Artikkeli: Kulttuuri, Maailma

3.7.2019 klo 09:41

Takaisin juniin

Juna on edelleen paras ja mukavin vaihtoehto matkustaa Venäjälle. Mutta miten junamatka sujuu Euroopassa? Sitä arvioi Euroopan raiteilla -juttusarjassa Sinikka Torkkola. Kuvan Moskovan asemalla viime perjantaina otti Julie Peterson.

Juna on hyvä vaihtoehto lentämiselle, ainakin Euroopassa. Niinhän sitä luulee, jos edelliset kokemukset ovat 1980-luvulta, jolloin saattoi kävellä Tampereen rautatieasemalle ja ostaa menopaluulipun Budapestiin. Enää ei niin voi tehdä. Yksittäisiä lippuja voi ostaa eri maiden rautateiden verkkokaupoista. Jos matka kulkee usean maan kautta, yhtenäisen junalipun hankkiminen ei onnistu. Usean maan kautta matkaavan on hankittava kullekin osuudelle oma lippunsa eri maiden rautatieyhtiöiden verkkokaupoista. Verkkokaupoissa aikainen ostaja saa tuntuvia alennuksia. Saksan rautatieyhtiö Deutche Bahnin verkkokaupassa näyttäisi voivan ostaa lippuja myös moniin muihin Euroopan maiden juniin. Pikainen selailu Saksan rautateiden verkkokaupassa kuitenkin osoittaa, että ainakin teoriassa junamatka Etelä-Eurooppaan on edullisempi Interrail-lipulla.

Interrail-lippuja onkin tarjolla monenlaisia. Perinteinen nuorisolippu, jolla saa matkustaa kuukauden rajoituksetta, on vaihtoehdoista vain yksi. Nykyisin reilata voivat myös aikuiset ja seniorit ja lipun kesto voi olla yhden, kaksi tai kolme kuukautta. Hankkia voi myös kuukauden voimassa olevan lipun, jossa voi olla matkapäiviä viidestä viiteentoista.

Verkossa on useita palveluita, joilla voi suunnitella matkaa. Ruotsin rautateiden verkkoaikataulut toimivat erinomaisesti Pohjoismaissa. Ainakin tähänastisten kokemusten mukaan useiden maiden kautta kulkevien matkojen suunnittelussa paras on Deutche Bahnin verkkokauppa, jossa on myös englanninkieliset palvelut. Luomalla käyttäjätunnukset, palveluun voi tallentaa omia reittejä.

Reililippu ei riitä, paikkalippuja tarvitaan

Päätös käyttää kuukauden voimassa olevaa ja seitsemänä päivänä matkustamaan oikeuttavaa Interrail-lippua vaikutti keväällä oikein mainiolta. Tuolloin en vielä tiennyt, että useimmissa, maiden rajat ylittävissä nopeissa junissa ei riitä pelkkä Interrail-lippu vaan niihin tarvitaan lisämaksullinen paikkalippu. Lisälippujen hankkiminen osoittautui melkoisen vaikeaksi. Huhtikuussa Saksan rautateiden verkkokauppa kertoi, ettei paikkalippuja voinut ostaa suunnittelemilleni matkoille.

Onneksi matka alkaa konferenssiin osallistumisella eli työmatkalla. Saatoin siis pyytää yliopiston matkatoimistoa hankkimaan tarvittavat liput Tukholmasta Madridiin. Kaikkiin juniin ei matkatoimistokaan saanut Interrailiin lisälippua vaan osuudelle Baden-Badenista Avignoniin piti hankkia erillinen matkalippu. Interrail-lipun lisäksi tarvittavat liput matkalle Tukholma–Kööpenhamina–Hamburg–Baden-Baden–Avignon–Madrid maksoivat yhteensä 95 euroa ja 50 senttiä.

Paluu Madridista on vielä suunnittelun alla. Ajattelin kävellä Madridissa ihan rautatieaseman tiskille ja ostaa paikkaliput Madridista Barcelonaan ja Barcelonasta joko Pariisiin tai Zürichiin. Sieltä sitten matka jatkuu joko Berliinin tai Prahan kautta Varsovaan. Niin ja sitten on vielä matka Varsovasta Kleipedaan, jonne ei ratatöiden vuoksi ilmeisesti pääsekään rautateitse kuin Valko-Venäjän kautta. Pitänee siis etsiä bussireittejä. Mutta onhan tässä toista viikkoa aikaa suunnitella ja hankkia lippuja. 

Euroopan raiteilla -juttusarjassa kuvataan matkaa Tukholmasta Madridiin ja sieltä edelleen Liettuaan ja Latviaan.

Lisää aiheesta Vasen Kaista-verkkolehdessä:
Lisää aiheesta muualla verkossa:

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *