Artikkeli: Suomi, Vasemmisto

24.4.2019 klo 11:15

Vasemmistoliitolla on täydet 20 ehdokasta Euroopan parlamentin vaaleissa

Silvia Modig (vasemmalla) ja Sinikka Torkkola (oikealla) olivat vasemmistoliiton ehdokkaita myös vuoden 2014 europarlamenttivaaleissa. Kuva on otettu vasemmistoliiton vaalimökin edestä Keskustorilla. Kuvassa keskellä Raini Merri Vallinharju.

Ehdokkaat Suomessa 26. toukokuuta järjestettäviin Euroopan parlamentin vaaleihin on asetettu. Suomesta valitaan 13 meppiä (MEP=Member of European Parliament, Euroopan parlamentin jäsen) ja 14. meppi, joka ottaa tehtävän siinä vaiheessa kun Britannian ero EU:sta ehkä toteutuu.

Pirkanmaalta vasemmistoliiton ehdokkaana Euroopan parlamenttiin on Tampereen yliopiston pääluotto Sinikka Torkkola, joka kommentoi EU:n ja vaalien merkitystä:

‒ Euroopan unioni on hyvä osoitus siitä, miten kansainvälisellä yhteistyöllä voidaan ylläpitää rauhaa ja vakautta ilman sotilaallista liittoutumista. Jäsenmaat eivät ole sotineet keskenään eikä yhtäkään jäsenmaata vastaan ole hyökätty. Unionilla on muitakin merkittäviä tehtäviä, kuten ilmastonmuutoksen hillitseminen ja ihmisoikeuksien edistäminen. Unionin yhteistyöllä voidaan myös ehkäistä talouskeinottelua ja verovälttelyä.

‒ Euroopan unioni näyttää kaukaiselta, mutta unioni vaikuttaa monin tavoin elämäämme. Sillä, millaiset mepit Suomesta valitaan, on todella merkitystä koko Euroopalle. Sinä päätät millainen Eurooppa -iskulauseeseen tiivistyy olennainen, Torkkola toteaa.

Vasemmistoliiton kampanja käynnistyy 24.4. vaaliohjelman julkaisulla. Torkkolan vaalikampanjan käynnistyy tulevana lauantaina Pirkanmaan vasemmiston piirikokouksessa. Kampanja jatkuu muun muassa Eurooppa-päivän iltana 9. toukokuuta järjestettävässä Oikeudenmukainen Eurooppa -keskustelutilaisuudessa Työväenmuseo Werstaalla. Ennen keskustelutilaisuutta on jyväskyläläisen Ryhmä 49 musiikkinäytelmä, joka perustuu Matti Rossin Puulinnunvuolija-teokseen.

Vuoden 2014 europarlamenttivaalien menestykselle tulossa jatkoa

Vuonna 2014 vasemmistoliitto sai riemastuttavan vaalivoiton Euroopan parlamentin vaaleissa ja palasi Suomen valtuuskuntaan viiden vuoden ja yhden vaalikauden poissaolon jälkeen.

Vasemmistoliitto nosti ääniosuuttaan peräti 3,4 prosenttiyksiköllä ja äänimääräänsä reilut 62 000 äänellä. Vasemmistoliitto oli vaalien suurin voittaja. Kun paikkoja oli jaossa vain 13, sai vasemmistoliitto kuitenkin tyytyä yhteen paikkaan 9,3 prosentin kannatuksella ja 161 074 äänellään. Toiseen paikkaan olisi tarvittu vielä 51 707 ääntä lisää. Lähtöasetelmia tämän vuoden europarlamenttivaaleihin ja vasemmistoliiton lisäpaikkanäkymiin tutkaillaan tarkemmin lähipäivinä ilmestyvässä artikkelissa.

