Artikkeli: Maailma

30.7.2019 klo 11:45

Näin EU-kansa valitsi 2019 osa 2: Eurodemarit talouskurin kurimuksessa

Artikkelisarjan ensimmäisessä osassa julkaistiin tiivis yhteenveto europuolueiden kokonaismenestyksestä europarlamenttivaaleissa. Sarjan toinen osa esittelee Euroopan sosiaalidemokraattisen puolueen (PES) jäsenpuolueiden ja muiden europarlamentin demarijäsenten tulokset maittain. Myös demarien uusimmat vaalitulokset kaikissa EU:n jäsenmaissa esitellään. (Kartan karttapohjan on laatinut Orion 8)

Sosiaalidemokraatit tottuivat olemaan noin 30 prosentin kannatuksen turvin vuoronperään suurin tai toiseksi suurin puolue useimmissa Euroopan unionin jäsenmaissa vuosituhannen vaihteeseen saakka, monissa maissa pidempäänkin.

2010-luvulla sosiaalidemokraattien kannatus on romahtanut monissa maissa. Italiassa 33 prosentin kannatus (2008) on laskenut 19 prosenttiin (2019), Ranskassa 29 prosentin suosio (2012) painui seitsemään prosenttiin (2017), Saksan 39 prosentin ääniosuus (2002) vaihtui 21 prosenttiin (2017). Kreikan demarien prosenttiosuus äänistä oli 44 (2009) ja nyt, kymmenen vuotta myöhemmin kahdeksan. Tšekin demareita kannatti aikaisemmin (2006) 32 prosenttia äänestäjistä, mutta viime vaaleissa (2017) vain seitsemän prosenttia.

Kaavio 1. Euroopan demareiden alamäki EU-vaaleissa alkoi vuoden 1999 vaaleissa ja kokoomuslaisten viisi vuotta myöhemmin. S&D ja EPP ovat kuitenkin hallinneet europarlamenttia kahdestaan enemmistönsä turvin aina parin vuoden takaiseen välirikkoon saakka. Kaavion pohjana olevat kannatusluvut löytyvät tämän artikkelin lopun liitetaulukosta.

Europarlamenttivaaleissa suunta on ollut sama. Vuosituhannen vaihteen eurovaaleista viime toukokuun vaaleihin sosiaalidemokraatit ovat useimmissa maissa pudonneet raskaan sarjan noin 30 prosentin puolueista keskisarjan noin 20 prosentin kastiin. Ranskan demarit saivat toukokuussa enää kuusi ja Kreikan kahdeksan prosenttia äänistä. Tsekin ja Irlannin sosiaalidemokraatit eivät enää saaneet yhtään europarlamentaarikkoa.

Ihmiskasvoisen thatcherismin kokeilu päättyi tylysti

Monet sosiaalidemokraattiset puolueet suhtautuivat pitkään epäillen Euroopan unionin rakentamiseen ja laajentamiseen, sillä se nähtiin lähinnä suuryrityksiä palvelevana hankkeena. EU:n rakennetta alettiin demokratisoida vuodesta 1979 lähtien valitsemalla Euroopan parlamentti yleisillä vaaleilla. Kun lisäksi EU:n keskeisiksi painopistealueiksi otettiin muun muassa sosiaaliset- ja ihmisoikeuskysymykset, lähtivät demaritkin mukaan. Motivaatiota lisäsi vielä sekin, että demareilla oli europarlamentin suurin ryhmä aina 1999 vaaleihin asti.

Sosiaalidemokraattien kannatuksesta suurin osa tuli perinteisesti teollisuustyöväestöltä. Automaatio ja teollisuustuotannon siirtäminen alemman palkkatason maihin oli supistanut merkittävästi demarien kannatuspohjaa 1990-luvulle tultaessa. Teollisten työpaikkojen suurimman laskun tiedettiin olevan vasta edessä, joten oli laajennettava kannatuspohjaa.

Euroopan porvaripuolueet omaksuivat 1980-luvulla uusliberalistisen talouspolitiikan, joka lupasi täystyöllisyyttä kunhan markkinat vapautetaan säätelystä, verotusta kevennetään, julkista taloutta supistetaan ja ammattiyhdistysliike saadaan kuriin.

Sosiaalidemokraatit siirtyivät samoille linjoille eräin, muun muassa ammattiyhdistysliikettä koskevin varauksin. Demarit uskoivat veronalennusten houkuttelevan keskiluokkaisia äänestäjiä sankoin joukoin. Merkittävät sosiaalidemokraattiset poliitikot ryhtyivät visioimaan perinteisen vasemmisto-oikeisto-asetelman ylittävää kolmatta tietä. Britannian Anthony Blair, (puoluejohtaja 1994‒2007 ja pääministeri 1997‒2007), Saksan Gerhard Schröder (1999-2004, 1998-2005), Suomen Paavo Lipponen, (1993–2005, 1995-2003) ja heidän perässään muut yrittivät luoda thatcherismin ihmiskasvoisen version.

Sosiaalidemokraattien toiminnassa sosiaalinen Eurooppa piti asemansa enää juhla- ja vaalipuheissa. Käytännön politiikkaa hallitsi ainoan vaihtoehdon politiikka, verohelpotukset palkansaajille ja yrityksille, sekä markkinoiden vapauttaminen ja palvominen. Kun verohelpotukset piti jotenkin rahoittaa, leikattiin surutta sosiaaliturvaa ja myytiin avokätisesti valtion omaisuutta. Kolmas tie sai kiitosta finanssipiireissä, mutta demarien perinteisistä äänestäjistä yhä suurempi joukko jäi kotiin, ellei äänestänyt uutta vasemmistoa tai oikeistopopulisteja. 

Sosiaalidemokratiasta tuli moniongelmainen. Kannattajapohjan supistumisen ja äänestäjien pakenemisen lisäksi sosiaalidemokraattisia puolueita vaivaa yksipuolinen ikä- ja sukupuolirakenne. Ne eivät ole onnistuneet valloittamaan puolelleen naisia ja nuoria, kuten uuden vasemmiston puolueet ovat tehneet. Tosin demareiden kannattajien ikärakenne vaihtelee suuresti. Saksassa demarit ovat suosittuja iäkkäiden äänestäjien keskuudessa, Britanniassa vasemmalle palannut Labour on nuorten puolue.

Demarit eivät myöskään ole saaneet aikaiseksi vuoropuhelua epätyypillisissä työsuhteissa tai pienyrittäjinä itseään elättävien kanssa. Sosiaalidemokraatit ovat pyrkineet korostamaan vihreyttään, mutta eivät ole saavuttaneet uskottavuutta ympäristöasioissa. Ympäristöarvot ovat saaneet väistyä jos niiden on pelätty olevan ristiriidassa taloudellisten arvojen kanssa.

Vaalimatematiikan kummallisuuksia: viisi prosenttia on kolmasosa?

EU:n jäsenmaiden parlamenttivaaleissa jaetaan 6 835 paikkaa. Euroopassa viimeksi järjestetyissä vaaleissa demarit saivat 1 437 paikkaa, 21 prosenttia parlamenttipaikoista. Edellisissä vaaleissa demarit olivat saaneet 2 074 paikkaa, 30 prosenttia paikoista. Tarkoittaako tämä sitä, että demarit ovat kadottaneet neljän-viiden vuoden kuluessa kolmanneksen kannatuksestaan?

Näin pahasti ei sosiaalidemokraateille ole kuitenkaan käynyt. Euroopan unionin jäsenvaltioiden viime vaaleissa demarit menettivät keskimäärin vähän yli neljä prosenttiyksikköä keskimääräisestä kannatuksestaan. Ristiriidat kannatusosuuksien ja paikkamäärien muutoksissa johtuvat siitä, että monissa maissa on käytössä vaalijärjestelmä, joka suosii suuria puolueita huomattavasti enemmän kuin suomalainen vaalijärjestelmä.

