Kymmenes Työväenkirjallisuuden päivä alkoi menneitä muistellen. Aluksi Eriikka Magnusson luki heinäkuun lopulla kuolleen kirjailija Claes Anderssonin runoja. Anderssonilla oli tärkeä rooli Työväenkirjallisuuden päivän osanottajana, tukijana tunnetuksitekijänä varsinkin alkuvuosina, kun tapahtuma vielä haki muotoaan ja uskottavuuttaan.
Sen jälkeen Matti Nummelin kuvasi pilke silmäkulmassaan, miten seitsemän vanhaa vihaista miestä Hämeen Yhteistyö -yhdistyksen kokouksissa viime vuosikymmenen vaihteen lähestyessä murehtivat sitä, että työväenkirjallisuudesta ei sitten 1980-luvun puolivälin jälkeen oltu puhuttu juuri mitään.
Harmistus muuttui tietoisuudeksi siitä, että keskustelu työväenkirjallisuuden menneisyydestä, nykypäivästä ja tulevaisuudesta täytyy järjestää itse, jos sellaista halutaan. Tietoisuus jalostui suunnitelmaksi, ja kaikki osui kohdilleen kun oivalliset tilatkin löytyivät. Ajatus Työväenkirjallisuuden päivästä esiteltiin silloiselle Työväenmuseo Werstaan museojohtajalle, Kalle Kalliolle. Hän piti ajatusta erinomaisena ja työväenmuseota juuri oikeana ympäristönä tapahtumalle.
Opetusministeri Li Andersson saattoi osanottajat avauspuheessaan kymmenvuotisjuhlatunnelmista arjen tosiasioiden eteen. Andersson käsitteli kirjallisuuspäivän pääteemaa, mammonaa ja sen mahtia monesta näkökulmasta. Anderssonin mielestä pohjoismainen hyvinvointiyhteiskunta on tähän mennessä ollut paras malli järjestää yhteiskunnalliset asiat. Suomessa peruskoulu on paras esimerkki siitä, miten sivistystasoa voi nostaa ja yhteiskunnallista eriarvoisuutta torjua.
Työväenkirjallisuuden päivä on kasvanut täysiin mittoihinsa
Vasen Kaista kysyi Matti Nummelinilta tapahtuman jälkeisenä päivänä, onko Työväenkirjallisuuden päivä nyt jotain sellaista, josta kymmenen vuotta sitten haaveiltiin.
‒ Täytyy sanoa, että päivä on nyt kasvanut täysiin mittoihinsa. Alkuvuosina, kun tapahtumaa ei vielä tunnettu, turvauduttiin Claes Anderssonin ja Hannu Salaman kaltaisiin kuuluisuuksiin saadaksemme puhujia ja osanottajia tapahtumaan, pohtii Nummelin.
‒ Nykyään päivä tunnetaan hyvin ja sitä pidetään arvossa. Useimmat kirjailijat, joita kutsumme esiintymään tulevat mielellään, jos vain aika sopii, Nummelin kiittää.
‒ Alkuvuosiin verrattuna on tutkijoiden osuus puhujissa kasvanut merkittävästi. Alussa emme osanneet ehkä heitä pyytääkään. Tutkimustulosten esittely nostaa tiedon merkitystä päivien ohjelmassa kulttuurin rinnalla, Nummelin arvioi.
Matti Nummelin korostaa myös ammattiyhdistysliikkeen merkitystä päivien yhteistyökumppanina. Aikoinaan kulttuurityö oli hyvin keskeisellä sijalla ammattiyhdistystoiminnassa. Tämä toiminta on vuosikymmenten mittaan vähitellen hiipunut. Nummelin arvelee, että ammattijärjestöt ovat löytäneet muun muassa Työväenkirjallisuuden päivän oman kunniakkaan kulttuurityönsä jatkajaksi.
Myös Työväenkirjallisuuden päivän koordinaattori Milla Peltonen tarkastelee ylen tyytyväisenä päivän saldoa:
‒ Tapahtuma onnistui todella hyvin. Muutama ohjelmanumero veti taas salit yli äyräiden. Avajaisissa Bertel-salissa oli noin 150 henkeä, KSLn paneeli ja auditorion Upporikasta ja rutiköyhää? keräsivät kumpikin yli 100-päisen yleisö, Peltonen laskee.
‒ Kokonaisuus oli hyvä ja teema ajankohtainen. Saimme tuoreeltaan hyvää palautetta, myös kirjasali Vooningista, jota jotkut kustantajat etukäteen hieman jännittivät. Hannu Salama & Vapaat Radikaalit olivat jatkoilla jättimenestys, Peltonen iloitsee.