Vasemmistoliitto on asettanut vaaleihin täyden listan, 20 ehdokasta:

  • Tiina Ahlfors (ehdokasnumero 163) on psykoterapeutti ja pienyrittäjä Espoosta. Hän edustaa vasemmistoliittoa Espoon kaupunginhallituksessa, ja hänen korkein tavoitteensa on köyhyyden poistaminen. Ahlfors on vasemmistoliiton puoluevaltuuston varajäsen.
  • Ilpo Haaja (164) on levyseppä ja pitkäaikainen päätoiminen pääluottamusmies Helsingin telakalla. Hän oli vasemmistoliiton ehdokkaana Helsingin vaalipiirissä vuoden 2019 eduskuntavaaleissa. Haaja on vasemmistoliiton hallituksen varajäsen.
  • Mia Haglund (165) on VTM ja Pohjoismaisen vihreän vasemmiston pääsihteeri. Helsinkiläinen Haglund on aktiivinen yhteiskunnallinen keskustelija, muun muassa Suomen suosituimpien podcastien joukkoon lukeutuvan Omaa luokkaa -podcastin toinen tekijä. Haglund on vasemmistoliiton puoluevaltuuston jäsen.
  • Miila Halonen (166) on vuodenvaihteessa helsinkiläistynyt nuorisolääkäri. Muuttoonsa asti hän oli Keravalla vasemmistoliiton valtuutettuna. Eduskuntavaaleissa hän oli ehdokkaana Uudenmaan vaalipiirissä. Hänestä tuli 2 392 äänen siivittämänä vasemmistoliiton varakansanedustaja.
  • Tapani Kaakkuriniemi (167) on tutkija ja valtiotieteilijä Jyväskylästä. Hän on toiminut pääosin Helsingin ja Jyväskylän yliopistoissa. Hän on erikoistunut Venäjän ja Itä-Euroopan tutkimukseen.
  • Merja Kyllönen (168) on bioanalyytikko (AMK) ja Euroopan parlamentin jäsen Suomussalmelta. Hänellä on kokemusta myös kansanedustajan ja ministerin tehtävistä. Äskettäisissä eduskuntavaaleissa hänet valittiin kansanedustajaksi Oulun vaalipiiristä 7 052 äänellä.
  • Matleena Käppi (169) on biologian opiskelija ja muusikko Jyväskylästä. Hän edustaa vasemmistoliittoa kaupunginvaltuustossa ja sai 1 294 ääntä eduskuntavaaleissa Keski-Suomen vaalipiiristä.
  • Elisa Lientola (170) on kuvataiteilija ja ammatillinen opettaja. Hän johtaa vasemmistoliiton valtuustoryhmää Lahdessa. Juuri pidetyissä eduskuntavaaleissa hän sai 1 692 ääntä Hämeen vaalipiirissä. Lientola on vasemmistoliiton puoluevaltuuston jäsen.
  • Jaakko Lindfors (171) on opettaja ja oppikirjailija Turusta. Hän on Turun Vasemmiston puheenjohtaja ja Turun opettajien ammattiyhdistyksen varapuheenjohtaja. Eduskuntavaaleissa hän sai 1 131 ääntä vasemmiston ehdokkaana Varsinais-Suomessa. Lindfors on vasemmistoliiton puoluevaltuuston jäsen.
  • Jukka Linna (172) on lehtori ja oikeustieteen tohtori Helsingistä. Hänen erityisalaansa ovat oikeusmuotoilu ja systeemiteoria. Tärkeitä asioita ovat myös tanssi, runot, unet, ja kissat.
  • Ajak Majok (173) on vaatetusompelija, tanssiohjaaja ja yhdenvertaisuusaktivisti Helsingistä. Hiljan pidetyissä eduskuntavaaleissa hän oli ehdokkaana Helsingin vaalipiirissä ja sai komeat 1 989 ääntä.
  • Joona Mielonen (174) on kotkalainen elokuvatyöntekijä ja apulaisohjaaja. Hän on vasemmistoliiton puoluehallituksen jäsen ja Kotkan vasemmistoliiton valtuustoryhmän puheenjohtaja. Hän sai korkeimman äänimäärän, 2 271 ääntä vasemmiston listalla Kaakkois-Suomen vaalipiirissä, mutta puolue jäi ilman kansanedustajan paikkaa.
  • Silvia Modig (175) on helsinkiläinen toimittaja ja kaupunginvaltuutettu, joka on toiminut kaksi kautta kansanedustajana. Viime vaaleissa hänen äänimääränsä, 5 659 riitti varaedustajan paikkaan. Euroopan parlamentin vaaleissa vuonna 2014 Modig sai 7 260 ääntä. Modig on vasemmistoliiton hallituksen jäsen.
  • Sari Moisanen (176) on insinööri AMK ja hanketyöntekijä Kemistä. Hän on toiminut vuodesta 2009 kaupunginvaltuutettuna ja Lapin liiton hallituksen jäsenenä. Vuoden 2019 eduskuntavaaleissa hän sai 2 520 ääntä Lapin vaalipiirissä ja on vasemmistoliiton varakansanedustaja.
  • Anna Mäkipää (177) on filosofian maisteri ja SAK:n alue- ja järjestöasiantuntija Turussa. Hän kuuluu myös vasemmistoliiton ryhmään Turun kaupunginvaltuustossa. Mäkipää on vasemmistoliiton puoluevaltuuston jäsen.
  • Tuomas Nevanlinna (178) on helsinkiläinen kulttuurin sekatyöläinen, filosofisesti suuntautunut kirjailija, suomentaja, opettaja ja puhuja. Hän oli vasemmistoliiton ehdokkaana viime eduskuntavaaleissa ja sai 2 220 ääntä.
  • Janne Parkkila (179) on tekniikan tohtori ja yrittäjä Kuopiosta, Hän on Savo-Karjalan vasemmiston piirin puheenjohtaja. Parkkila on vasemmistoliiton puoluevaltuuston varajäsen.
  • Hanna Sarkkinen (180) on filosofian maisteri ja kansanedustaja Oulusta. Hän on kaupunginvaltuutettu ja Vasemmistoliiton 1. varapuheenjohtaja. Vuoden 2014 europarlamenttivaaleissa Sarkkinen sai 7 342 ääntä ja äskettäisissä eduskuntavaaleissa 11 103 ääntä Oulun vaalipiirissä.
  • Sami Säynevirta (181) on metsätalousinsinööri ja Luonto-Liiton järjestöpäällikkö. Helsinkiläinen Säynevirta on kokenut kansalaisjärjestövaikuttaja, toimii muun muassa Animalian puheenjohtajana ja Eurogroup for Animals -kattojärjestön hallituksen jäsenenä.
  • Sinikka Torkkola (182) on yhteiskuntatieteiden tohtori, tutkija ja pääluottamusihminen Tampereen yliopistossa. Hän on Tampereen kaupunginvaltuutettu ja kuluu vasemmistoliiton puoluehallitukseen. Vuoden 2014 europarlamenttivaaleissa hän sai 1 792 ääntä.