Esimerkiksi Ranskassa sosialistit saivat vuonna 2012 29 prosentin ääniosuudella 49 prosenttia kansallisneuvoston paikoista. Vuoden 2017 vaaleissa suurimmaksi puolueeksi nousi uusi LREM, joka 28 prosentin äänisaaliilla sai 53 prosenttia parlamenttipaikoista. Demarit saivat vuonna 2017 seitsemän prosentin ääniosuudella tyytyä viiteen prosenttiin parlamenttipaikoista. Vuonna 2012 Ranskan sosialistipuolue sai 280 paikkaa kansallisneuvostossa, vuonna 2017 enää 29.

Enemmistövaalijärjestelmä on sopinut erinomaisesti sosiaalidemokraateille ja kokoomuslaisille niissä maissa, joissa on ollut käytännössä kaksipuoluejärjestelmä. Ne ovat vuoroin saaneet parlamentissa enemmistön, vaikka olisivatkin saaneet reilusti alle puolet äänistä. 

Kun Euroopan sosiaaöidemokraattinen puolue (PES) ja Euroopan kansanpuolue (EPP) ovat 2000-luvulla saaneet kilpailijoita, ovat niiden jäsenpuolueet menettäneet ääniosuuttaan sen verran, että niiden paikkaluku on romahtanut. 

Kannatuksen vähentyminen johtaa vaikutusvallan vähenemiseen

Paikkojen vähentyminen parlamenteissa on johtanut myös vaikutusvallan vähenemiseen. Viisi vuotta sitten, vuoden 2014 europarlamenttivaalien jälkeen, sosiaalidemokraatit johtivat hallitusta 12 EUn jäsenvaltiossa ja olivat lisäksi mukana kuuden EU-maan hallituksessa. Enemmistössä (18/28) EUn jäsenmaista demarit olivat hallitusvastuussa.

Taulukko 1. Taulukossa ei ole Liettuaa, vaikka Liettuan hallituksen toinen puolue on Liettuan sosiaalidemokraattinen työväenpuolue (LSDDP), jonka on muodostanut ryhmä Liettuan sosiaalidemokraattisesta puolueesta (LSDP) eronneita kansanedustajia. LSDDP ei kuulu mihinkään kansainväliseen sosiaalidemokraattiseen järjestöön.

Nyt sosiaalidemokraateilla on vain kahdeksan maan pääministerin postia ja edustus viiden muun maan hallituksessa (Taulukko 1). Sosiaalidemokraatit ovat siis oppositiossa yli puolessa EU-maista. EU:n ulkopuolisista Euroopan maista sosiaalidemokraatit johtavat hallituksia Albaniassa ja Montenegrossa.

Pohja saavutettu, uusi nousu edessä?

Sosiaalidemokraattiset puolueet ovat käyneet kiivasta keskustelua uusliberalismista ja talouskuripolitiikasta viime vuosina, varsinkin sen jälkeen kun S&D:n ja EPP:n suuri koalitio hajosi EU:n johtopaikkoja jaettaessa vuoden 2016 lopulla.

S&Dn ja sen monien jäsenpuolueiden viestinnässä talouskuripolitiikasta tuli melkeinpä kaiken pahan alku ja juuri. Britannian Labour-puolue käänsi kurssiaan selvästi vasemmalle, ja paineet kurssin kääntämiseksi takaisin sosiaalidemokratiaan ovat monessa puolueessa suuret.

Portugalissa sosiaalidemokraattien vähemmistöhallitus kapinoi EU:n talouspoliittisia määräyksiä vastaan ja hakee tukea vasemmalta. Espanjan PSOE käy jo neljättä kuukautta hallitusneuvotteluja jo neljättävasemmiston kanssa, ja Suomessa demarit johtavat hallitusta, joka ensimmäistä kertaa yli 30 vuoteen ei pääosin toteuta Elinkeinoelämän valtuuskunnan hallitusohjelmatavoitteita.

Verrattuna edellisiin europarlamenttivaaleihin sosiaalidemokraattisten puolueiden kannatus kasvoi yhtä monessa maassa kuin väheni. Monet hiljan parlamenttivaaleissa kannatustaan menettäneet puolueet käänsivät kurssin nousuun europarlamenttivaaleissa.

