisesti.
– Äärimmillään irtisanottujen ihmisten kamat kerättiin laatikoihin ovella. Ja sitten seuraavalla viikolla soiteltiin samoja ihmisiä takaisin töihin, kun homma ei toiminut. Tuli myös riitaa muun muassa siitä, oliko irtisanotuilla työvelvollisuutta vai eikö sitä ollut. Jossakin vaiheessa kävi niin, että koko palkkahallinto lomautettiin ja sehän lamautti kaikkien asiakirjojen tuottamisen. Irtisanotuille tuiki tärkeät dokumentit jäivät pitkäksi aikaa saamatta.
– Yksi outo episodi oli sellainen, kun ilmoitettiin, ettei päivätöitä ole enää tarjolla. Tämä johti sitten siihen, että kaksi työntekijää laitetiin kolmeen vuoroon! Ja kuviteltiin siis, että se on vuorotyötä.
Joustosopimus viimeisin väännön kohde
Sorvalin luottamusmiesuran kummallisin tapaus lienee työehtosopimuksen mukaisista korotuksista luopuminen. Se oli ennenkuulumatonta, mutta tuolla sopimuksella vältettiin sadan henkilön irtisanominen.
– Sitä sopimusta alettiin sitten myöhemmin miettimään, että oliko se itse asiassa lainaa työnantajalle vai oliko sopimuksen mukaan saamatta jääneet korotukset lopullisesti menetetty. Monen mutkan kautta kävi niin, että menetykset saatiin takaisin.
Viimeisin väännön kohde on ollut Nokian Renkaiden joustosopimus. Siitä neuvoteltiin puolitoista vuotta ennen kuin tuli valmista.
– Suoraan sanoen en ymmärrä, miten työnantaja siitä mitään hyötyä saa. Kyseessä on pohjimmiltaan työaikapankki, jossa sesonkina tehdään pankkiin töitä ja hiljaisempina aikoina pidetään niitä vapaina. Sopimukseen kuuluu kuitenkin lisänä kolmen vuoden irtisanomisturva. Sitä on tullut mietittyä, että liittyykö tämä jotenkin ja millä lailla todennäköisen kolmannen rengastehtaan rakentamiseen, pohtii Sorvali.
Sorvalilla toivoo, että työelämästä kirjoitettaisiin vasemmistolaisesta näkökulmasta nykyistä paljon enemmän.
– Toivon lisää kiihkotonta ja avointa keskustelua työelämän pelisäännöistä. Työnantajan ahneus on todistetusti loputon. Nokian Renkaatkin on jakanut viime vuosina mahtiosinkoja omistajilleen. Silti porukkaa ollaan heittämässä verrattain pienten säästöjen saamiseksi pihalle. Kovin monesti olen saanut kuulla sen, että osakeyhtiölain mukaan yhtiön tehtävänä on vain ja ainoastaan tuottaa voittoa omistajilleen.
Kaupparatsusta luottamusmieheksi
Ennen Nokian Renkaita Sorvali oli tehdastöissä muun muassa Kotelonokiassa. Muutama vuosi meni kiertävänä kaupparatsuna myymässä kaikenlaista leluista mattoihin. Kun perheeseen tuli lapsia, alkoi matkustelu rasittaa. Oli aika löytää työtä Nokialta.
– Olen syntyperäinen nokialainen, ja Nokian kumitehtaalla oli oma mainensa. Lähdin kuitenkin kokeilemaan. Firmalla menikin tuohon aikaan tosi hyvin, ja niin tuli jäätyä, vaikka alkuaikoina eli edelleen ajatus, että pitäisi palata myyntihommiin. Ilmapiiri ja edut tehtaalla olivat kuitenkin hyviä, ja niin sitä asettui. Perheelliselle oli tärkeää saada palkka ajallaan
Aikaisemmissa työpaikoissa Sorvalila ei ollut luottamustoimia. Mutta tehtaalla ei mennyt monta vuotta, kun sanavalmis mies valittiin osaston luottamusmieheksi. Neljä vuotta myöhemmin, 2003, Sorvali valittiin varapääluottamusmieheksi. Vuodesta 2007 alkaen hän on toiminut pääluottamusmiehenä.
Ammattiyhdistysliikkeessä hänelle on kertynyt muitakin luottamustehtäviä: paikallisen ammattiosaston puheenjohtajuus ja Teollisuuden ammattiliiton, TEAMin, hallituksen jäsenyys. Nokialla asuessaan Sorvali oli myös vasemmistoliiton sitoutumaton varavaltuutettu. Nykyään hän asuu Kangasalla.
Vasen Kaistan pääluottamusmiessarjassa ilmestynyt:
Pääluottamusmies on tunteiden tulkki ( Antti Salonen 17.3.2016)
Luottamusmiehellä pitää olla kova pää (Rauno Lehtinen, 29.2.2016)