Ehdokasasettelu vahvistetaan torstaina 25.4., jolloin ehdokkaat saavat ehdokasnumeronsa. Ennakkoäänestys järjestetään kotimaassa keskiviikosta tiistaihin 15.–21.5. ja ulkomailla keskiviikosta lauantaihin 15.–18.5.

Lisäys 26.4. klo 11.45: Ehdokkaiden nimien perään on lisätty ehdokasnumerot.

Korjaus 24.4. klo 19.15: Poistettu maininta Merja Kyllösen osallistumisesta Oikeudenmukainen Eurooppa -tilaisuuteen. Hän joutui perumaan osallistumisensa.

Kommentteja: 2

  1. Hei Risto,
    Kiitos kommentista. Pääluottamusihmisenä olen tottunut katsomaan asioita työntekijöiden näkökulmasta. Koulutusta vaativissakin ammateissa on ihan samoja ongelmia kuin kaikissa muissakin töissä. Elämäni aikana olen tehnyt paljon muitakin töitä kuin tutkijaopettajan, sairaanhoitajan ja toimittajan. Siivoojana olen tehnyt töitä Suomessa ja Norjassa, yhden talven olin töissä vaneritehtaallakin. Uskoisin, etten unohda duunareiden asioita. Koulutuksesta ja kielitaidosta on myös etua Euroopan parlamentissa, jossa asioista päättäminen vaatii paljon taustatyötä.

  2. Korkeasti koulutettua porukkaa mitenkä mahtaa olla köyhien asialla, työläisten. Ilpo Haaja ainoa duunarien edustaja sillä mennään.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.