Yhteenvedonomaisesti voidaan todeta, että

  • EU-maiden uusimmista parlamenttivaaleista vuosina 2014‒2019 (ennen heinäkuun loppua) sosiaalidemokraatit hävisivät ääniosuuttaan peräti 17 maassa ja voittivat vain neljässä
  • 28 maan europarlamenttivaaleista demarit menettivät ääniosuuttaan 11 maassa ja lisäsivät ääniosuuttaan 11 maassa. 
  • 14 EU:n ulkopuolisen maan vaaleista sosiaalidemokraattien ääniosuus lisääntyi kuudessa maassa ja väheni viidessä.

Yllä tappioksi tai voitoksi noteerataan vähintään yhden prosenttiyksikön suuruinen ääniosuuden lasku tai nousu. 

Yhteenveto maakohtaisista tuloksista

Taulikoissa 2‒5 esiintyvien lyhenteiden selitykset

Länsi-Euroopan parlamenttivaalien yhteenvedossa sosiaalidemokraattien tappiot näyttävät ensisilmäyksellä murskaavilta. Valtavasta, 346 paikan menetyksestä tulee kuitenkin lievempi, kun ottaa huomioon että yli kaksi kolmasosaa paikkojen menetyksistä tuli yhdessä maassa, Ranskassa.

Taulukko 2 Sosiaalidemokraattien S&D on ollut ainoa europarlamentin poliittinen ryhmä, joka on voinut ylpeillä edustuksella kaikista EU:n jäsenmaista. Nyt demariryhmä menetti edustuksensa Irlannissa. Myös Tšekissä S&D menetti edustuksensa.

Alankomaat tarjoaa esimerkin noususta. Vuoden 2017 parlamenttivaaleissa kärsitty rökäletappio onnistuttiin kääntämään riemuvoitoksi europarlamenttivaaleissa.

Eurovaalien tulos ei nollaa Britannian työväenpuolueen upeaa voittoa vuoden 2017 parlamenttivaaleissa. Europarlamentin vaaleissa oli kyse vain yhdestä asiasta, toteutetaanko Brexit vai ei. Siinä vaalissa menestyivät vain ne puolueet, joilla oli selvä kanta asiaan. Työväenpuolue ei kyennyt sellaista äänestäjille ilmaisemaan.

Taulukko 3. Italian suuresta tappiosta huolimatta ovat sosiaalidemokraatit sangen vahvoja eteläisissä EUn jäsenmaissa.

Etelä-Euroopassa sosiaalidemokraattien saldo näyttäisi sekä parlamenttivaaleissa että eurovaaleissa plussaa ilman Italian surkeita vaalituloksia. Espanjassa ja Portugalissa sosiaalidemokraatit ovat vahvassa myötätuulessa.

Portugalissa sosiaalidemokraattien kannatus nousee hallitusvastuusta huolimatta. Portugalia on viime vuodet hallinnut vasemmistopuolueiden tukema vähemmistöhallitus. Maassa järjestetään lokakuussa parlamenttivaalit ja ne näyttävät ainakin tässä vaiheessa demarien kannalta menevän hyvin. Mielipidemittauksissa kannatus ylittää jo 38 prosenttia.

Italiassa sosiaalidemokraattien paikkojen menetys oli suhteettoman suuri verrattuna kannatuksen supistumiseen. Tämä johtuu yhtäältä siitä, että Demokraattinen puolue menetti suurimman puolueen edun, mutta myös siitä, että Italian vaalijärjestelmää muutettiin puolittain suhteellisen vaalin suuntaan. Vuoden 2013 vaaleissa Italian demarit saivat 25,4 prosentin ääniosuudella 47 prosenttia paikoista, vuoden 2018 vaaleissa 18,8 ääniosuudella 17,8 prosenttia paikoista.

Europarlamenttivaaleissa Etelä-Euroopan sosiaalidemokraattien menestys oli keskimäärin samaa luokkaa kuin edellisissä vaaleissa. Espanjan ja Portugalin demarien voitot eivät kuitenkaan riittäneet korvaamaan Italian tappiota. 

Taulukko 4. Valtioiden jakaminen Keski- ja Itä-Eurooppaan artikkelin taulukoissa ei noudata tarkkaan yleisesti noudatettua jakoa. Taulukon valtioista Bulgaria, Kroatia ja Romania luetaan yleensä Etelä-Eurooppaan, mutta on tässä sijoitettu samaan taulukkoon sosialismia kokeilleiden Keski-Euroopan valtioiden kanssa. Keski-Eurooppaan yleensä luettavat Saksa ja Itävalta on puolestaan sijoitettu Länsi-Euroopan taulukkoon.

Keski-Euroopasta löytyy yksi maa, Puola, joka vastaa puolesta demarien paikkojen menetyksistä alueen parlamenttivaaleissa. Puolassa vähäinen, 0,6 prosentin ääniosuuden lasku riitti viemään kaikki 67 paikkaa. Puolassa äänikynnys yksittäisille puolueille on viisi prosenttia ja vaaliliitoille kahdeksan prosenttia. Demarien vaaliliitto jäi 0,4 prosenttiyksikköä kynnyksen alle.

Varsinaiset rökäletappiot sosiaalidemokraatit kärsivät Slovakiassa, Romaniassa ja Tšekissä. Romaniassa ja Slovakiassa demarit kuitenkin säilyttivät asemansa suosituimpina puolueina, mutta Tšekissä demarit putosivat ykköspallilta kuudennelle sijalle.

Euroopan parlamentin vaaleissa Puolan sosiaalidemokraatit saivat lisäpaikkoja, mutta Romaniassa ja Slovakiassa karvaita tappioita seurasi putoaminen kakkossijalle. Tšekissä demarit menettivät kaikki neljä paikkaansa.  

Taulukko 5. Ruotsin kohdalla oleva yhden paikan menetys eurovaaleissa ei koske sosiaalidemokraattista puoluetta, vaan Feministinen aloite -puoluetta, jonka vuonna 2014 valittu meppi liittyi S&D-ryhmään. Feministiskt initiativ sai vuonna 2014 Ruotsissa 5,5 prosenttia äänistä, 2019 vain 0,8 prosenttia.

Europarlamentin kaikki kolme sosiaalidemokraattista puoluetta Baltiassa ovat oppositiossa. Sen sijaan kaikki kolme sosiaalidemokraattista puoluetta Pohjoismaissa ovat pääministeripuolueita ja parlamenttinsa suurimpia puolueita. Baltian demaripuolueista vain Latvian puolue on maansa suurin. 

Liettuan hallituksessa tosin istuu Liettuan sosiaalidemokraattisen työväenpuolueen (LSDDP) edustajia. Ryhmän on muodostanut joukko Liettuan sosiaalidemokraattisesta puolueesta (LSDP) eronneita kansanedustajia. LSDDp:n asema ei näytä vankalta. Europarlamenttivaaleissa se sai vain 2,4 prosenttia äänistä eikä saanut yhtään meppiä.

Baltian maiden sosiaalidemokraattiset puolueet kärsivät tuntuvat tappiot maidensa edellisissä parlamenttivaaleissa, mutta europarlamentin vaaleissa Latvian demarit menestyivät erinomaisesti ja Viron demarit vieläkin paremmin. 

Pohjoismaista Suomen demarit kääntyivät nousuun, Tanskan pysyivät ennallaan ja Ruotsin hävisivät siedettävästi omissa parlamenttivaaleissaan. Europarlamenttivaaleissa sosiaalidemokraatit hävisivät hitusen Ruotsissa, mutta nostivat ääniosuuttaan selvästi europarlamenttivaaleissa.

Brexitin seuraukset S&D-ryhmälle

Jos Brexit toteutuisi, S&D saisi viisi Brexit-lisäpaikkaa, mutta menettäisi kymmenen Britannian paikkaa. Lisäpaikat tulisivat Espanjassa, Italiassa, Kroatiassa, Ranskassa ja Romaniassa.

|||

Näin EU-kansa valitsi 2019

-kirjoitussarja esittelee yleisen yhteenvedon jälkeen omissa artikkeleissaan analyysin kunkin Euroopan parlamentin poliittisen ryhmän vaalituloksesta sekä yksityiskohtaiset vaalitulokset niin europarlamenttivaalista kuin uusimmista kansallisista vaalituloksista.

