Teksti ja kuva: CAI MELAKOSKI
Kansalaisoikeustaistelija Martin Luther King ehti käynnistämään köyhien kansalaisten marssin Yhdysvaltain pääkaupunki Washingtoniin keväällä 1968 ennen kuin salamurhaajan luodit kaatoivat hänet huhtikuussa.
Köyhien kansalaisten kampanja jatkui, ja huipentui kevään 1968 lopulla, kun 3000 mielenosoittajaa leiriytyi kuuden viikon ajaksi National Mall -puistoon. Kampanja vaati taloudellisia ja ihmisoikeuksia kaikenvärisille Yhdysvaltain kansalaisille.
Shana East kertoi, että tänä vuonna syntyneen uuden köyhän kansan liikkeen synnyn taustalla on uusliberalistinen oikeistopolitiikka, joka on kasvattanut valtavasti köyhien osuutta väestöstä ja kurjistanut ennestään köyhien asemaa. Keskiluokka on käytännöllisesti katsoen kadonnut. Köyhien liike on noussut vastapainoksi hallitsemattoman kapitalismin aiheuttamalle sosiaalisten turvaverkkojen purkautumiselle, yhteisöllisyyden puutteelle, eristäytymiselle ja individualismille.
Köyhien liike pyrkii purkamaan systemaattisen rasismin ja köyhien syrjinnän, jotka ilmenevät esimerkiksi äänestysoikeuden rajoittamisena. Köyhien ihmisten mahdollisuuksia vaikuttaa vaalituloksiin vaikeutetaan muun muassa tarkoitushakuisella vaalipiirien rajojen vetämisellä ja tekemällä äänestämiseen tarvittavien asiakirjojen hankkimisesta hankalaa ja kallista.
Köyhien kampanjan 40 ensimmäisen päivän aikana pidätettiin 2000 jäsentä
Köyhien liike on aidosti monikulttuurinen ja yhdistää jo 40 osavaltiossa köyhiä ja heidän ystäviään, uskonnollisia johtajia, muusikkoja, ympäristöaktiiveja, työläisiä, sotaveteraaneja ja muita kansalaisia, Shana East kertoi.
Liike käyttää toiminnassaan monenlaisia menetelmiä ja se on luonteeltaan paremminkin organismi kuin organisaatio. Suora toiminta ja kansalaistottelemattomuus ovat osa liikkeen keinovalikoimaa. Liikkeen jäsenet järjestävät esimerkiksi istumalakkoja virastoissa. Kampanjan ensimmäisten 40 päivän aikana pidätettiin yli 2000 ihmistä.
Vankilat ovat orjatyövoimalla toimivia tehtaita
Lontoossa toimivan kriminaalipolitiikan tutkimusinstituutin mukaan vuonna 2015 Yhdysvalloissa oli yli kaksi miljoonaa maailman kaikkiaan runsaasta 10 miljoonasta vangista
. Yhdysvalloissa asuu 4,4 prosenttia maailman väestöstä, mutta 21 prosenttia vangeista.
Vankilat toimivat alihankkijoina suurille yrityksille. Yksityistetyt vankilat tuottavat huikeita voittoja omistajilleen. Vangeille suoritetut korvaukset työstä ovat pienet, ja monissa vankiloissa vangit joutuvat maksamaan ylläpidosta, jopa vessapaperista.
Shana East kertoi, että nykypäivän orjuutta on vaikea lopettaa, sillä vankiloiden voitoista riittää merkittäviä summia avustuksiksi valtapuolueiden ehdokkaiden vaalikassoihin.
Vähäisista huumausaineineiden hallussapitorikoksista ja muista väkivallattomista rikkeistä annetut tuomiot takaavat vankilayrityksille riittävästi työvoimaa. Ihonväri ja varallisuus vaikuttavat tuomioiden pituuteen. Köyhillä ei varaa huippupalkkioita laskuttaviin asianajajiin.
Vankiloiden orjatyö ja epäkohdat nostattivat loppukesästä laajan vankilalakon. Lakko oli reagointia muun muassa Etelä-Carolinan Lee Correctional Institutionin huhtikuisiin väkivaltaisiin tapahtumiin, joiden aikana seitsemän vankia menetti henkensä. Vankilalakon vaatimuksia olivat muun muassa oikeus inhimillisiin elinolosuhteisiin ja kuntoutukseen sekä orjuuden lopettaminen.
Lue ensimmäinen Shana Eastin esitykseen perustuva artikkeli:
Yhdysvaltain vasemmiston aika on tullut (Vasen Kaista 15.9.2018)
Lisää aiheesta Vasen Kaista verkkolehdessä:
Bernie Sanderin kampanjaorganisaattori puhuu Tampereella (10.9.2018)
Lisätietoja:
Köyhien marssi Washingtoniin (Ylen arkisto 1968)
Köyhien kansalaisten kampanja (2018)
Vankilalakko 2018 (Kampanjan verkkosivut)
World Prison Population List (Institute for Criminal Policy Research)
Lue lisää asiasta muualla verkossa:
The war on poverty begins at the ballot box (William Barber ja Liz Theoharis, The Guardian, 16.9.2018)
US income inequality continues to grow (Carmen Reinicke, CNBC, 19.7.2018)
Tarkoitushakuinen vaalipiirien rajaaminen kävi tuomarien mielestä jo liian härskiksi – päätös voi haitata republikaanien menestystä Yhdysvaltain vaaleissa syksyllä (Tommi Hannula, Helsingin Sanomat 10.1.2018)
Washington Post: Yhdysvalloissa poliisi surmasi miltei 1 000 ihmistä viime vuonna (MTV:n uutiset, ulkomaat, 5.1.2018)
Vähemmistöt taistelevat yhä äänioikeudesta Yhdysvalloissa – ”Taistelua käydään nyt osavaltio osavaltiolta” (Laura Saarikoski, Helsingin Sanomat, 15.5.2016)
Lehti: USA:n poliisi ampuu yli kaksi ihmistä päivässä, virallinen luku puolet pienempi (Anniina Wallius, Yle, 31.5.2015)
Vähemmistöjen äänestämistä hankaloitetaan tahallaan Yhdysvalloissa (Arto Huovinen, Kansan Uutiset, 27.10.2012)
USA kumosi mustien äänioikeutta suojelevan kansalaisoikeuslain (Ville Similä, Helsingin Sanomat 25.6.2013)
*