Teksti ja kuva: SINIKKA TORKKOLA
Suomea pidetään yhtenä maailman vähiten korruptoituneista maista. Sitähän se tietysti on, jos perusteena pidetään korruptiota tarkkailevan järjestön Transparency Internationalin arviota korruption yleisyydestä. Järjestön tuottamassa korruptioindeksissä (Corruption Perception Index CPI), Suomi oli vuonna 2017 maailman kolmanneksi vähiten korruptoitunut maa.
– Käsityksemme korruption esiintymismuodoista on kuitenkin harhainen. Korruptioindeksi ylläpitää käsitystä, että kaikki on hyvin ja että mihinkään korjaaviin toimiin ei tarvitse ryhtyä, sanoo Transparency Internationalin aktiivi, Erkki Laukkanen.
Laukkanen, joka on aiemmin toiminut myös Transparency Internationalin Suomen osaston puheenjohtajana, nostaa esiin korruptioindeksin mittaustavat ja korruption määrittelyt.
– Korruptioindeksissä otetaan huomioon vain julkisella sektorilla esiintyvä korruptio, ja sekin lähinnä rikoslaissa kriminalisoidun lahjonnan osalta, sanoo Laukkanen.
Korruptiolla on Suomessakin monta mahdollista paikkaa
Laukkanen itse käyttää korruptiosta laajaa määrittelyä, jossa korruptiolla tarkoitetaan valta-aseman väärinkäyttöä. Näin laajasti korruptio määritellään myös Britanniassa 2015 julkaistussa Routledge Handbook of Political Corruption -teoksessa, joka on arvostettu korruption käsikirja.
Korruption ymmärtäminen valta-aseman väärinkäytöksi tuo esiin poliittista vallankäyttöä ja nostaa esiin kysymyksen korruptiolle alttiista päätöksenteon paikoista. Laukkasen listassa tällaisia paikkoja ovat muun muassa kunnalliset osakeyhtiöt ja yhteisyritykset, julkiset hankinnat kunnissa ja kuntayhtiöissä, kuntakonsernien talous sekä kuntien sisäinen ja ulkoinen tarkastustoiminta. Korruptiolle altistaa myös päätöksenteon keskittyminen harvoille luottohenkilöille.
Kauppatieteiden tohtori Erkki Laukkanen puhuu lauantaina Tampereella Poliittinen korruptio kunnissa -seminaarissa. Laukkasen puheenvuoroa kommentoivat reviisioneuvos Keijo Lappalainen ja kunnallisneuvos Sirkkaliisa Virtanen. Lappalainen on toiminut pitkään Tampereen kaupungin tarkastusjohtajana. Virtanen on puolestaan toiminut pitkään Tampereen kaupunginhallituksen liiketoimintajaoston, nykyisen konsernijaoston, jäsenenä.
Lue lisää aiheesta muualla verkossa
Poliittinen korruptio kunnissa seminaarin ohjelma (Vasen Kaistan kalenteri)
Kotilinnasäätiön hallitusjäseniä epäillään luottamusaseman väärinkäytöstä ja säätiörikoksesta: ”Tapaus on ikävä ja kiusallinen” (Aamulehti 15.3.2018)
Poliittinen korruptio kovilla kansilla. Routledge Handbook of Political Corruption -teoksen arvio. (Kansan Uutiset 12.3.2016)
*