Covid-19-pandemia, eli tuttavallisemmin korona, sulki maailman hetkeksi ja pikkuhiljaa olemme avautumassa. Suomen koronatoimenpiteiden sosiaalisia vaikutuksia ei vielä tiedetä, mutta asiantuntijat ovat antaneet arvioita, että erityisesti heikommassa asemassa olevat kärsivät rajoituksista eniten. Jo nyt tiedetään, että esimerkiksi huumeiden käyttö on jätevesitutkimuksien mukaan lisääntynyt. Suomi on poikkeus muista Pohjoismaista, joissa käyttö on vähentynyt. Pelastakaa Lapset ry:n selvityksen mukaan useampi kuin joka neljäs lapsi kokee henkisen hyvinvointinsa erittäin huonoksi tai melko huonoksi koronaviruksen aiheuttaman poikkeustilanteen vuoksi. Samasta selvityksestä käy ilmi, että lapset kokevat myös huolta perheen taloudellisesta tilanteesta. Erityisesti matalan tulotason perheissä on ahdistusta ja hätää.
Hallitus julkisti lisätalousarvion, jolla pyritään vastaamaan näihin tarpeisiin. Työttömyysturvaa ja toimeentulotukea korotetaan määräaikaisesti. Kumpikin korotus on voimassa tämän vuoden loppuun asti. Merkittävä parannus sosiaaliturvaan, vaikka vain väliaikaisesti. Helpottaa takuuvarmasti monen pienituloisen arkea merkittävästi. Tällaiset lisäeurot tulevat jäämään paikallistalouteen, ruokakauppoihin ja palveluihin.
Tämän lisäksi hallitus esittää, että lapsia, nuoria ja perheitä tuetaan 112,3 miljoonalla eurolla peruspalvelujen valtionosuuskorotuksin. Varat kohdistuisivat lasten, nuorten ja perheiden sosiaalipalveluihin sekä lasten ja nuorten mielenterveyspalveluihin. Tätä ei voi kuin kiitellä. Perheiden hyvinvointiin panostaminen maksaa aina itsensä takaisin. Toivottavasti tämän kanssa on viisautta panostaa myös vanhempien päihde- ja mielenterveystyöhön.
Mielelläni olisin tilanteessa, jossa tätä poikkeusajan lisätalousarviota ei olisi tarvittu, mutta tässä sitä kuitenkin ollaan. Hallituksen lisätalousarvioesityksessä on paljon kiitettävää, kun se panostaa ihmisiin ja ilmastopolitiikkaan.
Sosiaali- ja terveysalan ammattilaisena on kysyttävä, että mistä ihmeestä me löydämme ammattilaiset tekemään tätä lisääntyvää työtä? Töitä on nytkin tehty poikkeusajasta huolimatta. Nyt alamme ratkoa rajoitustoimien mukanaan tuomia sosiaalisia ongelmia, kuten työttömyyttä, päihde- ja mielenterveysongelmia ja lastensuojelua. Terveysalan ammattilaiset hoitavat koronaa ja me sosiaalialan ammattilaiset hoidamme jälkipyykin. Kaikki tiedämme, että työtä ei tehdä isoilla bonuksilla. Toivottavasti löytyy työn tekijöitä, muuten ei päästä hallituksen tavoittelemaan sosiaaliseen nousuun. Erinomaista on, että hallitus haluaa heti puuttua sosiaaliseen oikeudenmukaisuuteen, eikä odottaa ongelmien pahentumista.