Näkökulma

4.1.2019 klo 11:09

Mielenosoitus lasten puolesta tuli myöhässä

Lapsiin kohdistuvan väkivallan ehkäisyssä eivät kauniit sanat riitä. Sosiaalityöhön tarvitaan lisää voimvaroja leikkausten sijaan. (Kuva keinuista on julkaistu Pixabay-kuvapalvelussa vapaasti käytettäväksi lisenssillä CC0.)
Jouni Sirén (Kuva: Susanna Kekkonen)

JOUNI SIRÉN
Kokoomuksen eduskuntavaaliehdokas järjesti perjantaina 28.12. Tampereella mielenosoituksen, jolla haluttiin kiinnittää huomiota lapsiin kohdistuvaan seksuaaliseen hyväksikäyttöön ja väkivaltaan. Aihe on tietysti tärkeä, mutta mielenilmauksen ajankohta ei ollut aivan onnistunut. Oikea ajankohta olisi ollut ennen kuin eduskunta hallituspuolueiden äänin hyväksyi vuoden 2019 budjetin.

Lapsiin kohdistuvan väkivallan ehkäisyssä on ensisijaisen tärkeää turvata lastensuojelun voimavarat. Jo vuosi sitten sosiaalialan opiskelijat ja työntekijät vetosivat hallitukseen lastensuojelun kestämättömän tilanteen korjaamiseksi. Nyt yhtä työntekijää kohti voi olla 70 tai 80 lasta. Epäinhimillisen työtaakan vuoksi osa lapsista jää ilman apua.

Sosiaalityön asiakasmäärää kasvattaa se, että tällä hallituskaudella on leikattu muun muassa kouluista ja päiväkodeista. Lisäksi työttömyysturvan heikennykset ovat lisänneet lapsiperheiden köyhyyttä. Psykiatrisen hoidon ja päihdehuollon pitkät jonot näkyvät suoraan lastensuojelun asiakkaiden määrän kasvuna.

Kun Kuntaliitto vuonna 2017 kysyi sosiaalityöntekijöiltä lastensuojelun tilanneesta Suomen kunnissa, 25 prosenttia vastaajista kertoi, että lasten pahoinpitelyepäilyjen selvittäminen on heidän kunnassaan hidasta ja hankalaa. Kaksi prosenttia totesi, että epäilyjä ei voida useimmiten selvittää lainkaan. Seksuaalisen hyväksikäytön selvittämistä piti hitaana ja hankalana 20 prosenttia vastaajista. Kolme prosenttia kertoi, että se jää useimmiten tekemättä.

Isoja ongelmia on myös lasten sijaishuollon järjestämisessä. Myös vanhempien on entistä vaikeampaa saada apua päihde- ja mielenterveysongelmiin.

Vuonna 2015 hallitus leikkasi kuntien valtionosuuksia noin 1,3 miljardilla eurolla. Se on saman verran kuin kunnat käyttivät yhteensä lasten ja perheiden palveluihin. Leikkauksen jäljet näkyvät sosiaalityön arjessa.

Kokoomuksella ja muilla hallituspuolueilla olisi ollut mahdollisuus korjata virheensä vuoden 2019 budjetissa. Ne eivät tehneet sitä.

Viime kädessä päätökset lastensuojelusta tehdään kunnissa. Siksi on sääli, että kokoomusehdokas ei järjestänyt mielenilmausta esimerkiksi 19.11.2018, kun Tampereen kaupunginvaltuustossa päätettiin vuoden 2019 budjetista. Vasemmistoliitto esitti lisää varoja (ja keinot menolisäyksien kattamiseksi) uusien työntekijöiden palkkaamiseksi lastensuojeluun. Taustalla olivat muun muassa hätääntyneet yhteydenotot sosiaalityöntekijöiltä. Kokoomuksen ja muiden puolueiden riveistä kuultiin lämpimiä sanoja. Äänestyksessä kokoomus kumppaneineen vastusti lastensuojelun voimavarojen lisäämistä.

Kirjoittaja on Tampereen Vasemmiston puheenjohtaja ja varavaltuutettu.

 

Kirjoitusta on muutettu 4.1.2019 klo 12.55. Mielenosoituksen järjestänyt kokoomuksen ehdokas Jari Kinnunen on nokialainen eikä tamperelainen. Hän toimii poliisina Tampereella. 


Aiheesta muualla Vasen Kaista -verkkolehdessä

Budjettivaltuustossa kamppailtiin vähävaraisimpien palveluista (20.11.2018)

Tampere ottaa syömävelkaa, leikkaa palveluja ja vastustaa omia tavoitteitaan (26.11.2018)


Aiheesta muualla verkossa

Tampereella järjestetään kulkue lapsiin kohdistuvan seksuaalisen väkivallan tuomitsemiseksi – Järjestäjänä tunnettu poliisi (Tamperelainen 27.11.2018)

Adressi: Lasten oikeus suojeluun! Poliittisten tahojen on otettava vastuu lastensuojelun toimintaedellytyksistä

Kuntaliiton lastensuojelukysely 2017

Etusivun kuva:

 

Kuva keinuista on julkaistu Pixabay-kuvapalvelussa vapaasti käytettäväksi lisenssillä CC0.*

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *