Vasemmistoliiton telttailijat ovat tuttu näky Keskustorin kuukausittaisilla Maanantaimarkkinoilla. Punahuppuisen teltan voi löytää säännöllisesti myös Tammelantorilta, kauppojen pihoilta, milloin mistäkin. Vaalien alla puoluetelttailu aktivoi useita puolueen jäseniä ja yleisiä puuhastelijoita, mutta niiden välissä toiminta jää yleensä vankimpien kivijalkojen varaan. Vasen Kaista tavoitti tämän viikon maanantaina heistä muutaman, Ilkka Hirven, Airi Karjalaisen ja Ville Aution.
Etenkin Hirvi ja Autio ovat telttailun organisoinnin puolesta toiminnan kantavia voimia. Autio naureskelee, että hän on telttailussa vasta aloittelija, koska on ollut mukana vain neljä vuotta. Hirvi sen sijaan on pitkän linjan tekijä. Telttailuun hän on osallistunut vuodesta 2012 lähtien, vastuun tavaroiden kuljettamisesta hän otti kaksi vuotta myöhemmin. Aiemmassa asuinpaikassaan Saarijärvellä hän osallistui myös sikäläiseen telttailuun.
Teltta vie politiikan esikaupunkeihin
Keskustori ja Tammelantori ovat kaikkein tavanomaisimpia telttapaikkoja vaalien välillä, mutta Hirvi pitää myös syrjäisemmissä kaupunginosissa näkymistä erittäin tärkeänä. Jos vasemmistoliitto vie telttansa kaupunginosan marketin pihaan, on se usein ainoana paikalla.
– Esikaupungeissa läsnäolo on äärettömän tärkeää. Se markkina-arvo ja huomio on tavattoman suuri. Jos teltta on jossain Peltolammin marketilla niin kaikki huomaavat sen. Täällä Keskustorilla eivät kaikki ohikulkijat välttämättä telttaa huomaa.
Kävijäkunta teltoilla vaihtelee voimakkaasti sijaintipaikan mukaan. Vakipaikoilla käy usein kanta-asiakkaita, joista jotkut ovat vakaita vasemmiston kannattajia, toiset taas riitelijöitä ja väittelijöitä. Syrjäisemmillä paikoilla mahdollisuus tavata satunnaisia ohikulkijoita on suurempi. Asennoituminen vaihtelee alueittain. Hirvi kommentoi, että Länsi-Tampereella ollaan usein itää myötämielisempiä. Suhtautuminen seurailee luonnollisesti vasemmiston kannatusta alueella.
Politiikka on henkilökohtaista
Hirvi kommentoi, että vaalien alla teltalla käytävät keskustelut ovat yleensä kiihkeämpiä, mutta samat teemat puhututtavat vaalien välissäkin.
– Vaalienkin alla on nämä samat asiat mitä tässä nyt on. Ratikka ja maahanmuutto. Kolmantena saattaa olla joku henkilökohtainen sosiaalinen ongelma, miten ei ole hyväksytty jotain hakemusta tai on kohdeltu väärin.
Aina keskustelujen sävy ei teltalla ole rauhallista. Hirven mukaan pari vuotta sitten, kun maahanmuuttokeskustelu oli kuumimmillaan, ihmiset tulivat teltalle keskustelemaan jopa pakkomielteiseen sävyyn. Teltalla aistii hyvin yleiset keskustelunaiheet. Etenkin telttojen vakikävijät käyvät usein kertomassa myös samat jutut kerrasta toiseen.
Airi Karjalainen riensi muistuttamaan, että jaossa oleva Kansan Uutiset on tärkeä sisäänheittotuote, jolla väkeä houkutellaan teltalle. Kaikilla ihmisillä ei ole varaa tilata lehteä itse, joten he tulevat hakemaan viikoittaisen lehden teltalta. Autio naureskelee, että monet kaipaisivat vielä lehdestä TV-opasta ja sanaristikkoa.
Kansanedustajatkin telttailevat
Maakuntien ja kaupunkien toreilla voi monesti bongata myös valtuutettuja ja kansanedustajia. Maanantaina Liike Nytin teltalla Keskustorilla saattoi tavata kansanedustaja Hjallis Harkimon. Myös vasemmiston Anna Kontula pyöri punaisella teltalla.
Kansanedustajien näkyminen torilla tuiki tavallisena maanantaina voi tuntua yllättävältä, mutta kansalaisten tapaaminen kuuluu kansanedustajan ja poliitikon työnkuvaan.
– Meillä on meidän työkalenterissa, mistä yleisesti puhutaan kansanedustajien lomina, varattu aikaa nimenomaan kansalaisten tapaamiseen ja teltta on yksi paikka missä tätä tehdään. Se ei ole mitään työn ulkopuolista ekstraa vaan sitä käytännön työtä.
On hyvin yksilöllistä, kuinka paljon kansanedustaja todellisuudessa ehtii maakuntavierailuihin aikaa käyttämään. Kontula toteaa itsekin, että voisi viettää enemmän aikaa teltoilla. Toisaalta Keskustorin tyyppisillä paikoilla monesti pyörivät samat naamat. Kontula tähdentääkin, että hän pyrkii tapaamaan kansalaisia monenlaisissa eri yhteyksissä, jotta tapaa ihmisiä mahdollisimman laajalla skaalalla. Telttailu on vain yksi tällaisista keinoista.
Myös Kontula nostaa kansalaisten yleisimmiksi puheenaiheiksi arkisen todellisuuden. Työttömyys ja sairastaminen koskettaa ja puhututtaa.
– Suomalaiset on aika fiksuja ja kansalaisilla on hyvä kyky keskustella henkilökohtaisista asioistaan myös poliittisina ja yhteiskunnallisina kysymyksinä.
Yhteisen sorvin äärellä
Kysyn Kontulalta myös, miten hän näkee poliitikoiden ja kenttäväen välisen työnjaon mitä tulee telttailun kaltaiseen jalkatyöhön. Hän esittää, että poliitikoiden olisi hyvä osallistua enemmän myös kentän infrastruktuurin ylläpitoon. Tehtävä kuuluu niin puolueaktiiveille kuin kansanedustajille.
– Käytännössä tilanne on se, että jos koitat siellä Helsingin päässä hoitaa hommasi kunnolla ja vastuullisesti, niin se vie paljon aikaa. Kun olet täällä kentän kanssa tekemisissä niin silloin koittaa mieluummin maksimoida kontaktit kansalaisten kanssa.
Toimintaa tulisi Kontulan mielestä kuitenkin ehdottomasti myös kehittää. Hirven ja Aution mukaan telttailu voisi hyötyä ainakin lisäkäsistä. Autio kuvaa, että kahdella päivystäjällä toiminta kyllä onnistuu, mutta lehdet jäävät jakamatta. Kolmesta ylöspäin on huomattavasti mielekkäämpää.
Ilkka Hirvi peräänkuuluttaa lisää suunnitelmallisuutta toimintaan. Vaikka muutamalla aktiivilla toiminta pyörisi, on se altis näiden muutamien poissaololle tai pois jättäytymiselle.
– Toimintaan mukaan tulemiseen tuntuu olevan suuri kynnys, mutta tämä ei ole kovin monimutkaista. Kun me alamme Villen kanssa purkaa tätä telttaa, tärkein henkilö on se joka seisoo tässä ja vartioi näitä tavaroita, Hirvi kertoo ja osoittaa teltan perällä lojuvia reppuja ja tavaroita.