JARI NUMMINEN
Kunnat järjestävät asukkailleen palveluita, joita varsinkin pienituloiset, kuten vanhukset, sairaat ja työttömät tarvitsevat. Palveluista veloitetaan hinnaston mukainen maksu, ja asiakkaalle lähtee lasku, jonka asiakas kykyjensä mukaan hoitaa.
Jos asiakas ei sitten syystä tai toisesta pysty maksamaan laskua, useimmat kunnat siirtävät laskun nykyisin perintätoimiston hoidettaviksi. Vaikka asiakas olisi maksukyvytön, perintätoimisto voi lisätä laskuun perimiskuluja jokaisesta maksumuistutuksesta. Joskus käy myös niin, että asiakas maksaa laskun perintätoimistolle usean ”karhun” jälkeen kalliiseen hintaan.
Jos perintätoimisto ei saa maksua perittyä, se palauttaa saatavan takaisin kunnalle, joka lähettää maksun edelleen ulosottoon. Kierto perintätoimiston kautta ei ole välttämätön vaan kunta olisi voinut lähettää maksamattoman laskun suoraan ulosottoon. Huomioitavaa on, että perintätoimisto ei voi periä omia kulujaan ulosotossa, kun kyse on julkisista maksuista. Ulosotossa velallisen kuluna on kiinteä maksukohtainen valtion ulosottomaksu, joka ei moninkertaistu.
Kysynkin, miksi kunnat käyttävät perinnässään turhana välikätenä ulkopuolista, kansainvälistä perintätoimistoa, jonka tuotot ohjautunevat ainakin jossain määrin veroparatiiseihin? Kuntien ei missään tapauksessa tulisi tukea tällaista liiketoimintaa. Suomessa on valtiollinen viranomainen, ulosottolaitos, joka hoitaa saatavien perinnän tehokkaasti, inhimillisesti ja viranomaisluonteisesti, sekä oikeuden- ja lainmukaisesti.
Ulosotto ei aiheuta velalliselle tarpeettomia kuluja, kuten globaalit kiskuriperintätoimistot. Toisin kuin ulosottolaitoksella perintätoimistoilla ei ole laillista täytäntöönpanovaltaa eivätkä ne pysty ulosmittaamaan saataviaan esimerkiksi palkasta. Ulosottoviranomainen arvioi velallisen maksukykyä eikä jatka ulosottoa, jos velallinen todetaan maksukyvyttömäksi. Perintätoimistot toimivat toisin eivätkä ota huomioon velallisen kykyä maksaa vaan kiskovat velalliselta joka ikisen rovon. Viimeisenä keinonaan perintätoimistot uhkaavat lähettää maksamattoman laskun ulosottoon eli samaan paikkaan, minne kunta olisi voinut maksamattoman laskun suoraan lähettää.
Ihmettelen, miksi kunnat toimivat näin. Kustannuskysymys se ei ainakaan voi olla, sillä kunta maksaa ulosottolaitokselle nimellisen käsittelymaksun vain silloin, kun velallinen todetaan varattomaksi. Mielestäni kuntien pitää periä itse saatavansa, ja jos se ei onnistu, tulee perintä siirtää ulosottolaitokselle-
Lopuksi velalliselle vinkki: Älä siis maksa julkisia saatavia perintätoimistoille, ulosotossa pääset halvemmalla.
Kirjoittaja on kihlakunnan ulosottomies. Hän on vasemmistoliiton kuntavaaliehdokkaana Valkeakoskella.
*
Näin toimitaan Heinolassa. Olen ihmetellyt miksi ex- miehen TK. Ym. Laskut suoraan on lähetetty perintätoimistolle, mutta ei ensin ex-miehelle