Kirjoittajat: ELINA MATHLIN ja MARIA KOHTALA
Toimittajat: AILA HOKKANEN ja TIA PESONEN
Maan Ystävät ry:n Hiilivapaa Tampere -ryhmässä päätettiin jo vuoden 2016 tammikuussa, että pidämme energia-seminaarin, johon kutsumme valtuutettuja ja kaupunkilaisia kuuntelemaan erityisesti bioenergian ongelmista: puun ja turpeen poltosta. Aihe on ajankohtainen, kun Naistenlahti 2 -voimalaitos tulee pian käyttöikänsä päähän.
Halusimme laittaa päättäjille jäitä hattuun puunpolton suhteen, ja osoittaa Tampereen Sähkölaitokselle, että puunpolton lisääminen ei ole ongelmaton tapa korvata fossiilista energiaa. Hiilivapaa Tampere -ryhmän mielestä Tampereen kunnallispoliitikot voivat näyttää mallia koko Suomen poliitikoille energia-asioissa.
Saimme energia- ja ilmasto-seminaarimme puhujiksi sähkötekniikan professori Seppo Valkealahden Tampereen teknillisestä yliopistosta ja meteorologian professori Timo Vesalan Helsingin yliopistosta. Professori Vesala on tutkinut hiilen ja typen kiertoa jo kaksikymmentä vuotta. Lisäksi Pasi Muurinen Tampereen Sähkölaitokselta suostui tulemaan kommentoimaan esitelmiä. Tilaisuuden juontajana oli Jonas Biström, joka on toiminut aiemmin muun muassa Maan Ystävät ry:n Polttava Kysymys -kampanjassa.
Timo Vesala: Metsät ja ilmasto
Etenkin professori Timo Vesalan esitys puun käytön problematiikasta oli mielenkiintoinen ja sujuva: Vesalan mukaan puu ei ole energiantuotannossa ilmaston kannalta yhtä huono vaihtoehto kuin fossiiliset polttoaineet, mutta sillä ei voida saavuttaa niin nopeita päästövähennyksiä kuin ilmastokriisin torjuntaan tarvittaisiin. Fossiiliset polttoaineet vain lisäävät hiiltä kiertoon, ja puun käyttö lisää hiilijalanjälkeä väliaikaisesti.
Ilmasto-ongelma vaatii nopeita ratkaisuja. Professori Vesala peräänkuulutti varovaisuusperiaatetta: Ei voida tietää varmasti, säilyykö metsien kasvu ja hiilen sidontakyky entisellään ilmaston lämmetessä. Voidaankin kysyä, häiriintyykö normaali hiilen kiertokulku ja vähenevätkö hiilinielut?
Professori Vesalan mukaan vanha metsä sitoo itsessään suuremman määrän hiiltä kuin sellainen metsä, jota säännöllisesti hakataan. Olennainen, mutta tällä hetkellä ilmastonmuutoksen kannalta katsottuna huomiotta jäänyt seikka, on puun loppukäyttö. Puun käyttö tavalla, joka sitoo hiiltä pitkällä aikavälillä, on perusteltua: jos puu poltetaan tai siitä tehdään paperia, hiili vapautuu ilmakehään hyvin nopeasti, kun taas puurakenteissa hiili sitoutuu jopa satoja vuosia. Tämä tarkoittaa esimerkiksi puun käyttöä rakennusten materiaalina ja muussa pitkäaikaisessa käytössä.
Seppo Valkealahti: Energiantuotannon mullistus
Sähkötekniikan professori Seppo Valkealahti Tampereen teknillisestä yliopistosta käsitteli erityisesti aurinkoenergiaa ja sen käytön voimakasta kasvua viime vuosina. Suomen olosuhteet ovat aurinkoenergian suhteen haastavammat kuin esimerkiksi aurinkoisen Espanjan. Suomessa aurinkoenergian tuotannon haastavuutta lisää pimeä ja kylmä talviaika. Aurinkoenergiaa syntyy pilvisenä päivänä noin 20 prosenttia siitä, mitä kirkkaana, aurinkoisena päivänä. Etelä-Suomen säteilyteho on normaalisti n. 50 % pienempi Etelä-Eurooppaan verrattuna.
Professori Seppo Valkealahden mukaan ei ole vielä ratkaisua aurinkosähkön pitkäaikaiseen varastointiin, sen sijaan lyhytaikaiseen on olemassa ratkaisuja: akut, energian siirtäminen ”painovoima-tankkiin”; toisin sanoen veden pumppaaminen ylös aurinkoenergialla, ja siten energian tuottaminen vesivoimalla yön aikana, mutta nämä eivät ole vielä käytössä Suomessa.
Hiilivapaa Tampere -seminaarin lopuksi asiakkuusjohtaja Pasi Muurinen Tampereen Sähkölaitokselta kommentoi professorien esitelmiä. Muurisen viesti oli, että puun polttamista tullaan jatkamaan ainakin kymmenen vuotta eteenpäin. Elina Mathlin, Hiilivapaa Tampere -ryhmän jäsen, kysyi Pasi Muuriselta tilaisuuden loputtua, että kannattaisiko Tampereen Sähkölaitoksen vielä tutkia uudelleen aurinkoenergian käyttömahdollisuudet, koska hinnat ovat laskussa ja viimeksi tehty selvitys on parin vuoden takaa. Muurinen kertoi jonkinasteisen selvityshankkeen olevan vireillä.
Hiilivapaa Tampere -ryhmä pitää yhteyksiä Tampereen Sähkölaitokseen, jotta suunnitteilla olevasta voimalaitoksesta tulisi mahdollisimman vähäpäästöinen. Esimerkiksi Hervannan hakelaitoksen savukaasupesurit säästävät puuta. Tässä Tampereen Sähkölaitos on tehnyt todellisen ekoteon, ja voimme Hiilivapaa Tampere -ryhmästä kannustaa heitä, että he jatkavat kehitystä.
Jutun tekijät toimivat näissä yhteisöissä:
Mytty – Tampereen Maan ystävät
Hiilivapaa Tampere on osa kansallista kampanjaa:
Aiheesta lisää muualla verkossa:
Tietoa ilmastonmuutoksen hillinnästä
Suomen ilmastopolitiikka kuvina
Hyvästi fossiilienergia – tervetuloa ilmastoystävällinen Tampere -seminaari pidettiin 25.5.2016 Vanhalla kirjastotalolla Tampereella
*