Eteläpuiston kehittäminen puistona saa kannatusta

Teksti ja kuvat: CAI MELAKOSKI   
Eteläpuisto nousi päivähoidon ohella keskeiseksi puheenaiheeksi Tampereen kaupunginvaltuuston maanantaisessa kokouksessa. Eteläpuiston tulevaisuudesta ei ole löytynyt yksimielisyyttä. Osa valtuutetuista ja muista tamperelaisista haluaa säilyttää Eteläpuiston ainakin pääosin puistona,  osa kannattaa suunnitelmia puiston muuttamisesta rakennetuksi alueeksi.

Vasemmistoliiton Tampereen valtuustoryhmässä ja kunnallisjärjestössä keskustelu Eteläpuistosta on vielä käynnissä. Asiasta keskustellaan ensi viikolla kunnallisjärjestön vuosikokouksessa. Myös Vasen Kaistan seminaarissa Tulevaisuuden kaupunki ensi keskiviikkona asia varmaan nousee esiin, vaikka seminaarin aiheena onkin kaavoitus ja tulevaisuuden kaupunkiympäristö yleisemmällä tasolla.

Kaupunginvaltuuston maanantaisessa budjettikokouksessa kolme vasemmistovaltuutettua käytti puheenvuoron Eteläpuistosta.

Kaupunginvaltuutettu Ulla-Leena Alppi korosti, että tulevilla ratkaisuilla Eteläpuiston rakentamisen suhteen on iso merkitys muillekin kuin keskustassa asuville kaupunkilaisille:

‒ Eteläpuisto yhdessä Pyynikin luonnonsuojelualueen kanssa muodostaa kaupungin keuhkot, joilla on paitsi kulttuurisia, myös ympäristö- ja terveysvaikutuksia. Kuten Eteläpuisto-liikkeen valtuutetuille jakamassa vetoomuksessa todetaan,  ”Eteläpuisto on suoja- ja puskurivyöhyke Pyynikin luonnonsuojelualueelle, jonka kulutuskestävyys on ylitetty jo nykyisellä väestöpohjalla” .

‒ Tampere kasvaa vuosittain noin kahdella tuhannella asukkaalla ja näin myös Pyynikin kuormitus kasvaa entisestään. Eteläpuiston tulevaisuuden suhteen on syytä herätä viimeistään nyt, Alppi vetosi.

Näsinpuistosta esimerkkiä

Yhdyskuntalautakunnan ja sen ympäristö- ja rakennusjaoston jäsen, valtuutettu Kalle Hyötynen korosti puheenvuorossaan tamperelaista melko laajaa yksimielisyyttä kaupunkirakenteen tiivistämisestä oikeanlaisena vastauksena kaupungin asukasmäärän kasvuun:

‒ Keskustan alueellakin on monia tähän tavoitteeseen tähtäävää suunnitelmaa, muun muassa Ranta-Tampellan, Ratapihankadun varren ja Santalahden täydennysrakentamissuunnitelmat, listasi Hyötynen.

‒ On kannatettavaa, että kaupungin kasvuun vastataan kaupunkirakenteen sisälle suunnatulla rakentamisella. Samaan aikaan kun kaupunkirakenne toisaalla tiivistyy, on myös huolehdittava kaupunkilaisten yhteiskäytössä olevien alueiden säilyttämisestä ja kehittämisestä. Tämä koskee niin toreja, aukioita kuin puisto- ja viheralueitakin.

‒ Eteläpuiston suunnitelmassa on paljon hyvää. Lisärakentamista voidaan osoittaa suunnitelmien mukaan Klingendahlin länsipuolisille alueille, Nalkalan kentälle ja Ratinan suvannon suuntaan.

‒ Sen sijaan Hämeenpuiston eteläinen pääte ranta-alueineen tulee kehittää virkistys- ja viheralueena rantaan saakka, samaan tapaan kuin Hämeenpuiston pohjoinen päätekin. Näsilinnan saneeraus ja Tiitiäisen leikkipuisto ovat takuulla pitkässä juoksussa fiksumpi ratkaisu, kuin että alueelle olisi toteutettu massiivista asuinrakentamista.

‒ Samanlaista fiksua kehittämistä soisi näkevän myös eteläpuiston ranta-alueilla, Hyötynen toivoi.

‒ Syytä olisi myös pohtia Tampereen valtatien ja Hämeenpuiston liikenteenvälityskykyä Ratinan kauppakeskuksen, Näsinkallion liittymän ja Kunkunparkin ramppien myötä tulevan liikenteen lisääntymisen tuolla alueella, muistutti Hyötynen.

Lähipuistot tärkeitä niille, joiden on vaikea liikkua

Varavaltuutettu Sinikka Torkkola piti erinomaisena, että Tamperetta rakennetaan ja kaupunki kehittyy:

‒ Kaupunkiin muuttaa kahdesta kolmeen tuhatta asukasta vuosittain ja he tarvitsevat asuntoja. Rakentaminen tuo työttömyyden vaivaamaan kaupunkiin työtä sekä kaupungille verotuloja ja tuloja kaavoituksesta, iloitsi Torkkola

‒ Mutta kaupungin rakentaminen ei voi merkitä vain rakennusten rakentamista, vaan kaupungissa pitää myös ihmisten viihtyä. Puistot ovat olennainen osa kaupunkitilan viihtyisyyttä.  

‒ Eteläpuisto-liikkeen huoli on paikallaan, Tampereella on aivan liian vähän puistoja. On tärkeää, että viheralueet ja puistot ovat osa ihmisten arkea, niin että niihin ei tarvitse erikseen lähteä. Lähipuistot mahdollistavat ulkoilun myös niille, joilla on vaikeuksia liikkua, tähdensi Torkkola.

‒ Viiden tähden keskustasuunnitelmaa tuleekin tarkastella uudelleen ja varmistaa, että puisto säilyy kaupunkilaisten lähiulkoilun paikkana. Eteläpuistolla ei ole van arjen arvoa lähikulmien asukkaille, vaan alue on Pirkanmaan maakuntakaavan suojaama viher- ja virkistysalue. Eteläpuistoa ei ole suotta sanottu Tampereen helmeksi. Ei anneta viiden tähden sammuttaa tuon helmen hehkua, Torkkola vetosi puheenvuoronsa lopuksi.

Aiheesta aiemmin Vasen Kaistassa:

Elääkö Eteläpuisto? (7.10.2016) 

Onko Eteläpuisto ylellisyyttä? (29.6.2016)

Aiheesta lisää muualla verkossa:

Tulevaisuuden kaupunki (Vasen Kaistan seminaari 24.11.2016) 

Eläköön Eteläpuisto (Liikkeen kotisivut)

Eteläpuiston puolustajat (Facebook-ryhmä)

Eteläpuiston suunnittelu (Tampereen kaupunki)

Eteläpuiston osallistumis- ja arviointisuunnitelma (Tampereen kaupunki)

Vihervuosi 2016

*