Tehokkaampaa simputusta yksityistämällä?

JOUNI SIRÉN
Kun jo työnteon suunnittelusta rangaistaan 30 päivän rahattomuudella, hallituksen puheet työllisyyden parantamisesta ”työvoiman tarjonnan lisäämisellä” ja kannustamisella työn vastaanottamiseen joutuvat taas kerran outoon valoon.

Talousahdinkoon joutui joutui Aamulehden yleisönosastoon 17.11. kirjoittanut työtön, joka kysyi TE-toimistosta neuvoa, miten toimia, jos hän aikoo tehdä pienen keikkatyön. TE-toimisto alkoi selvittää, voidaanko kysyjän tulkita mahdollisesti solmineen suullisen työsopimuksen. Selvitys kesti 30 päivää, ja siksi ajaksi kysyjän työttömyyskorvauksen maksaminen keskeytettiin.

Työttömän kiukku kohdistuu tietysti TE-toimistoon, mutta TE-toimistoa ohjaa laki, josta on kiittäminen pääasiassa kokoomusta ja keskustaa. Lakien soveltamisohjeet ja resurssit, muun muassa selvitysten tekemiseen, taas antaa työ- ja elinkeinoministeriö, jota johtaa perussuomalainen työministeri Jari Lindström.

Työttömien kohtelussa tiivistyy koko suomalaisen sosiaaliturvalainsäädännön henki. Kun on saatu aikaan työttömyysturva tai muu mekanismi, jonka tarkoitus on turvata ihmisen toimeentulo erilaisissa elämäntilanteissa, luodaan sääntöryteikkö, jolla pyritään estämään ihmisiä saamasta tukea. Lähtökohtana on oletus, että tuen tarvitsija on laiska ja epärehellinen.

TE-toimiston työntekijät joutuvat tämän epäluottamussäännöstön toimeenpanijoiksi. Heidän pitäisi samaan aikaan auttaa työttömiä löytämään töitä ja valvoa, että työttömyysturvan pykälät täyttyvät. Monen työttömän kokemus on se, että TE-toimiston virkailijoiden ensisijainen tehtävä on etsiä perusteita, joilla työnhakijalta voidaan evätä työttömyysturva. Kokeneet neuvovat muita vaikenemaan kaikesta mahdollisesta vapaaehtoistoiminnasta ja muusta aktiivisuudesta.

Juha Sipilän hallituksen aikana TE-toimistojen tehtäviä on lisätty ja voimavaroja vähennetty. On selvää, että silloin palvelujen laatu ja saatavuus kärsivät. Ruotsissa on yhtä paljon työttömiä kuin Suomessa, noin 390 000. Työvoimapalveluissa on siellä kuusi kertaa enemmän henkilökuntaa kuin Suomessa.

Nyt hallitus aikoo yksityistää työvoimatoimistot. Perusteena on työnvälityksen tehostaminen. Perustelu voisi naurattaa, ellei todellisuus olisi traaginen. TE-toimistojen työntekijöiden voimavarat ovat täysin riittämättömät suhteessa työmäärään, kun työttömyys on historiallisissa lukemissa.

Yksityisissä työnvälitystoimistoissa ei olisi jaettavana yhtään sen enempää töitä kuin nytkään. Koko hankkeen tarkoitus on tehdä työttömistä bisneksen rahastusautomaatti. Laskun saisivat veronmaksajat, mutta hyödyn yhtiöiden osakkeenomistajat. Malli on tuttu yksityistetyistä terveyspalveluista, joissa häärivät veroja kiertävät ylikansalliset suuryritykset.

Yksityistämisen sijaan työvoimapalveluita pitää kehittää niin, että halukkaille on tarjolla henkilökohtaista palvelua ja palkkatukeen varataan riittävät määrärahat. Työttömien kyykyttäminen typerillä säännöillä on lopetettava ja talouspolitiikan suunta on vaihdettava kurjistamisesta työpaikkojen luomiseen. Sosiaaliturvalainsäädännön pykäläryteikön raivaussahaksi sopisi perustulo.

Kirjoittaja on Tampereen Vasemmiston puheenjohtaja.

Tekstiä muokattu 18.11.2016 klo 22.30. Maininta karenssista poistettu, koska kyseessä oli työttömyyskorvauksen maksun keskeytys eikä karenssi. Karenssi tarkoittaa kautta, jolta työttömyyskorvausta ei makseta lainkaan.

Aiheesta muualla verkossa:

Työttömien työnhaku nykymuodossa loppuu – hallitus aikoo yhtiöittää julkisen työvälityksen (Helsingin Sanomat 13.11.2016)

Etusivun kuva: https://pixabay.com/fi/k%C3%A4si-mies-kuva-leffa-65688/