LIISA AHOLA
Sata vuotta sitten maamme oli syöksymässä valtavaan kriisiin. Sen seuraukset ulottuvat vielä meidän päiviimme saakka. Tämä tuli eletyksi todeksi Tampereen sosiaalifoorumin keskustelutilaisuudessa (21.5.2016), jossa piti pohtia, mitä vasemmistokristillisyys on.
Keskustelijoina olivat kirkolliskokouksen maallikkojäsen ja kirkkodemari Elina Karttunen, paneelin puheenjohtajana toiminut eläkkeellä oleva rovasti, kirkkodemari Rainer Backström, turkulainen pastori, kirjailija Heikki Palmu ja vasemmistoliittolainen Ilkka Hirvi.
Tarkoitus oli keskustella vasemmistolaisesta kristillisyydestä, lähimmäisyydestä ja diakoniatyön olemuksesta. Todellisuudessa keskustelutilaisuudessa esiteltiin kirkollisen päätöksenteon rakenteita ja kirkolliskokouksen merkitystä. Edes yleisön pyynnöstä ei varsinaiseen asiaan tahdottu päästä.
Paneelin puheenjohtaja Backström oli ymmärtänyt roolinsa olevan pääpuhuja ja esitteli laajasti sosiaalidemokraattien kristillistä toimintaa. Panelisteille oli toimitettu kysymysluettelo ennakkoon. Sanallakaan ei päästy sivuamaan esimerkiksi teemaa, onko kirkon ruokajakelu vain muruja rikkaiden pöydiltä nälkäisille.
Ilkka Hirvi otti esille, mitä raamattu sanoo rahanhimosta: ”Ne jotka tahtovat rikastua, joutuvat ansaan, monenlaisten järjettömien ja vahingollisten halujen valtaan, jotka syöksevät ihmiset tuhoon ja perikatoon. Rahanhimo on kaiken pahan alkujuuri”.
Jopa köyhien puolestapuhujana toiminut Palmu tyrmäsi ajatuksen rahanhimon tuomitsemisesta. Raamatusta ei voi hänen mukaansa irroittaa mitään jaetta ja sen perusteella lähteä keskustelemaan, mikä oli tuomittu.
Kuitenkin näin voidaan tehdä naispappeuden tai sukupuolineutraalin avioliittolain suhteen. Yksittäisillä lauseilla näitäkin asioita vastaan hyökätään, mutta köyhien sorron tuomittavuudesta puhutaan raamatu lehdillä usein. Siinä kirjassa tuomitaan köyhien riisto ja eriarvoistaminen, vaikka sanoma on yritetty hengellistää tarkoittamaan ainoastaan tuonpuoleisia asioita. Aikoinaan pilapiirtäjä Kari kuvasi kokoomuksen pönäkäksi papiksi, eikä sitä kuvaa kukaan kyseenalaistanut.
Sisällissotien tyypillinen piirre on julmuus ja hillitön hävinneiden rankaiseminen. Sodan aikana Suomessa oli vähän yli 3 miljoonaa asukasta. Heistä menehtyi 80 000 sodassa, erityisesti sen jälkiselvittelyssä. Joidenkin mielestä luku yltää kansanmurhan tasolle asti. Historiankirjoitus on aina voittajien puolella.
Punainen terrori nostettiin korkealle tikun nokkaan. Pian sisällissodan jälkeen osa vasemmistosta, sosiaalidemokraatit, hyväksyttiin salonkikelpoisiksi, mutta radikaalein osa joutui painumaan maan alle tai pakenemaan maasta. Pelkästään poliittinen näkemys saattoi olla syynä kansalaisluottamuksen menetykseen. Näin elettiin talvisotaan saakka. Vaikka maailma on muuttunut, jokin näyttää jääneen pysyväksi: vasemmistoliittolaisilla ei ole tilaa koko kansan kirkossa.
Virallisesti on pyydetty ja saatu anteeksi. Taisteleva ateismi on vapaa-ajattelijoiden aate, jos on. Uskonto tai uskonnottomuus on virallisesti ihmisen yksityisasia ja Suomessa on uskonnonvapaus.
Vasemmistoliitto on eduskuntapuolue, mutta kansankirkkoon sillä ei näköjään vieläkään ole asiaa. Sosiaalidemokraatit edustavat kirkon hyväksyttyä vasemmistolaisuutta eivätkä he suostu edes keskustelemaan muunlaisista avauksista. Ehkä jo olisi aika?
***
Toinen esimerkki kirkollisesta ylenkatseesta: Kai Sadinmaa ei saa papin töitä oltuaan vasemmistoliiton kansanedustajaehdokkaana.
Kai Sadinmaan julkinen työhakemus
|||
Sosiaalifoorumi ja Mahdollisuuden tori 2016 Vasen Kaistassa:
Seikkailu Mahdollisuuksien torilla (28.5.2016)
Joukkovoimalla Sosiaalifoorumissa (28.5.2016)
Sosiaalifoorumi tuo maailman Finlaysonille (21.5.2016)
|||
Tampereen Sosiaalifoorumi ja Mahdollisuuksien tori (Verkkosivut)
Tampereen Sosiaalifoorumi ja Mahdollisuuksien tori 2016 (Facebookissa)
*