Teksti ja kuvat: JOUNI KALLIOLUOMA
Pätkätyöt ja nollatuntisopimukset olivat Tiina Heinoselle syy aktivoitua edunvalvonnassa. Hän halusi päästä vaikuttamaan henkilöstöasioihin niin, että pätkätyösuhteisiin ja nollatuntisopimuksiin saataisiin jotakin tolkkua.
Nykyisin pätkätyöt ovat keino tulla taloon sisään. Määräaikaisten työsuhteiden jälkeen saa sitten ehkä jonkun sijaisuuden. Ja jos hyvä onni käy niin sitten vakinaistetaan.
– Toki pätkätyöläisiäkin tarvitaan, mutta vain rajoitetusti ja valvotusti, toteaa Tiina Heinonen, joka on toiminut Vaasan Oy:n Tamperee leipomoiden pääluottamusmiehenä kahdeksan vuotta.
– Työolojen ja -ehtojen kuntoon saattamisessa on ollut töitä. Jo alussa tuli sellainen olo, että jos ei kukaan muu sano, niin minä sanon. Kun oli ollut töissä vähän muuallakin, niin näki paremmin ja ihmetteli, että miksi näin ja näin tehtiin, kuvaa Heinonen.
Heinonen on kriittinen. Hän arvioi ammattiyhdistysliikkeeltä puuttuneen uskallusta puhua ääneen nollatuntisopimusten olemassaolosta. Asian todellinen laita tunnustettiin liian myöhään. Alussa viikonlopputyövoimaa palkattessa käytettiin nollatuntisopimuksia aika vapaasti eikä huomattu, miten nollatuntisopimukset otettiin käyttöö muulloinkin, kuin vain viikonlopputyöntekijöitä palkattaessa.
Mistä hyvä luottamusmies on tehty
Heti alkuun Tiina Heinonen toteaa, että kyllä näissä hommissa nahka kovenee. Kun koko ajan tulee uusia asioita ja tilanteita, avoin mieli on tärkeää. Ylipäätään tiedon hankinta ja muun luottamusmiesverkoston tuki ovat tärkeitä.
Heinonen painottaa, että epäonnistumista ei saa pelätä. Nämä hommat voi oppia vain tekemällä. Jäsenistö kyllä hyväksyy jopa luottamusmiehen epätäydellisyyden, kun virheensä myöntää. Sitä paitsi on selvää, ettei epärehellisyydellä saa porukkaa taakseen. Jos on väärässä tai ei tiedä tarpeeksi, sen ja tietämättömyyden myöntäminen porukan edessä on tärkeää.
Usein on niin, että asiat eivät ratkea nyt ja tässä hetkessä. Porukan pitäminen ajan tasalla vaatii toimeliaisuutta, mutta porukka täytyy pitää mukana toiminnassa, Myös väliaikatietoja pitää jakaa.
Heinonen itse lähtee siitä, että asioihin pitää koittaa suhtautua positiivisuuden kautta aina, oli tilanne mikä hyvänsä. Hän kiteyttää, että tärkeintä on avoin oleminen ja asioiden jakaminen.
– Hyvällä luottamusmiehellä pitää olla asiat kotona kunnossa, ennen kuin voi toisten asioita alkaa hoitaa. Viinalla ei elämän ikäviä asioita saada pois, vaan tilanne vaan vaikeutuu, tiivistää Heinonen.
Hyvä edunvalvonta edellyttää toimivaa tiimiä
Heinonen on valmistunut 1990 leipuriksi ammattikoulusta Pyynikiltä. Vaasan Oy:llä hän on työskennellyt 12 vuotta. Ennen sitä hän toimi erinäisissä työtehtävissä eri leipomoissa ja myös myymälätehtävissä.
Heinonen on toiminut Vaasan Oy:n Tampereen leipomon pääluottamusmiehenä vuodesta 2008. Sitä ennen hän oli varapääluottamusmiehenä 2006-2007 ja työsuojeluvaltuutettuna 2007-2008.
Vaasan Oy:n Tampereen leipomossa on pääluottamusmies, varapääluottamusmies ja kaksi osaston luottamusmiestä. Heinonen kertoo, että tämä ryhmä yhdessä työsuojeluvaltuutetun ja varatyösuojeluvaltuutettujen kanssa muodostaa tiimin, jossa monia asioita valmistellaan ja pohditaan. Tiimissä myös jaetaan tehtäviä.
Heinosen mukaan työsuojeluvaltuutetun tehtävien hoitamiseen varattua aikaa pitäisi alan työehtosopimuksessa lisätä, koska valtuutetulla on yhä enemmän töitä. Työelämän pirstaloituminen lisää työpaikolla sekä määräaikaisia työsopimuksia että nollatuntisopimuksia. Näiden sopimusten valvonta kuuluu yhä useammin valtuutetun tehtäviin. Määräaikaisista työntekijöistä vain osa on ammattiliiton jäseniä, joiden etuja luottamusmiehet valvovat.
– Meillä Vaasan Oy:ssä pidetään työsuojeluvaltuutetun hommia tärkeänä, kertoo Heinonen ja toteaa, että yrityksen johto ymmärtää, miten työsuojelu ja tuottavuus liittyvät yhteen. Työsuojelun merkitys ei ole elintarvikealalla vähentynyt, vaan alan työt ovat edelleen raskaita ja jotkut tuotannon koneet ovat osin vaarallisiakin.