Sarjassa ilmestynyt:
Näin EU-kansa valitsi 2019: esittelyssä europarlamentin poliittiset ryhmät (2.7.2019) 

Artikkelisarjan karttakuvien informaatio on lisätty karttaan. jonka on laatinut Orion 8. Hän on julkaissut sen Wikimedia Commons -yhteisösivustolla lisenssillä CC BY-SA 3.0

Asiasta aiemmin Vasen Kaista -verkkolehdessä:

Euroopan parlamentin vaalin tulokset jo lähes valmiit (3.6.2019) 

Lue lisää muualta verkossa:

Vuoden 2019 eurovaalien tulokset (Euroopan parlamentin verkkosivut, suomeksi) 

|||

Liitetaulukot:

Kaavio 1 artikkelin alussa perustuu lukuihin yllä.

Liiteluettelot:

1, Euroopan parlamentin poliittiset ryhmät ja niissä edustettuna olevat europuolueet

GUE/NGL (41 jäsentä)
Confederal Group of the European United Left – Nordic Green Left, Euroopan yhtynyt vasemmisto / Pohjoismaiden vihreä vasemmisto
Europuolueet:
PEL, Party of the European Left, Euroopan vasemmistopuolue, 20 jäsentä
NGLA, Nordic Green Left Alliance, Pohjoismaiden vihreän vasemmiston liitto, 2 jäsentä
APEU, Animal Politics EU, Eläinpolitiikkaa EU:ssa,, 2 jäsentä
Ei europuolueen jäsen: 18 GUE/NGL -ryhmän  jäsentä edustaa puoluetta, joka ei kuulu mihinkään europuolueeseen.
(Vasemmistoliitto on sekä PELin että NGLA:n jäsen)

Greens/EFA (74 jäsentä)
Group of the Greens/European Free Alliance, Vihreät/Euroopan vapaa allianssi
Europuolueet:
EGP, European Green Party, Euroopan vihreä puolue, 55 jäsentä
EFA, European Free Alliance, Euroopan vapaa allianssi, 7 jäsentä
PPEU, European Pirate Party, Euroopan piraattipuolue, 4 jäsentä
VOLT, Volt Europa, 1 jäsen
APEU, Animal Politics EU, Eläinpolitiikkaa EU:ssa, 1 jäsen
Ei europuolueen jäsen: 6 Greens/EFA -ryhmän jäsentä edustaa puoluetta, joka ei kuulu mihinkään europuolueeseen. 

S&D (154 jäsentä)
Group of the Progressive Alliance of Socialists and Democrats in the European Parliament, Euroopan parlamentin sosialistien ja demokraattien ryhmä
Europuolueet:
PES, Party of European Socialists, Euroopan sosialidemokraattinen puolue, 135 jäsentä
EDP, European Democratic Party, Euroopan demokraattinen puolue, 2 jäsentä
Ei europuolueen jäsen: 17 S&D -ryhmän jäsentä edustaa puoluetta, joka ei kuulu mihinkään europuolueeseen.

RE (109 jäsentä)
Renew Europe (RE), Uudistetaan Eurooppa (Entinen ALDE-ryhmä)
Europuolueet:
ALDE, Alliance of Liberals and Democrats for Europe Party, Euroopan liberaalidemokraattinen puolue, 82 jäsentä
EDP, European Democratic Party, Euroopan demokraattinen puolue, 8 jäsentä
Ei europuolueen jäsen: 19 RE-ryhmän jäsentä edustaa puoluetta, joka ei kuulu mihinkään europuolueeseen. 

EPP (182 jäsentä)
Group of the European People’s Party, Euroopan kansanpuolueen ryhmä
Europuolueet:
EPP, European People’s Party, Euroopan kansanpuolue, 172 jäsentä
ECPM, European Christian Political Movement, Euroopan kristillinen poliittinen liike, 2 jäsentä
Ei europuolueen jäsen: 8 RE-ryhmän jäsentä edustaa puoluetta, joka ei kuulu mihinkään europuolueeseen. 