Kolme ohjelmaa rinnakkain
Tapahtuman pääteemaa, mammonaa käsiteltiin monesta näkökulmasta ja monella tavalla päivän mittaan. Werstaan auditoriossa järjestetyistä keskusteluista ehkä eniten kiinnostusta herätti otsikolla Upporikasta ja rutiköyhää? järjestetty keskustelu, sillä mukana oli Hanna Kuusela, toinen koko edellisen viikon kohua herättäneen Huipputuloiset tutkimusjulkaisun kirjoittajista. Olli Herrasen vetämään paneeliin osallistuivat myös Tuomas Muraja ja Matti Tuomaala.
Auditoriossa pohdittiin muissa keskusteluissa myös miten mammona ja kristillinen etiikka suhtautuvat toisiinsa nykykirjallisuudessa ja miten maallinen mammona ilmenee lastenkirjallisuudessa ja millaisia opetuksia rahasta ja vauraudesta kumpuaa kansanperinteestä.
Bertil-salissa kriittinen pedagogiikka haastoi mammonan vallan Kansan Sivistysliiton tilaisuudessa. Salissa keskusteltiin myös muun muassa nuorista ja prekariaatin kirjallisuudesta sekä punapääomasta. Ohjelmaa tarjosivat Työväen Sivistysliitto, Into Kustannus ja Tampereen vasemmistonuoret.
Werstaan Työväentalossa oli useita kirjailijahaastatteluja ja kirjaesittelyjä. Ohjelmaa tarjosivat Aviador Kustannus, Pirkanmaan Tietokirjailijat, Työväen Arkisto, Tutkijaliitto, Kulttuurivihkot ja Atrain & Nord Kustannusliike.
Päivän kansainvälisestä annista vastasivat Tampereen Saksalainen Kulttuurikeskus ja Goethe-Institut Finnland, jotka järjestivät saksalaisen nykykirjailija Antje Rávic Strubelin vierailun. Strubelia haastatteli Alexandra Salmela ja Veera Kaski luki suomeksi Strubelin lukemat otteet tekstistään.
Teoksessa muistelijat kuvaavat siviilipalvelus-, varusmies- ja vankeusaikaansa, rauhantyötään sekä aatemaailmansa muotoutumista.
Voonikista kirjasali
Etukäteen keskustelua ja jonkin verran huolta herätti kirjanäyttelyn siirtäminen Werstaan tiloista viereisen rakennuksen Vooninki-saliin, tai pikemminkin saleihin. Huoli oli turha, näyttelyyn ja kirjamyyntiin pystyi paneutumaan väljissä tiloissa paljon paremmin.
Työväenkirjallisuuden päivää järjestävässä työryhmässä ovat edustettuina Työväenmuseo Werstas, Kansan Sivistystyön Liitto, Työväen Sivistysliitto, Tampereen yliopisto ja kulttuuriyhdistykset. Päivän kummeina toimivat kansanedustajat Jukka Gustafsson ja Anna Kontula.
Tapahtuman järjestämistä tukivat tänä vuonna Auto- ja Kuljetusalan Työntekijöiden liitto AKT, Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL, Keskinäinen vakuutusyhtiö Turva, Marxilaisen yhteiskuntatieteen seura, Osuuskunta Tradeka, Palkansaajasäätiö, Palvelualojen ammattiliitto PAM, Suomen Elintarviketyöläisten Liitto SEL, Suomen Kulttuurirahaston Pirkanmaan rahasto, Tampereen Työväenyhdistys, Teollisuusliitto, WSOY:n kirjallisuussäätiö ja Yrjö Sirolan Säätiö.
Lue lisää muualla verkossa:
Työväenkirjallisuuden päivä (verkkosivut)
Työväenkirjallisuuden päivä (Facebook)
Kriittinen pedagogiikka haastaa mammonan vallan (Videotallenne KSL-opintokeskuksen järjestämästä keskustelusta Työväenkirjallisuuden päivässä)
Ensimmäisestä Työväenkirjallisuuden päivästä (27.8.2010)
Työväenkirjallisuudelle uusi tapahtuma (Yle 19.3.2010)
Työväenkirjallisuuden päivä 2010 (KSL)
Työväenkirjallisuus saapuu Tampereelle (Kulttuurivihkot 14.8.2010)
Työväenkirjallisuus ennen ja nyt (Kati Launiksen, ensimmäisen Työväenkirjallisuuden päivän järjestelytoimikunnan jäsenen kirjoitus Työväen historian ja perinteen tutkimuksen seuran blogissa)
Nykytyöväenkirjallisuus kumpuaa markkinakapitalismin kritiikistä (Anneli Kajanto, Souli, 30.8.2010)
Kirjoituskilpailusta vuonna 2010:
Kilpailun kuvaus ja säännöt (Tieteiskirjailijoiden foorum)
Kilpailun tulokset (Kansan Uutiset)
Työväenkirjallisuuden päivä Vasen Kaista -verkkolehdessä:
Työväenkirjallisuuden päivässä kuullaan Hannu Parosen uusia aforismeja (17.7.2019)
Opetusministeri Li Andersson Työväenkirjallisuuden päivään (11.7.2019)