Irtisanomiset vähentäneet työntekijöistä yli puolet
Kolmet yhteistoimintaneuvottelut on Tiina Heinosen pääluottamusmiesaikoina käyty. Väki on vähentynyt dramaattisesti.
– Kun tulin taloon, työntekijöitä oli 120. Nyt on enää 56 henkilöä jäljellä. Viimeisimmät yhteistoimintaneuvottelut päättyivät kesällä 2014. Niiden tuloksena vaalea leipälinja loppui ja 11 ihmistä irtisanottiin. Irtisanottujen työntekijöiden työsuhteet päättyivät tammikuussa 2015.
Joskus asiat kaatuvat omaan mahdottomuuteensa. Silloinkin Heinonen kokee, että kyseessä on henkilökohtainen epäonnistuminen. Onneksi työpaikalla saa luottamusmiesverkostolta tukea. Tiimissä on kuusi kaveria, jotka tulevat vaikeina hetkinä tukemaan ja auttamaan.
Vuosikymmenten kokemus katoamassa
Tilanne työpaikallamme on nykyään se, että luonnollista poistumaa ei enää ole. Pääosa väestä on 30–40-vuotiaita tai nuorempia, toteaa Tiina Heinonen.
– Viime yhteistoimintaneuvottelukierroksen yhteydessä jouduin puhuttamaan viittä ihmistä. Olette sen ikäisiä, että eläkkeelle on kohta mahdollista jäädä eli työvuosia on jäljellä vähän, en kehota irtisanoutumaan, mutta harkitkaa asiaa, kuvaa Heinonen.
Heinonen kävi näitä keskusteluja, koska luottamusmiehellä pitää neuvotteluissa olla oikea tilannekuva siitä, mitä kukakin työntekijä ajattelee ja tahtoo. Vain niin voi neuvotella ja koittaa saavuttaa mahdollisimman hyvä lopputulos.
Vanhimpien työntekijöiden lähtö näkyy työnteossa. Leipomosta on hävinnyt hirveästi hiljaista tietoa ja tarinoita menneistä vuosista. Parhaimmillaan töissä on ollut peräkkäin useita sukupolvia, mikä on näkynyt vuosikymmenten keräämänä osaamisen jatkumona,
Heinonen onkin sitä mieltä, että terveessä työyhteisössä pitää olla sekä ikää ja kokemusta, että myös nuoruutta ja dynaamisuutta. Sekä tietenkin keski-ikää ja rutiinia.
– Työpaikka ei ole peruskoulu, jossa kaikki ovat luokallaan samanikäisiä. Eri-ikäiset vaihtavat ja heidän pitääkin vaihtaa kokemusta toisiltaan.
Työtaisteluissa on onnistuttu
Elintarvikealalla käytiin iso työtaistelu vuonna 2010. Tiina Heinonen pitää taistelun lopputulosta onnistuneena.
– Olimme kolmesti lakossa ja kerran sulussa. Siinä oli kyseessä torjuntasota. Taistelulla torjuttiin työnantajien esitys mahdottomasta työajasta. Kohtuullisen hyvin päättyneellä työtaistelulla oli palkitseva vaikutus. Olen kyllä tosi ylpeä porukasta, se toimi tosi hienosti koko työtaistelun ajan.
Luottamusmiesuransa hienoimpiin kokemuksiin Heinonen katsoo kuuluvan viimeksi käytyjen yhteistoimintaneuvottelujen yhteydessä saavutettu torjuntavoitto. Sen tuloksena kahvileipälinja onnistuttiin säilyttämään Tampereella kaiken yhteistoimintaneuvottelusurkeuden ja -myllerryksen keskellä. Monen ihmisen irtisanomiselta vältyttiin.
Ehdolla kaupunginvaltuustoon
Tiina Heinonen on työpaikkansa ulkopuolellakin monessa mukana. Hän kuuluun muun muassa Tampereen elintarviketyöläisten ammattiosaston johtokuntaan. Ammattiosastossa on jäseniä monelta elintarvikealan työpaikalta. Heinonen pitääkin monen alan ihmisten mukanaoloa toiminta rikastuttavana ja monipuolistavana.
Suomen Elintarviketyöläisten liiton viime vaaleissa 2012 Heinonen valittiin liittovaltuuston jäseneksi. Hän on myös toiminut Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestön, SAK:n valtuustossa. SAK:n edustajiston jäsen Heinonen on ollut vuodesta 2011.
Heinonen oli ehdokkaana viime kunnallisvaaleissa Tampereella. Ehdokkuus toi hänelle luottamustehtävän, Tampereen kaupungin liikelaitoksen Tampereen Voimian johtokunnan jäsenyyden. Heinonen oli ehdokkaana viime eduskuntavaaleissa ja on ehdokkaana ensi kevään kuntavaaleissa.
Luottamustehtävistä Heinosen lempilapsi on Leipomoalan tutkintotoimikunta, johon hän kuuluu jo kolmatta kautta. Ammatillinen osaaminen on tärkeää ja hyödyllistä. Siksi hän kannustaa kaikkia kouluttautumaan. Kouluttautuminen ja kokemus eri paikoista lisää näkemystä siitä, mihin pitäisi pyrkiä.
Vasen Kaistan pääluottamusmiessarjassa ilmestynyt:
Pääluottamusmies on tunteiden tulkki (Antti Salonen, 17.3.2016)
Luottamusmiehellä pitää olla kova pää (Rauno Lehtinen, 29.2.2016)
Sankari puun ja kuoren välissä (Petri Sorvali, 3.2.2016)
*