ECR (62 jäsentä)
European Conservatives and Reformists (ECR), Euroopan konservatiivit ja reformistit Europuolueet:
ACRE, Alliance of Conservatives and Reformists in Europe, Euroopan konservatiivien ja reformistien allianssi (54 jäsentä)
ECPM, European Christian Political Movement, Euroopan kristillinen poliittinen liike, 3 jäsentä
EFA, European Free Alliance, Euroopan vapaa allianssi, 3 jäsentä
Ei europuolueen jäsen: 2 jäsentä edustaa puoluetta, joka ei kuulu mihinkään europuolueeseen. 

ID (73 jäsentä)
Identity and Democracy, Identiteetti ja demokratia (Entinen ENF-ryhmä)
Europuolueet:
ID Party, Identity and Democracy Party, Identiteetti ja demokratia puolue, 57 jäsentä
Ei europuolueen jäsen: 16 jäsentä edustaa puoluetta, joka ei kuulu mihinkään europuolueeseen. 

NI (57 jäsentä)
Non-Inscrits, Sitoutumattomat
Tähän ryhmään kuuluvat myös ne 44 meppiä kolmesta maasta, jotka eivät saaneet muodostettua jatkajaa EFDD-ryhmälle.
Europuolueet:
AFP, Alliance for Peace and Freedom, Rauhan ja vapauden liitto, 2 jäsentä
INITIATIVE, Initiative of Communist and Workers’ Parties, Kommunististen ja työväenpuolueiden aloite, 2 jäsentä
Ei europuolueen jäsen: 53 jäsentä edustaa puoluetta, joka ei kuulu mihinkään europuolueeseen. 

2. Euroopan parlamentin S&D-ryhmän jäsenpuolueet

Maa, nimi, lyhenne, suomenkielinen nimi, europuolue, meppien lukumäärä

  • Alankomaat, Partij van de Arbeid, PvdA, Työn puolue, PES, 6
  • Belgia, Parti Socialiste, PS, Sosialistinen puolue, PES, 2
  • Belgia, Socialistische Partij.Anders, SPA, Sosialistinen puolue toisin,  PES, 1
  • Bulgaria, Българска социалистическа партия, БСП, Bulgarian sosialistinen puolue, PES, 5
  • Espanja, Partido Socialista Obrero Español, PSOE, Espanjan sosialistinen työväenpuolue, PES, 19
  • Espanja, Partit dels Socialistes de Catalunya, PSC-PSOE, Catalonian sosialistien puolue, PES, 1
  • Italia, Partito Democratico, PD, Demokraattinen puolue,  PES, 19
  • Itävalta, Sozialdemokratische Partei Österreichs, SPÖ, Itävallan sosiaalidemokraattinen puolue, PES, 5
  • Kreikka, Κίνημα Αλλαγής, ΚΙΝΑΛ (KINAL), Muutosvoima, PES, 2
  • Kroatia, Socijaldemokratska partija Hrvatske, SPH, Kroatian sosiaalidemokraattinen puolue, PES, 3
  • Kypros, Δημοκρατικό Κόμμα, ΔΗΚΟ, Demokraattinen puolue, ei mikään, 4
  • Kypros, Κίνημα Σοσιαλδημοκρατών, ΕΔΕΚ,  Sosiaaöidemokrttinen liike, PES, 1
  • Latvia, ”Saskaņa” sociāldemokrātiskā partija, SDPS, Sosiaalidemokraattinen puolue ”Harmonia”, PES, 2
  • Liettua, Lietuvos socialdemokratų partija, LSDP, Liettuan sosiaalidemokraattinen puolue, PES, 2
  • Luxemburg, Lëtzebuerger Sozialistesch Aarbechterpartei, LSAP, Luxemburgin sosialistinen työväenpuolue, PES, 1
  • Malta, Partit Laburista, PL, Työväenpuolue, PES, 4
  • Portugali, Partido Socialista, PS, Sosialistinen puolue, PES, 9
  • Puola, Sojusz Lewicy Demokratycznej, SLD, Demokraattinen vasemmistoliitto, PES, 5
  • Puola, Wiosna, Kevät, ei mikään, 3
  • Ranska, Nouvelle Donne, N, Uusi jako, ei mikään, 1
  • Ranska, Parti socialiste, PS, Sosialistinen puolue, PES, 2
  • Ranska, Place publique, Julkinen tila, ei mikään, 2
  • Romania, Partidul Social Democrat, PSD, Sosiaalidemokraattinen puolue, PES, 8
  • Romania, PRO Romania, Romanian puolesta, EDP, 2
  • Ruotsi, Arbetarepartiet- Socialdemokraterna, (SAP), Työväenpuolue ‒ sosialidemokraatit, PES, 5
  • Saksa, Sozialdemokratische Partei Deutschlands, SPD, Saksan sosiaalidemokraattinen puolue, PES, 16
  • Slovakia, SMER-Sociálna demokracia, Smer-SD, Suunta ‒ sosiaalidemokratia, PES, 2
  • Slovakia, riippumaton meppi, ei puoluetta, 1
  • Slovenia, Socialni demokrati, SD, Sosiaalidemokraatit, PES, 2
  • Suomi, Suomen Sosialidemokraattinen Puolue, SDP, Finlands Socialdemokratiska Parti, PES, 2
  • Tanska, Socialdemokratiet, Sosiaalidemokratia, PES, 3
  • Unkari, Demokratikus Koalíció, DK, Demokrattinen koalitio, ei mikään, 4
  • Unkari, Magyar Szocialista Párt, MSZP, Unkarin sosialistinen puolue, PES, 1
  • Viro, Sotsiaaldemokraatlik Erakond, EK, Sosiaalidemokraattinen puolue, PES, 2
  • Yhdistynyt kuningaskunta, Labour Party, Lab, Työväenpuolue, PES, 10

