Teksti: JAANA MÄKINEN
Voiko olla ei-kenenkään puolella kansalaissodassa, jonka jälkimuistoissa edelleenkin kannamme vahvasti väriä, punaista tai valkoista? Varmaa on, että myös näitä värittömiä ja puolueettomia kansalaisia oli. Eipä ole niin yksinkertaista pysytellä omassa linjassaan, kun mauserilla uhaten kaapataan mies, hevonen ja reki ja myöhemmin lyödään valkoinen hihanauha käteen, jotta ei punaisena ammuttaisi. Näin alkaa näytelmä.
Jussi Ketola (Juho Laitinen), Yhdysvalloissakin siirtolaisena pilvenpiirtäjiä rakentanut kauhavalainen, osaa pitää päänsä. Pyssyyn hän ei tartu, näin on päätetty kirkonkylän työväenyhdistyksessä ja siinä päätöksessä Ketola aikoo myös pysyä. Tärkeässä roolissa, myös näytelmässä, tuntemattomien valkoisten kanssa kohti Tampereen taisteluita mukana kulkee varsasta asti kasvatettu Prokli.
Näyttelijätaidot hyötykäyttöön
Kyllä harrastajanäyttelijätkin osaavat. Näyttelijät pääsevät näyttämään taitonsa, kun kahdeksan hengen voimin esitetään niin valkoista kuin punaistakin. Kuolleista noustaan yhtäkkiä toiseen rooliin pyssyt tanassa. Tosin aitojen tuliaseiden sijaan pesäpallomailoilla on oma roolinsa. Kirjan henkilöhahmot vaihtuvat lennossa vaikka vääpelistä pikkupoikaan, vaan kuinka tuodaan hevonen näyttämölle? Näyttelijällä täytyy olla tuntemusta hevosmaailmasta, niin aidosti rooli sujuu. Prokli-hevosta esittävä Clarissa Rosi osaa tuoda esiin aitouden ja lämmön hevosen ja ihmisen välillä.
Näytelmä etenee kirjan mukaisesti, vaan mitäpä hyvää tekstiä muuttamaankaan. Mutta mitä näytelmässä tekee Matti Kurikka (Markku Soikkeli)? Hänet on napattu mukaan Tuurin edellisestä kirjasta Taivaanraapijat. Kurikan aatteet laitetaan koetukselle Ketolan ajatusmaailmassa, keskellä todellista maailmaa, keskellä sisällissotaa.
Harrastajateatterin pienellä budjetilla, mutta mahtavilla heittäytymisillä saavat Juho Laitinen, Clarissa Rosi, Markku Soikkeli, Niko Ranta, Jaakko Katajamäki, Riku Liski, Toni Lähteenmäki sekä Roosa Raiskio katsojat elämään mukana Ketolan Matkaa Tampereelle ja takaisin kotia kohti.
Ajatuksesta esitykseksi
Käsikirjoittaja-ohjaaja Terhi Tuomisto oli pähkäillyt muutama vuosi sitten teemaa ”hiljainen enemmistö ja sivustakatsojan vastuu”. Tukkateatterin tekstihautomo Tukkateksti, joka on koottu Tukkateatterin jäsenistä, tarttuikin erään työryhmäläisen mukanaan tuomaan Antti Tuurin kirjaan. Siltä istumalta Tuuriin otettiin yhteyttä ja hän antoi luvan Kylmien kyytimiehen dramatisointiin ja esittämiseen Tukkateatterissa.
Näytelmä on rakentunut käsikirjoituksesta esitykseksi yhdessä ohjaajan ja näyttelijöiden kanssa. Tuuri itsekin näki tuloksen vasta ensi-illassa ja hän oli erittäin tyytyväinen kokemaansa. Itsekin käsikirjoittajana toimineena hänestä oli mielenkiintoista nähdä, kuinka joku muu näkee ja kokee tekstin.
Pian 20-vuotias Tukkateatteri sijaitsee ravintola Kaijakan vieressä Laukontorin laidalla. Tässä harrastajateatterissa pääsee näkemään niin teatterin omaa dramatisointia kuin klassikkonäytelmiäkin.
Työryhmä:
Dramatisointi ja ohjaus
Terhi Tuominen
Valosuunnittelu
Minerva Kettukuja
Visualisointi
Terhi Tuominen
Puvustus
Leena Sievä ja työryhmä
Graafinen suunnittelu
Meri Kailanto
Tuotanto ja valokuvaus
Kaisa Vuorinen
Näyttämöllä
Juho Laitinen, Clarissa Rosi, Jaakko Katajamäki, Riku Liski, Toni Lähteenmäki, Roosa Raiskio, Niko Ranta ja Markku Soikkeli
Esitysajat
pe 9.3. klo 19 ensi-ilta
ke 14.3. klo 19
la 17.3. klo 16
ke 21.3. klo 19
pe 23.3. klo 19
su 25.3. klo 16
ti 27.3. klo 19
to 29.3. klo 19
la 31.3. klo 16
to 5.4. klo 19
su 8.4. klo 16
ti 10.4. klo 19
to 12.4. klo 19
pe 13.4. klo 19
Lue lisää Vasemmasta Kaistasta
Teatterien vuosi 1918 vahvistaa rauhantyön tärkeyttä (5.2.2018)
Punapaula ja Valkoville (30.1.2018)
Lue lisää muualta verkosta
Kylmien kyytimies Tukkateatterin verkkosivuilla
*