Lisää liitetaulukoita:

Avain edellisen taulukon maalyhenteisiin.

Euroopan sosiaalidemokraattisen puolueen jäsenten uusimmat vaalitulokset Euroopan maista EU:n ulkopuolella

Puolueet:
Andorra, Partit Socialdemòcrata, PS, Sosiaalidemokraattinen puolue
Islanti, Samfylkingin jafnaðarmannaflokkur Íslands, Allianssi ‒ Islannin sosiaalidemokraattinen puolue
Norja, Arbeiderpartiet, A, Työväenpuolue
San Marino, Partito dei Socialisti e dei Democratici, PSD, San Marinon sosialistinen ja demokraattinen puolue
Sveitsi, Sozialdemokratische Partei der Schweiz, SP, Sveitsin sosiaalidemokraattinen puolue

Albania, Socialiste e Shqipërisë, PS, Albanian sosialistipuolue
Bosnia ja Herzegovina, Socijaldemokratska partija Bosne i Hercegovine,  Социјалдемократска партија Босне и Херцеговине, SDP, Bosnian ja Herzegovinan sosiaalidemokraattinen puolue
Montenegro 1, Demokratska partija socijalista Crne Gore / Демократска партија социјалиста Црне Горе, DPS, Montenegron sosialistien demokraattinen puolue
Montenegro 2, Социјалдемократска партија Црне Горе, Socijaldemokratska partija Crne Gore, SDP, Montenegron sosialistinen puolue
Pohjois-Makedonia, Социјалдемократски сојуз на Македонија–СДСМ, Socijaldemokratski Sojuz na Makedonija–SDSM, Makedonian sosiaalidemokraattinen liitto

 

Armenia: Հայ Յեղափոխական Դաշնակցութիւն, ՀՅԴ, Armenian vallankumouksellinen liitto
Georgia, ქართული ოცნება – დემოკრატიული საქართველო, Kartuli ocneba – Demok’rat’iuli Sakartvelo, Georgian unelma ‒ Demokraattinen Georgia
Moldova, Partidul Democrat din Moldova, PDM, Moldovan demokraattinen puolue
Turkki 1, Cumhuriyet Halk Partisi, CHP, Tasavaltainen kansanpuolue
Turkki 2, Halkların Demokratik Partisi, HDP, Demokraattinen kansanpuolue

Euroopan sosiaalidemokraattisella puolueella (PES) ei ole jäseniä seuraavissa Euroopan valtioissa: Azerbaidžan, Liechtenstein, Monaco, Ukraina, Valko-Venäjä, Vatikaani ja Venäjä.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *